{ Arkisto } Heinäkuu 2008

27.7.2008
12:24

Tetsausta, evakuointia ja iltavahvarisekoilua

CSS – Cansei de Ser Sexy [2006]

Puolentoista vuorokauden lomalla tällä kertaa. Muuten olisin päässyt jo perjantaina, mutta viikon takaisen VMTL-päivän takia mun täytyi jäädä lauantaiksi rästimään sairauspäivänä ollut taisteluharjoitus. Tavallaan oli ihan hauskakin jäädä ylimääräiseksi yöksi, meininki oli rennompaa kun meitä ei ollut yksikössä kuin about 25 alokasta + muutama alikki. Iltavahvuuslaskenta oli älyttömin ikinä eikä kellään pysynyt pokka, vaikka olisi kuinka kovasti yrittänyt. :) Mukavaa oli myös tutustua paremmin kahteen tupakaveriin, joiden kanssa höpistiin vielä melkein tunti hiljaisuuden alettua.

Lauantaiaamulla herätys oli tuttuun tapaan kello 6.15, joskin aamupalan jälkeen pystyi ottamaan pienet torkut, sillä ensimmäiseksi rästittiin uimataitotesti ja cooper, jotka mulla oli kumpikin jo suoritettuna. Yhdeksän jälkeen heitettiin taisteluvarustus päälle ja seuraavat pari-kolme tuntia meni metsässä harjoitellen sekä ryhmän että yksittäisen taistelijan etenemismuotoja. Lämpötila oli varmasti lähempänä kolmea- kuin kahtakymmentä plus-astetta ja hiki valui pitkin selkää jo siinä vaiheessa, kun siirryttiin parinsadan metrin matka yksikön pihalta metsänreunaan. Oli niin parasta päästä suihkuun harjoituksen päätyttyä! Pyöreät 20 kg (taisteluvyö ~18 kg ja ase ~4 kg) niskassa ryömiminen, syöksyminen jne. sai todellakin hien pintaan: mulla ei ole ikinä ennen ollut vaatetus yhtä märkä hiestä. Naminam.

Huolimatta extrapäivästä viikko tuntui menevän nopeasti. Tiistaina oli uimataitotesti, joka omalla kohdallani meni ihan ok, vaikka olinkin vielä vähän flunssainen. Alkuviikosta saatiin myös polkupyörät, joilla torstaiaamulla polkaistiin ampumaradalle. Siellä menikin lähes koko päivä, oltiin vasta myöhään iltapäivällä takaisin kasarmilla. Vielä ei ampuminen multa suju kovin hyvin, sillä säpsähtelen liikaa aina kun vieressä olevien aseet pamahtelevat. Välillä pystyin keskittymään paremmin ja sain pari kymppiäkin tauluun. Viimeiseksi ammuttiin kymmenen sarja, josta laskettiin pisteet – mun tulos taisi olla 80/100.

Perjantaina oli ensiapupäivä, jonka aikana harjoiteltiin mm. elvyttämistä, evakuointia sekä erilaisten palojen sammuttamista. Evakuointirasti oli kaikista rankin, kun piti tst-varustuksessa (ilman asetta) raahata toisia niin ikään tst-varustus päällä olevia taistelijoita oksien ja käpyjen raapiessa käsiä ja jalkoja. Sen jälkeen viimeiselle rastille juostessa mulle iski yhtäkkiä joku hengenahdistus enkä meinannut saada lainkaan henkeä, hetkeksi lyyhistyin siihen tielle kun ei kerta kaikkiaan henki kulkenut. Sama toistui vielä uudestaankin, mutta onneksi ensiapukoulutus oli lopuillaan ja loppupäivä oli iisimpää menoa.

Jos armeijasta jotain saa irti niin mustelmia ainakin. Evakuointirastin seurauksena mulla oli toinen jalka hullun kipeä lauantaiaamulla ja päivän mittaan kipeään kohtaan muodostuikin “nätti” 5×2 cm kokoinen mustelma. Lisäksi eilen kotiin tullessani huomasin peilistä, että toisesta kädestä löytyy “muutama” pikku mustelma:

Muutama hassu mustelma...

Eilisen iltapäivän lojuin lähinnä kotosalla huonoa saunaa muistuttavassa kämpässäni, jumitin hetken koneella sekä käväisin Anttilassa pohdiskelemassa seuraavaa hiusväriäni samalla kun hain alakerran marketista sapuskaa. Illalla hyppäsin pyörän selkään ja poljin moikkaamaan ystävääni Sansua. Sansun puolitoistavuotias poika selvisi alku-ujoudestaan ja yritti kovasti jutella mulle sekä kiskoi mut kädestä pitäen sohvalle istumaan. Mäkin jopa unohdin lapsikammoni/-pelkoni ja “lueskelin” pojan kanssa kuvakirjaa ym. – tietyllä tapaa iso askel mulle. :) Ennen Miron syntymää mulla oli aika paha kammo lapsia kohtaan, mutta pikku hiljaa se on helpottanut, kun aina välillä on tekemisissä lapsen kanssa.

Miro & Nuka

Tänään pitäisi lähteä kotikotona käymään, tekee niin kovasti mieli pulahtaa uima-altaaseen ja ehkä vähän maata auringossakin. Taidankin kohta pirauttaa siskolle, josko se olisi jo hereillä ja voisin mennä hakemaan siltä auton lainaksi.

21.7.2008
22:31

Mukava maanantai

Eilen eksyttiin illalla vielä Forteen siskon ja siskon poikaystävän kanssa, yllättävän paljon oli ihmisiä liikenteessä, vaikka oli sunnuntai-ilta. Muutama tunti jaksettiin olla, kunnes alkoi väsyttää niin paljon, että painuttiin nukkumaan. Oli ihana nukkua omassa sängyssä ja aamulla heräillä ihan rauhassa itsekseen.

Päivällä pyörähdin kaupungilla tsekkaamassa loppualet, joita tuntui olevan joka paikassa. Vaatteita mun on turha ostaa, kun en niitä lähitulevaisuudessa pahemmin tarvitse, mutta kaupoissa on silti mukava kierrellä. Tyhjin käsin en kotiin kuitenkaan palannut, sillä Andiamon alehyllyltä nappasin mukaani pitkään himoitsemani Vagabondin Volt-kengät. Näitä ihanuuksia tullaan taatusti näkemään mun jaloissa usein tulevilla lomilla:

Vagabond Volt

Bongaa kuvasta myös ainoa ihooni hakattu kuva, joka on kulkenut mukanani jo melkein kuusi vuotta. Kotimatkalla poikkesin hakemassa Arnoldsilta bagelin, turvauduin jälleen suosikkiini kana-caesariin juusto-jalapeño-leivällä. Maukasta oli kuten aina.

Bagel: kana-caesar

Kello alkaa olla sen verran, että täytyy tästä lähteä valumaan linja-autoaseman suuntaan ja edelleen kohti Säkylää. Huomenna paluu arkeen: aikaisiin herätyksiin ja pitkiin päiviin. Viikonloppuna onneksi pääsee taas lomille, joten nopeasti tämä viikko varmastikin menee. Kommentteihin en nyt ehdi vastata, ensi kerralla sitten.

20.7.2008
21:32

Kerro se kuvin

Natasha Bedingfield – N.B. [2007]

Flunssa alkaa olla jo lähes selätetty, tänään olo on ollut jo ihan ok eikä nenäliinaakaan tarvitse jatkuvasti olla hollilla. Lueskelin suosikkiblogejani, joita oli päivitetty ahkerasti kuluneen kahden viikon aikana – luettavaa siis riitti. Sunnuntai-illan ratoksi nappasin itsellenikin meemin, joka osui silmiin useassa blogissa. Poikkean hieman “säännöistä” ja Googlen sijasta etsin vastauskuvat Flickristä.

1) Ikäsi seuraavana syntymäpäivänäsi?

25
LSD 25 by dElay

2) Minne haluaisit matkustaa?

Pariisi
Storm over Paris Eiffel Tower by kevsyd

3) Lempipaikkasi?

Koti
when no ones home by _Neverletmego_

4) Lempitavarasi?

Tietokone
My Computer by aLii_

5) Lempiruokasi?

Pizza
Homemade Pepperoni Pizza by [Christine]

6) Lempieläimesi?

Kissa
Reflex by Sofia, a Gata

7) Lempivärisi?

Kirkkaat värit
bright rainbow colours by fotoaparatas

8) Tämänhetkinen tunnetilasi?

Hymyä!
don’t worry be happy new year by Dappers

9) Kulkuneuvosi?

Prätkä
honda cbr 600 F by judgedread93

10) Mitä teit viime lauantaina?

Sauna
Sauna by wili_hybrid

11) Mitä teit viime sunnuntaina?

Intissä
Porin Prikaati by Uninen

12) Keneltä näytät?

Tarja Turunen
Tarja Turunen – Milano, 21 maggio 2008 by David Scatigna

Tummahiuksisena mua on usein sanottu Tarja Turusen näköiseksi, mutta tiedä sitten miten paljon yhtäläisyyksiä löytyy. Kasvoista mä ehkä pikkasen saatan jopa Turusta muistuttaakin. Nyt kohti Turkua ja omaa kotia!

19.7.2008
23:03

Miten kissatarina lopulta päättyi

Pariisin Kevät – Meteoriitti [2008]

Kesäkuun loppupuolella kerroin toisen kissamussukkamme lähteneen omille teilleen. Käytiin jopa tarkistamassa vihjeen perusteella yksi karkulaiskissa, joka ei kuitenkaan ollut meidän Miska. Ennen inttiin lähtöäni tehtiin siskon kanssa “etsintäkuulutus”, josta äiti otti kopioita ja vei parin kilometrin säteellä olevien naapureiden postilaatikkoihin. Kotiväen kanssa soitellessani kyselin aina Miskan perään, mutta karvatassusta ei näkynyt jälkeäkään. Tämän viikon maanantaina puhelimessa oli viesti iskältä:

Poika tallusteli kotiin kuin ei mitään olisi tapahtunut, hyvässä kunnossa karvat ojennuksessa…

Olin niin iloinen! Rakas karvapallero oli taas kotona ja mikä parasta, täysin kunnossa. Eilen illalla kotikotiin tullessani Miska oli ulkosalla, mutta ilmestyi sitten Dharman kanssa sisälle yöksi. Voi miten ihana oli nähdä pitkästä aikaa rakkaita lemmikkejä, toivottavasti kumpikaan ei koskaan enää katoa yhtä pitkälle reissulle.

Mussero
Sohvalla se Miska tälläkin hetkellä uinuu suloista kissanunta…

Erilaiseen unirytmiin tottuneena näin yhdentoista pintaan illalla väsyttää jo ihan kiitettävästi, voisinkin pikku hiljaa suunnata askeleeni kohti sänkyä ja unimaailmaa. Saunominen teki gutaa, olo ei ole enää yhtään niin flunssainen kuin aiemmin tänään. Baretti oli tottakai mukana saunassa, yritin epätoivoisesti särmätä sitä, mutta saa nyt nähdä tuleeko siitä minkälainen näin yhden saunomiskerran jälkeen. Toivottavasti edes siedettävä, ettei hävetä niin kovasti esiintyä julkisella paikalla se päässä. ;) Hyvää yötä!

19.7.2008
17:38

Ensimmäiset viikot Säkylässä

Ensimmäiset lomat, oi onnea! Tulivat juuri sopivaan saumaan, sillä onnistuin saamaan flunssan eikä sairastaminen ole intissä kovinkaan mukavaa. “Onnistuminen” ei tosin ollut vaikeaa, koska jo ekalla viikolla alkoi kuulua yhä enemmän köhimistä/aivastelua ja tällä viikolla varmaan puolet komppaniasta on ollut jonkin asteisessa räkätaudissa. Ajattelin selviäväni ilman vemppaamista edes ekoille lomille asti, mutta eilen aamulla oli sen verran karsea olo, ettei auttanut muuta kuin käydä veksissä (= varuskuntasairaala) kymmenien muiden tavoin. Onnekseni pääsin lääkärille suht nopeasti ja puolentoista tunnin päästä olin takaisin yksikössä VMTL-lappusen kanssa. Helpotti kyllä huomattavasti, kun ei tarvinnut koko päivänä juosta – nenä kun oli niin tukossa, ettei henki meinannut kulkea.

Viime viikon maanantai tosiaan oli aika mielenkiintoinen päivä, tavallaan en jännittänyt missään vaiheessa armeijaan lähtöä. Matkaseuranani olleiden poikien kanssa oli kiva höpistä Säkylään mennessä ja perille päästyä asiat vain jotenkin lähtivät rullaamaan. Toki kaikki oli uutta ja outoa, mutta todella nopeasti muutokseen tottui. Yllättävää ja ehkä vähän pelottavaakin. Ensimmäinen viikko meni pääasiassa intin tapoja opetellessa ja ihmisiin tutustuessa. Välillä oli järjetön kiire, sitten taas odoteltiin pitkä tovi tekemättä mitään. Kuten olin monesti kuullut, armeijassa todellakin on aina kiire odottamaan. Alkuun teitittely ja ylempiarvoisten puhuttelu ei tuntunut lainkaan sopivan suuhun, mutta nyt herra/rouva alikersantit sun muut tulee jo suht luontevasti. Sotkuun päästiin vasta ensimmäisen viikon loppupuolella, sen jälkeen olen pari kertaa käynyt siellä istumassa munkin ja limsalasillisen ääressä. Iltaisin ei kamalasti ole mitään ruokaa kaivannut, koska päivisin meidät ruokitaan hyvin eikä muken (= muonituskeskus) ruuassa ole valittamista. Ekalla viikolla tosin ruokailuaikaa oli usein niin vähän, että sapuskaa piti kauhoa about kaksin käsin suuhun – maha ei alkuun tykännyt mutta nopeasti siihenkin tottui.

Hmm, mitäs muuta vielä? Peruskoulutuskauden vietän siis Viestikomppaniassa, jonne II/08-saapumiserän naiset (pois lukien valmiusjoukoissa olevat) sijoitettiin. Yhteensä meitä naisia saapui paikalle 14, joista yksi joutui tällä viikolla lopettamaan ikävän tapaturman seurauksena. Meidän tuvassa mä olen vanhin, yksi on 2 vuotta nuorempi ja loput viisi 3-5 vuotta nuorempia. Myös alikersantit ovat pääasiassa 19-21-vuotiaita, joskin tuntuvat – hassua kyllä – paljon vanhemmilta.

Tavallaan on ollut todella helppoa olla, kun vain tekee sitä mitä käsketään. Mä en pahemmin jaksa stressata mistään (juoksuttamisista, alikeista jne.), vaikka totta kai välillä tulee aivan älyttömiä käskyjä – enemmänkin ehkä ihmettelen joskus liikaa miten joku juttu pitää tai sen saa tehdä. No, minkä sitä perfektionisti luonnolleen mahtaa. Tulevaisuudesta en vielä osaa sanoa mitään, AUKiin menisin mieluusti ja olisin sen 362 vrk kunhan vain paikat kestää. Nyt on jo toinen etureisi ehtinyt venähtää lievästi ja muutaman päivän alaselkäkin kipuili ikävästi. Kunnon rasituksen alle en vielä edes ole joutunut, kun ensimmäinen neljän tunnin tetsaus (= taistelukoulutus) meni eilen ohi flunssan takia, saa sitten nähdä mitä fysiikka sanoo palveluksen edetessä. Cooperissa meni just ja just se 2000 m, mistä sai arvosanaksi tyydyttävän, ja lihaskuntotestissä taisi melkein kaikki jäädä tyydyttävän puolelle. Kunhan tässä alkaa iltaisin olla enemmän vapaa-aikaa niin otan suunnan lenkille ja/tai salille, jotta seuraavissa testeissä saisin vähän parempia tuloksia.

Olen nyt porukoiden luona kotikotona, tänään aion ottaa rauhallisesti ja mm. käydä saunassa särmäämässä barettia. Jospa tämä ärsyttävä flunssakin alkaisi helpottaa ja voisin ensi viikolla olla jälleen täysillä mukana. Maanantaina meillä on HL (= henkilökohtainen loma), joten takaisin Säkylään suuntaan vasta maanantai-illalla.

P.S. Päädyin laittamaan joihinkin “suomennoksen” perään, jos kaikki eivät termejä/lyhenteitä tiedä tai osaa päätellä. Kommenttilootassa saa kysyä, jos joku kuitenkin menee yli ymmärryksen. :)

Scroll Up