{ Arkisto } Tammikuu 2010

31.1.2010
22:59

Bloggaajat merellä (ja vähän maissakin)

Terkkuja Tukholmasta! Väsyttää ihan hulluna, vaikka kumpanakin yönä tuli sentään jonkun verran nukuttua. Ruokaa on mätetty oikein kunnolla: kaksi buffet-illallista, kaksi aamiaista. Söin hetki sitten nuudeleita ja avokadoa, tuntui jokseenkin köyhältä sapuskalta kun parina aamuna on saanut tankata mm. tällaisella setillä:

Aamupala

Illallisilla oli aina niin karmiva nälkä, ettei herkkuruokien kuvaamista muistanut edes ajatella. Mä en tainnut reissulla oikein muuta syödäkään kuin matkan hintaan kuuluvat ruuat, mitä nyt hytissä saattoi vähän napostella karkkia. Ehkä ensimmäistä kertaa ikinä ostin muuten tosi vähän karkkia, sen sijaan hullaannuin viineihin ja täytinkin meidän viinivarastoa neljällä punaviini- ja yhdellä valkoviinipullolla.

Stockholm

Tukholma oli kaunis kuten yleensä. Pakkasta oli kymmenisen astetta ja aurinko paistoi, olisi sittenkin pitänyt pakata aurinkolasit mukaan. Käytettiin maissaoloaika Desthean kanssa keskustassa pyöriessä, lähinnä kierrettiin kaikki pakolliset peruskaupat läpi. Monki hurmasi sisustuksellaan – ja mustavalkoraidallisilla alekiilakoroilla, jotka eivät valitettavasti mun jalkaan sopineet. Onneksi toisaalla asiat olivat paremmin, joten sain ihastella kenkiä vielä takastulomatkalla laivallakin. Sovitin myös superihanaa H&M Divided Exclusiven nahkatakkia, mutta niin ihana se ei ollut että olisin lunastanut sen noin 75 euron hintaan itselleni.

Goodiebag

Perjantaina ensimmäiseksi saadut goodiebageissa riitti tavaraa, kuten kuvasta näkee. Aussien shampoo, hoitoaine ja tehohoito olivat iloinen yllätys, kun en ole vielä päässyt paljon kehutun merkin tuotteita testaamaan. Tigin pieni hiuslakka pääsee varmasti käyttöön, mutta muut hiusjutut taidan luovuttaa suosiolla eteenpäin. Blistexin lip massage -huulirasva on muuten aivan mahtava tapaus, pakko sanoa.

Sitten varsinaisiin ostoksiin. Tukholmassa oli alet mukavasti lopuillaan ja paljon näkyi -75 % alennusprosentteja – kuten yllä mainituissa Monkin kengissä, jotka n. 13 euron hinnalla olisi ehkä pitänyt ostaa vaikka sitten sisustuselementiksi. Kuvassa näkyy kaikki muut ostokset paitsi H&M Dividedin ihanat raitasukkikset, jotka oli pakko laittaa heti illalla jalkaan, sekä siskon ja kullan tuliaiset.

Tukholman ostokset

Gallerianissa oli erillinen H&M Divided -liike, josta mukaan tarttui sukkahousujen lisäksi repaleinen farkkuliivi niiteillä (150 kr) ja vesimelonilaukku (69,50 kr). Laukku oli niin tajuton, etten voinut jättää sitä ostamatta! Myöhemmin näin vielä vesimelonikukkaroitakin, mutta sellaista en sentään kiikuttanut kassalle asti. Vihreä painijaselkäinen toppi on JC:stä (39 kr), musta MTWTFSS-hakashame Weekdaysta (62,50 kr) ja printtipaita Monkista (40 kr). Tuohon liiviin olen aivan lääpälläni, vihdoinkin mulla on farkkuliivi!

Kaiken kaikkiaan reissu oli mukava, vaikka muihin bloggaajiin tutustuminen mulla vähän tökkikin. Onnistuin kehittämään itselleni jonkun ihmeen ujousolotilan, minkä seurauksena olin huomattavasti normaalia hiljaisempi. Myös valokuvaamisen suhteen olin ihan jumissa enkä kahden päivän matkan aikana ottanut kuin alle sata kuvaa, joista osa tietysti joutui roskakoriin. Pikkasen harmittaa oma nyhveröinti, mutta ehkä vielä tulee toisia tilaisuuksia. Onneksi sentään lauantai-illan buffetissa pöytäseurana oli puheliaat ja nauravaiset Jenni, Aurora, Irene ja Johanna, joiden kanssa tuli istuttua ruokapaikassa siihen saakka kunnes paikka meni kiinni.

Nyt voisin alkaa harkita untenmaille siirtymistä, silmät lupsuvat jo kiinni väsymyksestä. Hartiatkin on jumissa tavaroiden kantamisesta, ne miljoonat viinipullot ja hiushässäkät ja muut eivät olleet ihan mitään kevyitä kannettavia. Loppuun vielä tämän aamun piristys, aamiaisliput tarkastava häiskä ihmetteli että mikäs ihmeen yliviivaus kortissa oli ja piirsi toisen viivan tilalle sydämen. :)

<3

Backyard Babies – People Like People Like People Like Us [2006]

29.1.2010
10:53

Kiire Tukholmaan

Ihan vain tällainen pikaentry, sillä kohta Desthean pitäisi tulla hakemaan mua ja suunnataan auto kohti Helsinkiä. Viikonlopun ohjelmassa on siis sadan muun bloggaajan tavoin blogiristeily, ja huominen päivä hujahtaa mukavasti Tukholmassa. Ihan mahtava kyllä nähdä ihmisiä, joiden elämää on seurannut blogin kautta! Saa nähdä minkälainen mielikuva sitä onkaan muodostunut blogien perusteella ja vastaavatko ne yhtään todellisuutta.

Palaan sunnuntaina tai alkuviikosta astialle, hauskaa viikonloppua!

23.1.2010
19:17

Kissamaista

Ollaan nyt siis kissavahteilemassa mun kotikotona, karvakerät vaikuttavat olevan jo hieman sekaisin keväästä. Vajaan vuorokauden aikana on nähty niin hellyydenkipeyttä kuin totaalista hyperaktiivisuuttakin, välillä katit sentään malttavat nukahtaa muuallekin kuin jonkun syliin. Äsken tosin Miska kömpi nukkumapaikastaan – tällä kertaa äipän ompeluhuoneessa oleva kankaita täynnä oleva kaappi – ja mussutettuaan hieman raksuja tuli tähän kerjäämään pallutusta. Yritti käpertyä syliin, mutta läppäri haittasi sen verran että kissa hyppäsi pöydälle ja lösähti lehtipinon viereen kehräämään.

Kissa ja hiiri

Eilen illalla kulta dataili porukoiden koneella, kun Miskalle iski jälleen hellyyskohtaus. Sylissä ei ilmeisesti ollut hyvä paikka, joten loikoilemaan siirryttiin tietokonepöydälle. Oli pakko kaivaa kamera esille, kerrankin sai samaan kuvaan kissan ja hiiren. :) En kyllä edes tahdo tietää, miten paljon karvoja tietokonepöydällä ja näppäimistön välissä on…

Dharma taas sai tänään päivällä jonkun ihmeen adhd-kohtauksen ja päätti purkaa sen muhun. Datailin sohvalla läppäri sylissä, kun Dharma tuli viereen pötköttämään. Ei aikaakaan, kun alkoi taistelu hiiren kanssa – ja hiiri lensi lattialle. Sen jälkeen napattiin tassuihin hiirimatto, joka läpsähti pari kertaa omaan päähänkin ennen kuin päätyi lattialle. Kun ei muuta retuuttamisen kohdetta ollut, oltiin hetki nätisti ja sitten käytiin mun käteen kiinni. Välillä tietysti kierittiin ja pyörittiin ja kynsittiin sohvan selkänojaa. Ei taida kissaneidillä olla ihan kaikki murot kulhossa… Omistajaansa tullut, I guess.

Taisin jäädä kiinni?

Kaivoin tänään esille sekä sukset että luistimet, vanhat mutta vielä ihan toimivat sellaiset. Iltapäivällä tein hiihtolenkin pellon ympäri, aurinkokin oli päättänyt tulla esiin ja pakkasta oli mukavat kymmenen astetta. Oi sitä ihanaa rauhaa, kun oli yksin keskellä peltoa eikä mistään kuulunut minkäänlaisia ääniä! Seuraavaksi olisi tarkoitus lähteä kultsin kanssa luistelemaan, josko vain entisellä ala-asteellani on hyvä jää. Myöhemmin illalla sitten sauna, texmex-pata sekä Alkon mukavan myyjän suosittelema argentiinalainen punaviini.

22.1.2010
16:45

Nyt kelpaa datailla!

Mulla on parhaillaan pieni kriisi blogin suhteen, siksi päivittäminen on hieman jäänyt. Kovasti tekisi mieli uudistaa tätä jollakin tavalla – joitain ideoitakin olisi, mutta se lopullinen inspiraatio on pysytellyt piilossa. Valokuvausinto on myös laskenut talven pimeyden mukana, nyt tammikuussa on koko ajan ollut pilvistä ja harmaata eikä auringonvalosta tietoakaan. Onneks kohta alkaa helmikuu, luulisi auringonkin ryömivän esiin pilvien takaa.

Viimeviikkoinen flunssa olikin lopulta aika helppo nakki, kuumetta ei ollut missään vaiheessa ja ainoat sairastumisen merkit olivat kurkkukipu sekä vetämätön olo. Tiistaina kurkkukipukin oli kaikonnut, joten keskiviikoksi uskalsin ottaa iltavuoron Salossa. Matkalla sinne soitettiin ja kysyttiin torstaiaamuksi Turkuun varastohommiin, sen kummemmin miettimättä vastasin myöntävästi. Olin keskiviikkoillalla vasta yhdentoista jälkeen kotona enkä tietystikään päässyt heti nukkumaan, yöunet jäivät kovin lyhyiksi ja torstaina väsytti töissä ihan järjettömästi. Töistä tullessa otin päiväunet ja loppuilta menikin sellaisessa päikkäreiden jälkeisessä pöhnässä, tulipahan mentyä suht ajoissa nukkumaan. Tänään aamulla herätyksen soidessa tasan kello viisi ei edes ärsyttänyt herätä, hyvät yöunet takana siis.

Työpiste

Tiistaina sain vihdoin joulun toivelistalla olleen työpöydän, alkuilta sujui rattoisasti kyseistä palapeliä kullan kanssa kootessa. Ihan mahtavaa kyllä datailla tässä uuden pöydän ääressä! Se tuoksuu vielä uudelta plus olohuone näyttää taas pikkasen kivemmalta ja yhtenäisemmältä. Vielä kun sohvan saisi vaihdettua siskolta tarpeettomaksi jääneeseen mustavoittoiseen vuodesohvaan… Tuholaistorjujaa odotellessa.

Viikonlopuksi olisi tarkoitus mennä kotikotiin kissavahdiksi, kun porukat lähtevät huomisaamuna Tampereelle ja tulevat vasta sunnuntaina takaisin. Matkalla voisi ehkä poiketa Myllyssä, paria alejuttua kaipaisin jos niitä vain löytyy vielä. Vanhatkin hankinnat ovat edelleen esittelemättä täällä, hups. Ehkä ensi viikolla.

Bat For Lashes – Fur And Gold [2006]

18.1.2010
16:11

Cimex lectularius

Alkaa pikku hiljaa pinna todella olla katkeamispisteessä, mitä tulee meidän “ihanaan” ötökkäongelmaamme. Lude-esiintymä löytyi tosiaan jo joulukuun alussa ja asiasta informoitiin saman tien sekä huoltomiestä että isännöitsijää, mutta mitään ei ole vieläkään tapahtunut. Vuodenvaihteen jälkeen isännöitsijä käänsi yhtäkkiä kelkkansa ja totesi ongelman olevan yksin meidän: koska kukaan muu ei ole vastaavaa valittanut, muilla ongelmaa ei siis ole.

Mä en halua pysyä hiljaa tästä asiasta, mieluummin jaan kokemukseni – ehkä siitä saattaa olla apua jollekin. Valitettavasti osa ihmisistä (erityisesti iäkkäämpi väestö) mieltää lutikat jotenkin häpeälliseksi aiheeksi, joka kielii epäsiististä huushollista. Näinhän asia ei kuitenkaan ole, kuten aiemminkin totesin, vaan luteiden pesiytyminen asuntoon on enimmäkseen ehkä huonosta tuurista kiinni. Ei olisi mikään ongelma mennä rinkuttamaan naapurin ovikelloa ja kysyä suoraan onko ötököitä siellä, jos kysymykseen saisi todenmukaisen vastauksen. Olen yrittänyt miettiä keinoja, joilla ihmiset saisi ymmärtämään minkä tason ongelmasta oikeasti on kyse ja miten tärkeää kaikkien olisi olla rehellisiä asian suhteen.

Ollaan nyt oltu yhteydessä huoltomiehen ja isännöitsijän lisäksi taloyhtiön hallitukseen, kaupungin terveystarkastajaan sekä yhteen myrkytysfirmaan. Kaikki ovat sitä mieltä, että luteista tulisi päästä eroon, mutta ketään ei kiinnosta tehdä asian eteen mitään. Myrkytysfirman varmasti saisi hoitamaan ongelman sen omilla keinoilla, mutta valitettavasti meillä ei tässä kohtaa ole muutamaa satalappusta lyödä tiskiin vastineeksi kemiallisesta avusta. Ja mitä sitten jos örkit tulevatkin jostain toisesta asunnosta? Muutama kuukausi kalliin myrkytysrumban jälkeen luteet tulisivat todennäköisesti takaisin. Ymmärrän kyllä, että rahastahan tässä on kyse – niin kuin aina kaikessa on. Ihmettelen kuitenkin sitä, ettei kukaan tahdo selvittää onko ylimääräisiä kämppiksiä muissakin asunnoissa – kai se vaan on helpompi syyttää meitä, kun olemme kerran asian tuoneet esiin.

Tällä hetkellä en toivo mitään muuta yhtä paljon kuin sitä, että joskus vielä pystyisi elämään normaalia elämää. Sitä, että kotona olisi lattialla olevan patjan sijasta kunnon sänky, jossa nukkua. Sitä, ettei heräilisi öisin ja kuvittelisi näkevänsä luteita kipittämässä seinillä. Sitä, että kotiin tuleminen ja kotona oleminen olisi ihanaa.

Scroll Up