{ Arkisto } Kesäkuu 2012

27.6.2012
10:47

Kesäkeskiviikko

Aamu valkeni aurinkoisena – eikä vatsassa tuntunut kipua. Bussissa ihmettelin pimeyttä, aurinkolasit silmillä, kun tuo keltainen pallo olikin piiloutunut pilvien taakse. Iltapäivällä taitaa olla taas sadetta luvassa, mutta bussikyytiläisenä ei ainakaan tarvitse sateessa kastua. Ehkäpä piipahdan kaupoilla kotiin mennessä, vaikka pääasiallisesti olen ajatellut jättää alet tänä kesänä väliin. Ostos- ja kulutusahdistus vaivaa nääs.

Apilaa

Vinkkivitonen muuten turkulaisille: Studio25 muuttaa kuun lopussa ja siellä on menossa täydet muuttohulinat. Pyörähdin paikalla sunnuntaina ja jätin surullisena kaksi ihanaa Firetrapin mekkoa muiden löydettäväksi, kun koot eivät ihan täsmänneet oudonmallisen kroppani kanssa. Turun Studion (ja monen muunkin paikkakunnan) kuulumisista pysyy parhaiten ajan tasalla Facebookissa, kuinkas muutenkaan.

Nyt takaisin töiden pariin. Kohti lomaa, päivä päivältä!

26.6.2012
18:26

Oranssia keittiössä

Sairaslomalla jälleen, eilen sentään kävin kokeilemassa töissä josko vatsa kestäisi istumisen. Ei kestänyt, joten lääkärin kautta kotiin napsimaan lisää kipulääkkeitä. Tänään nukuin pitkään ja olen koittanut ottaa todella rauhallisesti, mikä näyttäisi toimivan. Huomenna suuntana onkin sitten työpaikka tai TYKS riippuen siitä mikä vatsan tilanne on – viikko sitten diagnosoitu neste vatsaontelossa pitäisi kadota suunnilleen viikossa. Pidetään peukkuja, alkaa meinaan olla hippasen rasittavaa kun välillä maha sattuu siihen malliin ettei pysty kunnolla olemaan.

Asiasta kukkaruukkuun, kirjaimellisesti: katsokaa mikä meillä on keittiössä! Oranssi gerbera ei sinänsä ole mikään ihme, mutta oottakaas kun kerron koko tarinan.

Hengissä!

Ostin keskellä pimeintä talvea toimistolle purkkigerberan ilahduttamaan työntekoa. Eihän ne kukat tietenkään kestäneet kauaa ja nuputkin kupsahtivat ennen kuin ehtivät puhjeta. Pääsiäisenä olin viikon lomalla eikä kukaan tajunnut antaa kasville vettä, joten loman jälkeen mua odotti työpöydällä nuupahtanut, täysin kuivalehtinen gerbera. Kiikutin turnipsin kotiin ja iskin keittiöön ikkunalaudalle, nypin kuivuneet lehdet pois ja kastelin silloin kun muistin. Valon lisääntyessä mullasta alkoi työntyä lehtiä ja gerbera muistutti jälleen elävää kasvia.

Gerbera komistaa keittiön

Pari viikkoa takaperin kiljaisin huomatessani lehtien juurella kukannupun, ja muutamaa päivää myöhemmin oranssi kukka kurotteli kohti valoa! Hauskinta tässä on se, etten ole kertaakaan antanut kasville mitään lannoitetta, vaikka jostain muistan lukeneeni että gerberaa saisi lannoittaa parikin kertaa kuukaudessa. Ilmeisesti tämä yksilö tykkää keittiön olosuhteista niin paljon että kukkii siitä huolimatta.

Isoveli – 2012 [2012]

25.6.2012
22:49

Happy birthday x 3

Viikko ennen juhannusta onnistuimme keräämään kokoon liudan ihania ystäviä hyvällä syyllä: triplasynttärit! Viime vuonnahan vietimme tuplakekkereitä S:n kanssa, kun merkkipäiviemme välillä on oivasti tasan viikko. Tänä vuonna kimppaan saatiin Felinen puolisko T, jolla sattuu olemaan synttärit S:n ja mun välissä. Kun vielä “nuorisolle” tuli kummallakin neljännesvuosisata täyteen, kekkerimme saivat nimen Superhyperviiskymppiset (+ yks 28)!!! – aika kuvaavaa.

Terve!

Pirskeitä vietettiin siis meillä kotikotona, lähinnä syystä sauna & uima-allas. Porukat olivat aiemmin viikolla hommanneet tuollaisen minikaivurin, jonka pojat sitten päättivät ajaa talon nurkalle. Taneli (joo sillä on jo nimi, tottakai) sai kauhaansa tervehdyksen, jolla toivotettiin äiti ja iskä tervetulleeksi takaisin kotiin muutaman päivän Pohjanmaan reissultaan – tila vaan loppui pahvista kesken ja kyltissä komeili Terve! suunnitellun Tervetuloa! sijaan.

Kiuasmakkara

Illan aktiviteetteihin kuului olennaisena osana sauna ja ruoka, kuten kesäjuhliin yleensäkin. Pojat yhdistivät nämä kaksi ja paistoivat kiukaalla makkaraa tuollaisessa foliopussissa. Kuulemma olisi kauemminkin saanut siinä tiristä.

Altaassa

Vesi taisi olla noin +19°C, ei mitään linnunmaitoa siis. Mäkin sain pulahdettua – hennon mylvinnän saattelemana – ihan kunnolla, olipahan kyllä viileetä! Sain sentään sukellettuakin, vaikka meinasi aivot jäätyä. Toista kertaa en sitten mennytkään, heh. Ehkä sitten taas kun keli tästä vähän lämpenisi… Tosin tämänpäiväinen +12°C ja vesisadetta ei varsinaisesti veden lämpötilaa nosta. Hellekelit, tulkaahan jo!

Sateenvarjon alla

Kemuilla alkuilta oli vielä sään puolesta ihan jees, mutta jossain vaiheessa alkoi ripsottaa vettä ja välillä sitä tuli taivaan täydeltä. Onneksi oli iso talo ja lämmin tunnelma!

Illan pimennyttyä (siksi muutamaksi tunniksi kuin se kesäöisin nyt pimenee) paineltiin vielä porukalla pihalle ihmettelemään P:n tulisia pyörittelyjä altaan äärellä. Itse jäin katselemaan terassilta, hienolta näytti kauempaakin. Tulikuvia olen joskus aiemminkin postannut blogiin, tarkalleen ottaen joulukuussa ’10.

Tuli

Yöllä pelattiin vielä kuuden hengen voimin muoveistaan kuorittua Party Aliasta, joka oli tullut jostain joulupaketista varmaan pari joulua sitten. Kertakaikkiaan loistava peli! Naurettiin kaikki mahat kippurassa niin selityksille kuin vastauksillekin. Jäätiin Desthean kanssa yhden askeleen päähän voitosta, kun viimeisenä tuli selitykseen julkkiksia enkä mä tiennyt niitä lainkaan ja sitten S & A painelivat ohi maaliin.

Party Alias

Aamuyöhön asti venyneet juhlat olivat parasta mitä synttärisankari voi toivoa, iso kiitos vielä kaikille paikalla olleille! Erityisen ihanaa oli että vieraita jaksoi tulla kauempaakin, mm. Tampereelta ja Keravalta – läheskään kaikki eivät vaivaudu ajelemaan satoja kilometrejä tällaisten pikkukemujen takia. Kyllä kelpaa jatkaa eloa 28. ikävuodelle, kun on niin loistotyyppejä ympärillä! ♥

(Kuvista 3-5 krediitit Mialle ja Aleksille; muut omasta kamerasta.)

24.6.2012
21:01

Kesäkuun kuvat, osa II

Kas näin, seuraa photo a day -haasteen osa kaksi! Ensimmäisen osan voit tsekata tästä, ja kuvaa klikkaamalla saa tosiaan fotoa isommaksi sekä tehtävänannon näkyviin.

Kesäkuu kuvin / päivät 11-20

Day 11: DoorDay 12: From a low angle
Day 13: ArtDay 14: Time
Day 15: YellowDay 16: Out and about
Day 17: In your bagDay 18: Something we don't know about you
Day 19: ImperfectDay 20: Fave photo you've ever taken

Instagrammaus on edelleen kivaa enkä ole tähän haasteeseenkaan kyllästynyt. Pari hassua tehtävää on toki ollut, mutta esimerkiksi tuon 20. päivän ratkaisin niin että Fave photo I’ve ever taken has probably something to do with blossoms and sky. Ei ehkä kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti, mutta sillä mennään joka tapauksessa. Onneksi tässä tyyli on erittäin vapaa. :)

22.6.2012
14:26

Festarikesän avaus: Saaristo Open

Suunnittelematon blogihiljaisuus johtui yllättävästä sairaslomasta, jonka aikana olen pyrkinyt pitämään koneella istumisen minimissään. Viiltävä vatsakipu kun ei ole se mukavin seuralainen dataamiseen… Saa nähdä pääsenkö ensi viikolla palaamaan työpöydän ääreen vai pitääkö mennä uudestaan lääkärin muljattavaksi, vatsa oikuttelee edelleen ja kipulääkkeillä mennään tunti kerrallaan. En ole koskaan pitänyt siitä että kukaan koskee mahaani ja tällä viikolla sitä on paineltu ja survottu useampaan otteeseen. Ynnnngh.

Festarifiilis

Jätetään sairaskertomus siihen ja palataan ajassa parisen viikkoa taaksepäin. Tämän vuoden festarikesä tuli avattua kesäkuun toisena viikonloppuna Saaristo Openissa, joskaan jatkoa ei ole kovinkaan paljoa tulossa. Kaarinassa järjestetty kaksipäiväinen Saaristo Open oli sekä itselleni että seuralaiselleni Felinelle uusi tuttavuus, jonne meidät houkutteli tänä vuonna paitsi mukava artistikattaus, myös läheinen sijainti. Mikäs sen parempaa kuin päästä illan festaroinnin jälkeen helposti ja nopeasti kotiin nukkumaan!

Saaristo Open – perjantai 8.6.

Perjantaina emme pitäneet kiirettä festarialueelle ehtimisen kanssa ja saavuimme paikalle lähempänä kahdeksaa, jolloin kuulimme vielä loppuosan Elokuun keikasta. Aurinko paistoi mukavasti, joten loikoilimme anniskelualueen nurmikolla niin kauan kuin paistetta riitti. Auringon kadottua horisonttiin oli yllättävän kylmä, lavan edessä nurmi tuntui kostealta ja todella kylmältä. Harmiteltiin kun ei tajuttu ottaa minkään sortin hanskoja mukaan, olisivat meinaan olleet tarpeen.

Alexandra Stan
Kaija Koo
Samantha Fox

Dr. Albania kuunneltiin vielä retkihuovan päältä, Alexandra Stania varten siirryttiinkin sitten lavan edustalle. Alexandran musiikki oli menevää, mutta setti harmillisen lyhyt: ehkä viitisen kappaletta. Ja uusimman hittinsä jätti vieläpä esittämättä. Hihiteltiin vähän neidon superlyhelle mekolle, jota laulaja nyki vähän väliä alaspäin. Persikkainen väri yhdistettynä mustaan nahkaliiviin tosin oli aika jees!

Auringon värjätessä iltataivaan lavalle astui lapsuudensuosikkini Kaija Koo, jonka vihdoin ja viimein näin livenä. Se keikka hypittiin ja pompittiin ja laulettiin mukana – eikä tullut kylmä. Illan viimeisenä esiintyjänä lavalle nousi supernainen Samantha Fox, jota ei meinannut erottaa 20 vuotta nuoremmista taustatanssijoistaan. Timmi kuosi, todellakin.

Saaristo Open – lauantai 9.6.

Sateinen festarilauantai käynnistyi jo heti iltapäivällä sillä parhaalla eli tietystikin Viikatteella. Viikonlopun ainoa keikka, joka kuunneltiin aivan lavan edustalla. Porukkaa kerääntyi paikalle loppupeleissä aika paljon, ehkäpä Kouvolan pojat saivat houkuteltua vanhempaa festarikansaa ajoissa paikalle tihkusateesta huolimatta.

Viikate
Viikate
Viikate

Viikatteen setti oli samantapainen kuin pääsiäisen klubikeikalla, joskin festaritapaan hitusen lyhyempi. Keikan aikana kuultiin paljon Petäjäveräjät-materiaalia, minkä lisäksi ilmoille pärähti mm. Pohjoista viljaa ja Tanssi. Viimeisenä kuultiin tuttu veisu Kuu Kaakon yllä.

Apulanta
Apulanta

Kotimaisella otteella jatkettiin ja seuraavaksi lavan otti haltuunsa Apulanta. Apis soitti niin uusia kuin vanhojakin biisejä, ihan uusimpia en edes tunnistanut kun en ole saanut aikaiseksi hankkia keväällä julkaistua lättyä. Itseäni hämäsi Tonin taustalla näkyvä kosketinsoittaja, joka myös lauloi useimmissa kappaleissa. Wikipedia osasi kertoa kiertuemuusikoita olevan yhtyeen riveissä useampiakin, olen näköjään tähän asti pitänyt ennemmin korvat auki kuin silmät.

Uriah Heep

Apulannan jälkeen veti erikoispitkän keikan, sen aikana kävimme syömässä aurajuustolohta (jossa ei ollutkaan aurajuustoa kun se oli loppu) ja hengailimme anniskelualueen pöytien ääressä. Vettä tuli taivaalta välillä enemmän välillä vähemmän, ja ympärillä örvelsi humalaista festarikansaa ikähaarukalla 30-60. Nice. Yön poistuttua lavalta loppuilta oli pyhitetty ulkomaisille esiintyjille, ensimmäisenä lavalle tulivat rokkipapat aka Uriah Heep. Kyllä ne vaan hyvin jaksaa painaa menemään edelleen.

Within Temptation
Within Temptation
Within Temptation

Lauantain kruunasi pääesiintyjä Within Temptation, jonka lavakilkkeitä rakenneltiin ja testailtiin hyvä tovi. Aikamoinen spektaakkeli olikin muihin esiintyjiin verrattuna! Värimaailma vaihtui yhdestä toiseen täysin erilaiseen, oli taustaefektejä ja savua ja ties mitä. Kappaleiden välissä näytettiin videoita jättimäiseltä screeniltä, synkkiä ja vähän ahdistaviakin. Vanha hitti Stand My Ground sai mut muistamaan hetken Ruisrockista v. 2005: juuri tuon biisin jyllätessä hyppäsin silloin benjin. Ja oi että, miten upea mekko laulaja-Sharonilla oli yllään! Hopeaa, tylliä ja epätasaista helmaa yhdistettynä pitkiin maiharityyppisiin kenkiin. ♥

Yhteenveto

Saaristo Open oli siisti ja rauhallinen festari verrattuna vaikkapa Ruisrockiin. Festarikansa oli selkeästi vanhempaa ja nuorisoa (sanotaan alle 25-vuotiaita) liikenteessä oli aika harvakseltaan. Oletettavasti tästä syystä anniskelualue oli jättikokoinen koko festarialueeseen nähden ja pääosin porukkaa istuikin anniskelualueella – toisaalta muualla ei mitään istumapaikkoja edes ollut. Ihmisten humalataso oli samanlaista kuin muillakin festareilla, mutta totaaliset känniääliöt puuttuivat oikeastaan kokonaan. Kivalla kesäsäällä Saaristo Open olisi parhaimmillaan, nyt lauantain sadepäivän jälkeen jalat olivat väsyneet seisomisesta ja kroppa jäässä runsaasta kerrospukeutumisesta huolimatta. Voisin silti mennä uudestaankin, kunhan esiintyjäkaarti olisi tarpeeksi houkutteleva.

(Kuvat © Jose & Feline.)