{ Arkisto } Kesäkuu 2010

30.6.2010
22:00

Uusi vaateliike Turussa

Feline jo ehtikin kirjoittaa uudesta tuttavuudesta, joka osui matkamme varrelle maanantaisella shoppailumaratonilla, mutta pakko mun on itsekin muutama sananen asiasta lausua. Jossain vaiheessa koitan ehtiä postailla myös alelöydöistäni, muutama kiva juttu lähti silloin maanantaina mukaan kotiin.

Underground Store

Kävellessämme autolta torin suuntaan bongasimme Kauppiaskadulta muutama viikko sitten avatun Underground Storen, jossa pyörähdimme saman tien tutustumassa tarjontaan. Ei voi muuta sanoa kuin että aivan ihana kauppa! Eniten tuli mieleen ehkä Cybershop, joskin Underground Storessa vaatevalikoima oli enemmän mun mieleen – eli ei ihan niin gootahtavaa kuin Cybershopissa.

Pöydällinen pökiä

Valikoimassa oli eri merkkien (mm. Hell Bunny) tuotteita, löytyi monenmoista paitaa, mekkoa, hametta ja housua sekä lisäksi asusteita ja laukkuja. Enimmäkseen vaatteet olivat naisille, mutta miehillekin oli pari rekillistä valinnanvaraa niin ylä- kuin alaosien suhteen.

Peräseinä

Liikkeen sisustus oli todella tyylikäs! Väreinä oli pääasiassa käytetty punaista, valkoista sekä jonkin verran mustaa, ja isot graffitityyliset maalaukset punaista seinäpintaa vasten näyttivät ihan mielettömiltä. Peräseinän korkeat ikkunat oli hienosti hyödynnetty tuotteiden esittelyssä, samoin nurkassa oleva seinään upotettu kaappi. Muutenkin paikan sisustus vaikutti siltä, että jokainen pienikin yksityiskohta oli tarkkaan harkittu.

Lapsille

Myös lapsille oli pieni pöydällinen vaatteita, esimerkiksi suloisia lintuaiheisia bodyja. Eniten ihastuin ehkä mekkoihin, joita oli kattava valikoima vähän jokaiseen makuun. Alla olevista mekoista huolisin kumman tahansa itselleni vaikka heti, eikä tuossa tosiaankaan olleet kaikki vastaavan reaktion aiheuttaneet mekot. Jos en olisi aiemmin päivällä laittanut muutamaa kymppiä alelöytöihin, olisin taatusti tuhlannut sen rahan johonkin ihanaan mekkoon Underground Storessa (ja todennäköisesti teen sen myöhemmin joka tapauksessa).

Ihania mekkoja

Sekä tämä omani että siskon postaus muistuttaa kovasti jo mainosta, mutta maksettuja sellaisia ne eivät missään tapauksessa ole. Positiivisia kokemuksia ja tuntemuksia on aina ilo jakaa eteenpäin. :) Pietilän siskokset kiittävät ystävällisestä palvelusta ja kuittaavat, että tuonne mennään taatusti uudestaankin!

Onnellinen shoppaaja

(Kuvat © Feline ja minä itse.)

29.6.2010
00:20

Keskikesän juhlaa

Juhannuksen kuvasaalis jäi minimaaliseksi, jotenkin kamera vain unohtui pöydälle eikä keikkunut mukana menossa kuten yleensä. Kuvien vähyyteen vaikutti paljon myös se, että olin puolitoista vuoroa töissä – aattona kokonainen iltavuoro ja juhannuspäivänä puolikas aamuvuoro. En siis perjantaina edes lähtenyt illalla kotiin, vaan jäin Saloon siskon sohvalle koisimaan muutamaksi tunniksi vuorojen välissä.

Juhannuskarkelot vol. 1 pidettiin kotikotona maalla välillä torstai-ilta ja perjantaipäivä sisältäen grillailua, saunomista ja uimista. Feline ei töittensä takia ehtinyt mukaan illan grillihetkeen, joten aloitettiin juhannusaatto hieman tuhdimmalla aamupalalla: pekonigrillitassuja ja fetasalaattia. Kuvaan pääsi myös mun juhannuksen virallinen juomalasi, supersuloinen possumuki oli synttärilahja Sansulta. Mukiin kuuluu possuaiheinen kansikin pillin kera, ja lisäksi lahjapussukassa oli oranssi possueväsrasia – mitä mahtavin lahja 26-vuotiaalle possufanille. :)

Juhannusaamiainen

Loppupäivä perjantaina meni tosiaan töiden parissa, lauantaipäivällä hengailtiin joitakin tunteja kotosalla Turussa kunnes suunnattiin jälleen maalle. Juhannuskarkelot vol. 2 pyörähti käyntiin edelliskertaa isommalla kokoonpanolla, joka hieman muuttuikin illan edetessä. Ensin saunottiin ja uitiin, sen jälkeen grillattiin ja syötiin.

Otin jossain vaiheessa kameran saunan läheisyyteen, pitihän kullan tekemä hieno vihta saada ikuistettua. Alunperin pyysin herraa ainoastaan hakemaan oksasakset sisältä, mutta hän päättikin sitten itse vääntää vihdan kasaan. Hieno kyllä tuli ja toimi loistavasti tehtävässään!

Molskis

Tällä kertaa kameran muistikortilta löytyi jopa mustakin kuvia, sillä välillä myös Envia oli ottanut kameran kätösiinsä. Loiskahduskuvassa muuten näkyy ihan pieni vilaus jokin aika sitten hankkimastani bikiniyläosasta, jollaisen bongasin alkujaan Piretiltä ja sittemmin onneksi myös Lindexiltä. Kuosi ihastutti kovasti ja vielä kun malli yllättäen jopa sopi mun kummalliselle kropalle, ei auttanut muu kuin napata yläosa mukaan pari vuotta sitten hankittujen GT:n mustien bikinihousujen vaihtoehtoiseksi kaveriksi. Mulla ei bandeau-mallia ole aiemmin ollutkaan, mutta nyt olen jo lyhyessä ajassa rakastunut malliin. Niin ja siihen kuosiin.

Kaiken kaikkiaan oli kiva ja töistä huolimatta ihan rentouttava juhannus, kiitokset siitä ihanille ihmisille ympärilläni!

Shakira feat. Freshlyground – Waka Waka (This Time For Africa)

26.6.2010
16:46

Juhannustaikoja

Mikäli ette lue tätä blogia minkään readerin tms. kautta, huomaatte varmaankin jotain uutta? Näin keskikesän yöttömien öiden kunniaksi Ajastaika jälleensyntyi uudessa ulkomuodossa, yksinkertaisessa ja valoisassa. Tykkään kuvista ja erityisesti värillisistä kuvista, joten nyt ne saavat ansaitsemansa huomion eivätkä huku mihinkään layoutin koukeroiden sekaan. Minä pidän kovasti, toivottavasti tekin.

Ajastaika v1.0

Screenshot edellisestä leiskasta jää tähän muistoksi ja aukenee klikkaamalla hieman isommaksi, kuten vanhan blogin puolella oli tapana. Nyt poistun koneen äärestä ja suuntaan maalle rentoutumaan. Hauskaa juhannusta!

23.6.2010
22:22

Digital cross processing

Päivästä toiseen tietokoneella nököttäminen ei tee kropalle hyvää, nytkin on näin kolmen työpäivän (6-8 h/pvä) jälkeen hartiaseutu ihan jumissa. Varsinkin vasemman lapaluun ympäriltä lyö täysin jumiin, tiedä sitten kökötänkö jotenkin oudossa asennossa vai miksi juuri se puoli ottaakin niin paljon nokkiinsa datailusta. Saattaa kyllä olla, ettei mun työskentelyasennot ole ergonomisimmasta päästä – välillä kun istun työtuolilla jalat takapuolen alle taitettuna. Kunnon satulatuoli olisi varmaan loistava hankinta, harmi kun ne maksavat maltaita…

Goodbye siilot, osa 3

Alkuillasta otin pari tuntia vapaata koneen äärestä ja painuin ulos kameran kanssa suunnaten pienelle kävelylenkille lähiympäristöön. Tai siis sen oli tarkoitus olla lyhyt pyrähdys siiloille ja takaisin, mutta päädyinkin sitten uusille poluille ja vietin aiottua pitempään ympäriinsä tallustellen. Retken päätarkoitus ei kuitenkaan kadonnut matkan varrelle, vaan siilot – tai mitä niistä nyt on jäljellä – tuli ikuistettua muistikortille. Ei niitä oikein enää siiloiksi edes tunnista, kasa purkujätettä olisi kuvaavampi ilmaisu. Juhannuksen paikkeilla purkutyön tosin pitäisi valmistuakin, mikäli oikein muistan taannoin sanomalehdestä lukeneeni.

Tänään oli sellainen olo, että teki mieli leikkiä kuvankäsittelyllä ja tuloksena syntyivät nämä digitaalisesti krossatut kuvat. Yhtä hienoa jälkeä en saanut aikaiseksi kuin filmille kuvatessa saisi, mutta menkööt tällä kertaa. Tosin filmikrossauksessa – ja tarkoitan nyt siis nimenomaan diafilmin kehittämistä väriprosessissa – parasta on juurikin se, ettei koskaan tiedä minkälaisia ruutuja syntyy. Punavoittoisia, keltasävyisiä, selkeästi vihertäviä, sinivioletteja… Mahdollisuuksia on monia.

Railroad

Pitäisi kuvata filmille useammin. Edes silloin tällöin.

22.6.2010
22:51

Last weekend

Mihin viikonloput aina oikein katoavat niin vikkelään? Kesällä varsinkin. Perjantaisin sitä huokaisee, että jes nyt on pari päivää aikaa tehdä mitä lystää – ja yhtäkkiä huomaakin kellon raksuttavan jo sunnuntai-iltaa. No okei, kyllä mä aika paljon kaikenlaista sain viime viikonloppuna aikaiseksikin eli ei ne päivät ihan hukkaan mennyt. Sitä paitsi sunnuntain aamuvuoro (klo 6-14) Salossa vei matkoineen sievoisen tuntimäärän mun viikonlopusta, mutta palkkapäivänä tili kiittää.

Synttärisacher

Perjantai-lauantai oltiin kullan kanssa kotikotona maalla, paljon ehdittiin puuhastella lauantain sadepäivästä huolimatta. Meillä on nyt sänky Turussa! ♥ Desthealta jäi muuton yhteydessä sopivasti 120 cm leveä runkopatja ylimääräiseksi ja nyt vihdoin uskallettiin tuoda se kotiin. Se on ollut pari kuukautta meillä kotikotona, joten varmuudeksi roudattiin se pariksi tunniksi 80-asteiseen saunaan ennen autoon kantamista. Nyt vaan peukut pystyyn, että ludeongelma todellakin on historiaa! Sängyn lisäksi makuuhuoneeseen asettui alkuvuonna jäsenetuna ollut valkoinen pienempi Expedit, joka toimii sekä kenkätelineenä että yöpöytänä ja kirjahyllynä.

Lauantaina äiti päätti kauppareissulla ostaa iltapäivän kahvipöytään myöhäisen synttärikakun, Elosen (sukulaisten tuotteita pitää aina suosia) supersuklaisen sacherkakun. Oli lähes ällömakeata mutta kuitenkin ihan hitsin hyvää! Sain viikonloppuna myös myöhästyneen paketin siskolta:

Pari lahjaa vielä

Vihdoinkin Pasilan ensimmäinen tuotantokausi! Olen nyt parina iltana katsellut noita jaksoja ja parin jälkeen tajusin, etten ole tainnut koskaan noita ensimmäisiä edes nähdä. Kyllä taas on saanut hekottaa Rauno Repomiehen sekaville jutuille ja Kyösti Pöystin loppumattomalle sanailulle. Ihan mahtava sarja, suosittelen!

DVD:n lisäksi paketista paljastui sydänaiheisia koruja, ihanan isot tummahkot korvikset sekä kivasti muunneltava kaulakoru. Siskon itse tekemiä siis, näillä koristeltuna kelpaa ylpeän isosiskon hummailla missä vaan. Kaulakoru pääsikin tänään jo käyttöön, kun pyörähdettiin kultsin kanssa kaupungilla pikaisesti ensimmäiset kesäalet tsekkaamassa.

Hyvästi, Myllysilta!

Lauantai-illalla tultiin maalta takaisin Turkuun ja lähdettiin sitten vielä jokirantaan, jonne oli “muutama” muukin tullut ihailemaan valojen tanssia taivaalla. Kyseessä oli siis jäähyväiset Myllysillalle, aikamoinen valoshow sillan ympärillä nähtiinkin. Ilotulitukset olivat komeampia kuin uudenvuodenaattona ja paukkuja oli paljon. Kovasti yritin saada muistikortille jotain tallennettua, mutta mä en ole vieläkään oikein sisäistänyt sopivia asetuksia ilotulitusten kuvaamisen… Noh, kuvan saa joka tapauksessa klikkaamalla suuremmaksi.

Rippijuhlat

Sunnuntaiaamu meni tosiaan töissä, ja sieltä huristelin suoraan Piikkiöön rippijuhliin. Aika on taas hujahtanut ohi nopeammin kuin on tajunnut, vai missä vaiheessa muka nuoresta serkkupojasta ehti tulla rippikouluikäinen? Ja se taas tarkoittaa sitä, että mä alan olla auttamattomasti vanha… Kivat juhlat oli kyllä ja olin paikalla jopa hyvissä ajoin mitä kahvitteluun tuli, vaikka töiden takia saavuin parisen tuntia muiden jälkeen.

Kotona olin joskus viiden jälkeen, yli kahdentoista tunnin siellä täällä säntäilyn jälkeen väsytti kieltämättä ihan hyvin – eikä runsaan neljän tunnin yöunet ainakaan auttaneet asiaa. Nyt onneksi univelat on kuitattu, vaikkakin näin iltasella alkaa olla jo aika rättipoikki. Kohta voisinkin painua pehkuihin, jotta jaksaa huomenna taas puurtaa erään sivuston parissa. God natt!

Jippu – Kuka teki minusta tän naisen [2008]

Scroll Up