{ Arkisto } Tammikuu 2011

30.1.2011
19:44

Liikkumista ja ompelua

Tämä on ollut tietyllä tavalla aika tehokas sunnuntai. Sain revittyä itseni ylös sängystä puoli yhdentoista maissa ja ehdin mutustella aamupalaa rauhassa, kunnes oli määrä lähteä Elixiaan. Sieltä tultuani valtasin keittiönpöydän ompelutarvikkeilla – ensi viikon GOOM lähestyy ja asu oli vielä aika alkutekijöissään. Siinäpä minä, suurinpiirtein ompelutaidoton ja koko peruskouluajan teknisissä töissä ollut, sitten surruuttelin muutaman tunnin ompelukoneella! Se oli oikeastaan jopa ihan hauskaa, varsinkin kun pystyin unohtamaan sisäisen perfektionistini enkä vaatinut täydellistä tulosta. Ihmeiden aika ei ole ohi.

Palatakseni vielä treeniaiheeseen: olen vihdoin tainnut löytää inspiraation liikkumiselle. Melkein kaksi kuukautta ehti Elixia-jäsenyyttä kulua (onneksi sain nämä ekat 3 kk järjettömän edulliseen hintaan), mutta nyt on todella innostunut fiilis treenaamisen suhteen. Viimeksi olen treenannut säännöllisesti silloin ennen armeijaa ja kieltämättä on kroppa muuttunut niistä ajoista. Elopainoa on juu tullut lisää, vähän liikaakin ehkä, mutta suurin muutos on jaloissa. Jalkapöydät/päkiät eivät enää kestä tietynlaista rasitusta, ja esimerkiksi askelkyykyt painojen kanssa mun on parempi unohtaa jatkossa. Alkukuusta tein sen virheen ja kipu jaloissa oli sietämätön seuraavan viikon.

Enimmäkseen olen käynyt vanhoilla tutuilla tunneilla, VoimaTotalStep on edelleen yksi suurista suosikeistani. Tällä viikolla kävin pitkästä aikaa FitBall-tunnilla ja ainakin sen ohjaajan kanssa oli yllättävän tehokasta, ehdottomasti menen uudestaankin. Tänään testivuorossa oli kaksi mulle täysin uutta tuntia, joista ensimmäinen kuului poikkeuksellisesti Koreografia ja tanssi -ryhmään – näin onnettomalla koordinaatiokyvyllä niillä tunneilla yleensä vain turhautuu. EasyStep kuitenkin oli positiivinen yllätys ja puolituntinen oli ohi jopa liian nopeasti! Välillä tottakai sekosin askeleissani ja jokaiseen liikkeeseen en voinut heti ottaa käsiä mukaan, mutta noin yleisesti ottaen pysyin mukana ällistyttävän hyvin. Heti stepin perään oli puolentunnin Elixia Shape, joka on tämän kevään uutuus ja ilmeisesti Core-tuntien korvaaja. Ilmeisesti lihaskuntoni on todella surkea, koska en pystynyt varmaan yhtään liikettä tekemään ilman muutaman sekunnin taukoja välissä. Vatsalihaksissa esimerkiksi tuntuu kuin lihakset olisivat tulessa ja välillä on pakko rentouttaa vatsa hetkeksi, ettei ihan kramppaa. Noh, harjoittelu auttanee tähän vaivaan.

Ensi viikolla ajattelin uskaltautua uudestaan Poweriin, joka on siis BodyPumpia vastaava tunti. Nyt sentään osaan olla viisaampi enkä tosiaan käytä niitä painoja askelkyykyissä, ainakaan niin paljon kuin viimeksi. Viikko jäänee treenien osalta lyhyeksi, kun kaksi päivää menee GOOMaillessa ja viikonlopuksikin on jo varattu ohjelmaa, mutta toivottavasti ehdin edes pari kertaa käydä. Voi että miten odotankaan maaliskuuta, jolloin Elixia avaa uuden keskuksen Länkkäriin ja mun treenimatka lyhenee kolmannekseen… Plus pääsee kulkemaan helposti fillarillakin. Kevät! ♥

Jeps, takaisin ompelukoneen ääreen ->

Kent – En plats i solen [2010]

29.1.2011
17:09

Kevät mielessä

Avaataanpa hieman enemmän keskiviikkopostauksessa ohimennen mainittua kenkähankintaa. Katselin Vagabondin nauhallista Micro-gladiaattoria jo viime kesänä sillä silmällä, mutta tuumailin silloin pärjääväni mainiosti edellisvuonna hankituilla Saphire-parilla. Nyt kuitenkin oli tarjous lisäalen kera sen verran hyvä ja oikeata kokoakin jäljellä, että päätin napata itselleni Microt ensi kesää varten. Tämän näköiset sandaalit siis kyseessä:

Vagabond: Micro

Noilla on taatusti loistava läpsytellä menemään kelien muututtua kesäisemmiksi, eivät näytä ihan niin kevyiltä kuin perussandaalit mutta tuskin ovat erityisen hiostavatkaan – ennenmmin ehkä tuuli vilvoittelee mukavasti kaikista noista aukoista. Materiaali tosiaan on nahkaa, ja tuo vaaleanruskea näyttää jotenkin tosi virkistävältä mun kesäkenkävalikoiman joukossa. Takana on siis vetoketju eli nauhoja ei tarvitse välttämättä avata, kun ne kerran on sopivalle kireydelle laittanut.

Yksityiskohtia

Pohjassakin on hauskaa kuviointia, mikä ei nyt kovin tavatonta ole Vagabondilta. Ilo se on pienikin ilo. :) Elättelen vähän toiveita, että pääsisin käyttämään noita aiemminkin jo kun Suomessa säät sallivat… Meillä on ollut ajatuksena lähteä keväällä reissuun, ensimmäiselle yhteiselle sellaiselle, ja vähän jonnekin lämpimämpään olisi tarkoitus suunnata. Asiat ovat toki vielä suunnitteluasteella ja passihakemuksetkin pitäisi laittaa menemään (mulla on kyllä passi mutta menee maaliskuussa vanhaksi), matkakohde sentään alkaa olla jo päätetty. Se on hyvä ensiaskel se.

Taika

Saatiin eilen vihdoinkin kaksi Taika-mukia! Muutaman teemukillisen jälkeen on sanottava, että juurikin täydellisen kokoinen astia ainakin teen hörppimiseen. Puoli litraa vetävä pallomukini sai hieman kolhuja oman kömpelyyteni takia eikä reunoilla olevat kuopat tunnu kovin mukavalta, kun välillä juuri niistä kohdin sattuu epähuomiossa juomaan, joten uusi muki tuli todellakin tarpeeseen. Tuohon Taikaan mahtuu neljä desiä, joka on oikeastaan aika passeli koko – jaksaa juoda toisenkin mukillisen loppuun saakka. Seuraavaksi hankintalistalle a) ne isommat (6 dl) murokulhot ja b) keskikokoiset lautaset… Ja sitten joskus ehkä vielä se jättimäinen melkein kolmen litran kulho.

Tuo kuosi vaan on niiiiiin mahtava! ♥

The Living End – Roll On [2000]

28.1.2011
17:35

Päivä kuvina: 260111

Pitkästä aikaa päiväni kuvina, edelliskerrasta on jo reippaasti yli vuosi. Pitäisi tehdä näitä useammin, kun tällaisen kuvaaminen on aika hauskaa. :) Paitsi ettei mulle normaalina päivänä välttämättä tapahdu yhtikäs mitään… Herätys -> koneelle -> Elixiaan -> kotona taas koneelle -> nukkumaan. Välillä sentään järjestys vaihtelee, tai saatan viettää puolipäivää varastossa töissä.

Mutta tällaista siis keskiviikona.

Klo 08.55

Klo 08.55
Heräsin ajoissa, kerrankin. Aurinkokin heräili samaan aikaan.

Klo 09.19

Klo 09.19
Pärstä ojennukseen, aamupalaa siinä sivussa.

Klo 09.44

Klo 09.44
Tsekkasin nopeasti vielä sähköpostit.

Klo 09.58

Klo 09.58
Matkalla kaupunkiin, aurinko paistoi ihanasti.

Klo 10.39

Klo 10.39
Kiertelin hetken kaupoissa ennen yhtä tapaamista.
Ihastuin H&M Dividedin kevätmalliston jakkuun, oih lintuja!

Klo 11.09

Klo 11.09
Mulla oli Andiamoon kuponki -20% lisäalennus jo alennetuista kengistä ja hyllystä löytyi sopivasti eräs kenkäpari viime kesän mallistosta. 26e on erittäin mukava hinta nahkaisista sandaaleista, nyt vain odottamaan kesää ja lämpimiä päiviä… Tai reissua etelään.

Klo 11.20

Klo 11.20
Työpalaveri, paikkana viihtyisä Cup & Pint. Sain oikein kunnon jakkaran takapuoleni alle, tuollaisessa laiskanlinnassa kelpasi kyllä palaveerata. Eikä kaakao tai kookostryffelikään huonolta maistunut, ei todellakaan. ;)

Klo 13.23

Klo 13.23
Kävelemässä kohti kotia.

Klo 13.43

Klo 13.43
Nakitin kullan ottamaan kuvan päivän pukimista. Samalla kuvautin myös erään runsaan kympin hintaisen Nelly-löydön, jonka pyysin siskon klikkaamaan mukaan tilaukseensa. Sinivalkoraidallinen mekko on merkiltään Rare Fashion ja tuo pitsiselkäosa on ihan huippu. ♥ (Kuontalo näyttää btw jokseenkin kummalliselta. Onkse muka oikeesti noin punertavan läiskikäs??!)

Klo 14.11

Klo 14.11
Kotona laitoin teepannun porisemaan ja istuin koneelle naputtelemaan työjuttuja.

Klo 18.04

Klo 18.04
Lisää teetä ja blogin päivitystä ynnä muuta surffailua netissä.

Klo 20.16

Klo 20.16
Illaksi kotikotiin, yksin tällä kertaa.

Klo 20.58

Klo 20.58
Blogien lueskelun lomassa hihittelin Dharmalle, joka oli jokseenkin levoton.

Klo 21.53

Klo 21.53
Saunaan. Edellispäivänä värjätyt hiukset saivat kaivattua kosteutusta L’oreal Elvital Nutri-Gloss -hiusnaamion muodossa. Ostolakossa on kehunut kyseistä naamiota useasti, oli siis ostettava se kokeiluun kun se jossain tuli vastaan. Toimiva tuote kyllä, harmi kun sitä ei enää valmisteta.

Klo 01.05

Klo 01.05
Unimaailma kutsuu, Miskakin tassutteli jostain unikaverikseni. Extrapatteri lämmitti kyllä mukavasti, mutta yritti myös vallata puolet mun tyynystä yön aikana.

27.1.2011
12:44

Uppoavat laivat

Eksyin jokunen aika sitten siskon vinkkaamana Iron Fistin omaan nettikauppaan tutkailemaan sale-osaston tuotteita. Siellä olikin vaikka mitä kivaa, joskin syksyllä himoitsemaani järjettömän siistiä luurankohupparia ei valikoimasta enää löytynyt. Sitten silmäni havaitsivat jotain kaunista ja upeaa, nimittäin erään laukun.

Uppoavat laivat

Seilorihenkinen veska taitaa ns. viralliselta nimeltään olla Sinking Ships Casual Handbag ja on kerrassaan valloittava. Sinistä, punaista, raitaa, ankkuria, rusettia… Ei kai tuollaista yhdistelmää voi muuta kuin rakastaa? Ja entäs hei laukun sisäosa, ankkureita sikin sokin! Ihan parasta.

Sisäosa

Olin jo päättänyt tilata laukun tuolta Iron Fistin kaupasta, vaikka $30 toimituskulut tuntuivatkin hurjilta – itse tuote oli itse asiassa joitakin dollareita kuluja edullisempi. Jostain syystä kuitenkin onnistuin unohtamaan asian aina koneen ääressä ollessani, tällainen vähän lahopää kun olen aina toisinaan. Ei liene vaikea arvata mitä tapahtui kun eilen vihdoin muistin asian oikealla hetkellä? No eihän niitä enää tietenkään ole kyseisessä kaupassa myynnissä, ja tuntuvat olevan loppu kaikkialta muualtakin. Täältä saisi vielä ihan siedettävään hintaan eikä pitäisi tulliinkaan joutua, kun on peräisin Englannista. Hmmmmm.

(Kuvat: huppari, laukku.)

26.1.2011
18:17

Täydelliset talvisaappaat

Satuin tuossa selaamaan tammikuun kuva-arkistojani ja tajusin, etten ole lainkaan esitellyt paria ehdottomasti esittelemisen arvoista hankintaa – en vaikka kuvatkin oli jo otettu. Hups. Aina ei vaan voi muistaa kaikkea… Joka tapauksessa, kesän jälkeen toista (ensimmäinen pari oli maiharit loppusyksystä) kaikinpuolin loistavaa kenkähankintaa en halunnut lykätä samaan läjään (välihuomautus: eivät nuo karvavuoriset Conversetkaan hullumpi hankinta olleet…) aleostosten kanssa. Ihan vain siksi, että näin mahtavat popot ansaitsevat oman postauksensa.

Vagabond: Cathy

Korollisia syys-/talvisaappaita mulla olisi useammat, mutta typerät jalkapöytäni oikuttelevat nykyään sen verran usein että pyrin minimoimaan korkojen käytön. Sen takia myin mm. Thelmat itku kurkussa K-serkulle, ja monen kevät-/kesäkenkäparin suhteen on pakko jossain kohtaa tehdä sama. :’/ Siispä olen tänä talvena ollut täysin edellä mainittujen maihareitten varassa. Niin mahtavat kengät kuin ne ovatkin, kaipasin kuitenkin niiden ohelle pidempää ja hieman salonkikelpoisempaa saapasta – ihan joka asuun ei inttimaiharit oikein istu.

Edelliset siistit saappaat ostin muistaakseni ’06 enkä pariin seuraavaan vuoteen paljon muita käyttänyt. Valitettavasti vaan niissäkin on pieni kiilakorko, joten pidemmät tarpomiset on ne jalassa jätettävä väliin. Maan muututtua valkeaksi törmäsin niin monessa paikassa biker-tyylisiin saappaisiin, että näin sellaisista jo untakin, ja joulun alla aloin vakavasti pohtia olisiko siinä vastaus saapasprobleemalleni. Olin alkutalven aikana kokeillut kaupoissa ties minkälaisia saapikkaita, mutta kaikki olivat jotenkin niin ei mua. Lahjaostosten lomassa juoksin sitten kaupasta toiseen kyselemässä Vagabondin prätkäbuutsien perään – joko ei löytynyt kokoa tai sitten oli ainoastaan sitä matalinta versiota, jonka totesin liian matalaksi.

Details

Vagabondin nettikaupassa oli koot loppu sekä keskimittaisesta että pitkästä Cathy-saappaasta, mutta lopulta Brandos pelasti. Ei postikuluja ja ilmainen palautus olivat viimeinen niitti tilaamiselle, jos popot eivät olisi olleet sopivat niin sitten vain palautukseen enkä köyhtyisi senttiäkään. No, ei mun tarvinnut kovin pitkään asiaa pohtia – kengät tulivat jäädäkseen. Euroja pitkävartisista nahkakengistä sai toki pulittaa, mutta ainakin kestävät kauemmin kuin onnettomat muovikengät (joita nykyään myydään ihan käsittämättömiin hintoihin!).

Epäsymmetristä

Toinen esittelemättä jäänyt asia on alelöytö Lindexistä, taisi olla joulun jälkeisellä viikolla kun tuon nappasin mukaani. Suht paksua kangasta oleva pitkä toppi on syksyistä Pink Collection by Narciso Rodriguez -mallistoa, ja sen juju on jännissä epäsymmetrisissä olkaimissa. Jos oikein muistan, mallistossa oli myös mekkoja samanlaisella yläosalla… Olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan, sillä tuo toppi oli viimeinen laatuaan ja just sopivassa koossa – ja mikä parasta, -70% alessa. Kahdellatoista eurolla lähti Rodriguez mukaani ja olen edelleen erittäin tyytyväinen hankintaani.

(Olen selvästi menossa siihen suuntaan, että ihankivat jäävät kauppaan ja kotiin asti päätyvät vain ne, joista oikeasti tykkään kuin hullu puurosta. Loistavaa. Vielä kun olisi useammin päiviä, jolloin voisin pukeutua muuhunkin kuin kotoisiin lökövaatteisiin… Mainostoimistohommia kun teen kotosalla, ja varastotöissä taas mielekäs pukeutuminen on turhaa a) pölyn ja b) melkein polviin ylettyvän sinisen työtakin johdosta.)

Scroll Up