{ Arkisto } Marraskuu 2010

30.11.2010
19:26

Sanoja vuosikymmenten takaa

Viikonloppuna kotikotona tyhjensimme edesmenneille isovanhemmilleni kuuluneen mökin vintin pienimuotoisen remontin tieltä. Pääasiassa vintillä oli ollut kaikenlaista roinaa, joiden säilyttämisen tarkoitusta ei tiedä kukaan, mutta eräästä muovipussista löytyi oikea aarre. Pieni pinkka nyt jo hieman kellastuneita kirjeitä, päivätty vuosina 1938-39. Kaikissa leima “kenttäpostia“.

Kenttäpostia I

Isäni puolen vanhemmat olivat sitä ikäluokkaa, että olivat kumpikin sotaveteraaneja. Mamma (synt. 1919) palveli rintamalla lottana, muutaman vuoden nuorempi pappa joutui palvelukseen vasta Lapin sodan aikaan. Lapsena olemme tietystikin kuulleet yhden jos toisenkin tarinan sota-ajasta, monet useampaan kertaan. Mamman lottamerkkikin on edelleen tallella.

Löytyneitä kirjeitä ja kortteja kukaan meistä, ei edes iskä, ollut nähnyt aiemmin. Tuntui käsittämättömältä pitää käsissään paperia, johon itselleni tuntemattomaksi jäänyt sukulainen on raapustanut kuulumisiaan rintamalta – enimmäkseen kirjeet olivat parilta kuukaudelta ennen sodan syttymistä mutta muutama myös sodan jo alettua. Ne käsittelivät kuulumisia yleisesti, esimerkiksi mitä ja miten paljon sotilaat olivat saaneet syödäkseen ja millaisissa oloissa sillä hetkellä majoittuivat. Posti kulki ilmeisesti kumpaankin suuntaan, sillä useassa tekstissä oli kiittelyä kotipuolesta saadusta paketista.

Kenttäpostia II

28. marraskuuta vuonna 1939 pikkuveljelleen (eli pappalleni) osoitetussa postikortissa, samana syksynä vasta aliupseerikurssin suorittanut 23-vuotias Viljo kirjoitti näin:

Terveiset täältä jostain. Suuret kiitokset siitä paketista jonka sain tänä aamuna. Minä voin täällä hyvin, toivon myös hyvää vointia teille sinne.

Kaksi päivää myöhemmin, päivälleen 71 vuotta sitten, syttyi talvisota. Se on myös päivä, joka on kaiverrettu Viljon muistolaattaan sankarihaudalla. Nuori alikersantti antoi henkensä isänmaan puolesta jo heti alkuvaiheessa. Toinenkin tarina olisi, vanhemmasta veljestä, mutta siitä lisää toiste. Kiinnostaako ketään muuten edes tällaiset jutut? Muuta kuin itseäni, siis.

Agnes Pihlava – Redemption [2009]

26.11.2010
19:05

Lunta tulvillaan

Voisin tässä löpistä yhtä jos toista, mutta tänään aivot lyö tyhjää eikä muutenkaan ole kaikista skarpein olo, joten jätetään tällä kertaa väliin. Lyhyesti sanottuna: tein uuden ulkoasun blogille. Väritön linja jatkuu, värit tulevat sitten valokuvien muodossa kun niitä kuitenkin ryin säännöllisesti sepustusten sekaan.

Ajastaika v3.0

Siinä vielä muisto edellisestä leiskasta. Sinänsä näillä ei ole paljonkaan eroa, mutta tämä uusi tuntuu kuitenkin raikkaammalta – ehkä kun olin edellistä jo muutaman kuukauden katsellut. Olenko mä muuten ainoa, joka vaihtelee bloginsa ulkoasua useamman kerran vuodessa? Ainakin ne mitä itse luen niin suurin osa on näyttänyt pitkään samalta, banneri ehkä vaihtunut mutta that’s it. Toisaalta, eipä kai nämä mun leiskamuutokset muita sen kummemmin hetkauta, pääasia että itse jaksan blogiani katsella ja päivitellä.

Nyt korut kaulaan ja kohti kaverin synttärihippaloita, pääkallomekko päällä kuinkas muutenkaan.

25.11.2010
20:40

Kymmenen vuoden takaisesta tulevaisuuteen

Vastaani tuli jossain tällainen kysely, jonka muistan täyttäneeni joskus kolmisen vuotta sitten. Piti ihan kaivaa se esiin ja lukea millaisia juttuja olin silloin kirjoittanut, toisinaan tekee hyvää muistella menneitä. Tämän blogin puolella en tätä ole tehnyt, joten täältä pesee.

Kymmenen vuotta sitten, vuonna 2000:

  1. Olin 16-vuotias, keväällä päässyt yläasteelta ja kesällä saanut prätkäkortin (+ kevarin).
  2. Vietin kesän lopulla kaksi ja puoli viikkoa Rotarien leirillä etelä-Turkissa.
  3. Aloitin lukion koulussa, josta en tuntenut ennestään ketään.

Viisi vuotta sitten, 2005:

  1. Opiskelin Jyväskylässä toista vuotta ja asuin Akkikin kanssa kivassa kämpässä.
  2. Kirjoitin ekaa vuotta ensimmäistä ns. kunnollista blogiani, Aamun kuiskausta.
  3. Rakastuin Nightwishiin ja näin sen kahdesti kesän festareilla sekä vielä syksyllä Hartwallilla juuri ennen Tarja Turusen potkuja bändistä.

Kolme vuotta sitten, 2007:

  1. Asuin Jyväskylän maalaiskunnassa avoliitossa ja ikävöin Turkua.
  2. Kirjoitin opinnäytetyötä, joka eteni yhtä nopeasti kuin mummo lumihangessa.
  3. Löysin liikunnan ilon, kun alkusyksystä liityin Elixiaan.

Vuosi sitten, 2009:

  1. Kotiuduin armeijasta ja olin pari kuukautta täysin ilman töitä.
  2. Aloitin osa-aikaiset hommat varastolla ja yllätyin, miten paljon siitä pidin.
  3. Muutin rakkaani kanssa samaan osoitteeseen. ♥

Tähän asti tänä vuonna olen:

  1. Tehnyt periaatteessa neljää eri työtä.
  2. Vaihtanut tietokoneeni Maciin ekän vieläkään osaa sanoa oliko se hyvä veto vai ei.
  3. Innostunut sisustamisesta ja haaveillut ekaa kertaa elämässäni omistusasunnosta.

Eilen:

  1. En tehnyt oikeastaan mitään muuta kuin töitä.
  2. Luin uusimman Trendin kannesta kanteen.
  3. Mietin miten onnellinen olen, kun en enää tarvitse silmälaseja.

Tänään:

  1. Nukuin pitkälle iltapäivään, sillä olin yön töissä.
  2. Tein perusteellisen viikkosiivouksen.
  3. Ajattelin vielä hakea iltapalaksi subit – onnea on Subway lähes naapurissa!

Huomenna:

  1. Käyn tsekkaamassa Veikon Koneen kantispäivät ja hankin ehkä ulkoisen kiintolevyn.
  2. Teen töitä kotosalla, ei vaan jaksanut mennä enää seuraavaksi yöksi varastolle.
  3. Menen illalla synttärihippaloihin ja pukeuduin todennäköisesti perhospääkallomekkoon.

Ensi vuonna, 2011:

  1. Löydetään toivottavasti kumpikin kullan kanssa vakituinen työpaikka.
  2. Hankitaan ehkä se ensimmäinen oma koti.
  3. Olen oppinut jälleen harrastamaan liikuntaa säännöllisesti.

Nyt nostan kyllä äässini tästä koneelta, kaappaan tuon yhden ihanan mukaani ja tallustelen sinne Subiin. Mitähän patonkia sitä tänään ottaisi, hmmmmm.

23.11.2010
10:04

Lanvin + H&M, not for me

Kun nyt satuin tänään istahtamaan koneelle tasan kello yhdeksän, päätin kurkata H&M:n nettikauppaan ihan mielenkiinnosta. Jos joltain on mennyt ohi, tuli sillä kellonlyömällä myyntiin H&M:n ja Lanvinin yhteistyömallisto käsittäen enimmäkseen suht överejä mekkoja ja sen sellaista. Hinnat pyörivät pääasiassa satasen paikkeilla, kengät olivat 99e ja mekoista suurin osa 149e. Itse en kyllä olisi valmis laittamaan sellaisia summia Henkkamaukan vaatteisiin, olivatpa sitten minkä suunnittelijan tahansa kynästä lähtöisin. No ehkä jos jotain 100% täydellisesti mun näköistä olisi, niin satasen voisin ääritapauksissa pulittaa.

Onneksi tässä(kään) mallistossa ei ollut mitään mua hetkauttavaa. Harmi sinänsä, sillä sivuille klikkaillessani olisin vieläpä saanut hankittua mitä tahansa – yksikään tuote ei ollut sold out ja kokojakin oli mukavasti jäljellä eikä sivut jumittaneet millään tavalla. Ainoat vähänkään mielenkiintoiset vaatekappaleet osuivat silmiin miesten mallistosta: sekä neuletakki (59,95e) että pökät (49,95e) ovat kummatkin sataprosenttista villaa ja ainakin kuvissa tummanharmaa väri näyttää aika täydellisen sävyiseltä.

Lanvin sydän H&M

Mikäli jotain olisin tilannut, tuo kympin huulipuna olisi todennäköisesti eksynyt myös ostoskoriin. Jätin kuitenkin tilauksen tekemättä, koska a) olen todella kranttu neuleiden suhteen ja kelpuutan vain täydellisiä yksilöitä, b) villahousut on hauska idea mutta epäilen tulisiko niille oikeasti käyttöä plus c) punaisia huulipunia mulla on ainakin kaksin kappalein.

Lanvinin sijaan kietoudun tulevana talvena Sonia Rykielin villapaitaan sekä neuleshortseihin, jotka hankin viime helmikuun yhteistyömallistosta. Siinä mallistossa oli niin tuotevalikoima kuin hinnat kohdallaan, ei mitään överijuhlavaatetta toisensa perään vaan sellaista normaalielämään soveltuvaa kampetta – lompakonkestävään hintaan.

(Mallistokuvat: hm.com)

22.11.2010
19:41

Varustautumista

Viime viikonloppuna oli tämän syksyn Lumenen ystävämyynti, tällä kertaa kävin Raisiossa valikoimaa penkomassa Felinen kanssa. Mulla oli mielessä aika tarkka lista tähtäimessäni olevista tuotteista, melkein kaiken löysin ja vähän ekstraakin. Tuonne ei kyllä voi lähteä ajatuksella “ihan vähän vain jotain ostan” – ei se kuitenkaan pidä paikkaansa.

Ystävämyyntisaldo

Sen verran hyvin osasin ostokseni valita, etten koe minkään olleen turha. Radiant Touch -kasvopesua olen himoinnut kesästä asti, kun sain lehtitilauksen kylkiäisenä siitä näytteen, ja nyt vihdoin sain kunnon putelin sitä! Tuo on vieläpä isompi koko mitä kaupoissa eikä maksanut kuin 7e, normaalikokoinen on kaupoissa suunnilleen 14e. Lisäksi Arctic Aqua -päivävoide (7e) oli must hankinta, mulla oli sitä viime talvena niin päivä- kuin yövoiteenakin ja tykkäsin kovasti.

Erisanit ovat pääasiassa herkkäihoiselle miehelleni. Puhdistusgeeli oli 2e, antiperspirantit 1e/kpl, suihkusaippua 1,5e ja naamarasva taisi olla 3e. Takarivin pyykinpesu- ja huuhteluaineet olivat vissiin kolmisen euroa kappale. Erioilin käsirasva (1e) on ihan huippua, tuota ostin pari putelia porukoillekin. Natural Coden Blemish Treatment täsmähoito epäpuhtauksille (4e) on uusi tuttavuus, saa nähdä miten toimii satunnaisille näppylöille.

Meikkipuolta tuli täydennettyä sopivasti puuttuvilla tuotteilla. Natural Coden nestemäisen Eye Dramatizer -tussin (3e) hankkimista olin pohtinut jo pitkään, musta tussieyeliner multa puuttuikin kokonaan. Zero Fault Makeup -meikkivoide (5e) astuu kuvaan, kun viimeisiään vetelevä Rimmelin meikkipuuterini tulee tiensä päähän. Beauty Base -peitevoidepaletti (5e) taas korvaa edellisen Make Up Storen versioni, joka on ollut käytössä niin kauan että ihan hävettää… Nimimerkillä En raaski heittää vanhoja, edelleen toimivia meikkejä roskiin.

Sukat talveksi

Farmokselta lähtiessäni päätin poiketa vielä Myllyyn. Kartutin tulevaa talvea silmällä pitäen neulevalikoimaani JC:n tummanharmaalla miesten neuleella nappiyksityiskohdilla (10e), koko XS näytti sopivalta päällä vaikken mies olekaan. :) Lisäksi vaihdoin H&M:llä kahdeksan euroa yllä näkyviin polvisukkiin, jotka ovat puhtaasti ns. blogiostos – bongasin ne ruotsalaiselta Karinilta ja ihastuin saman tien. Viikonlopun testikäytön jälkeen voin vain todeta, että a) sukat todellakin lämmittävät 53 villaprosenttinsa ansiosta melkein kuin täysvillaiset sukat ja b) taidan hakea vielä toisetkin varastoon, tosin yhden koon pienempinä.

Lettujen Taika

Keittiöönkin ehdin viikonloppuna tehdä erään pitkään mieltä houkutelleen hankinnan, nimittäin Iittalan ison sinisen Taika-lautasen. KodinYkkösessä oli kaikki Taika-sarjan astiat -20% ja noita sinisiä lautasia vain yksi jäljellä, joten en jäänyt kovin kauaksi aikaa asiaa pohtimaan. Lautanen pääsi heti käyttöön, kun paistoin pitkästä aikaa kasan lettuja.

Gerberat

Loppuun vielä juttu, joka on piristänyt mieltä kotona: maljakollinen lempikukkiani gerberoja. Saatiin Dressing Mimiasta siskon kanssa kumpikin yksi kukka ja muutaman nappasin vielä viimeisistä sangoista matkaan juuri ennen poistumista VPK-talolta. Kukat kävivät mukanani jopa jatkobileissä Fortessa! Nuupahtaneilta ne näyttivät kotiin päästessä, mutta yllättäen vesi teki terää ja tuossa ruokapöydällä ne ovat edelleen hyvinvoivina. Ja ovat ilo silmälle.

Scroll Up