{ Arkisto } Elokuu 2014

31.8.2014
22:22

Kesän viimeinen päivä

Kesä 2014 oli siinä. Toisaalta pitkä, toisaalta hujauksessa ohi. Paljon kaikkea häppeningiä, vaikka välillä tuntui ettei tapahdu mitään. Ensin oli lämmintä, sitten pirun kylmää, sen jälkeen hurja helleputki, lopuksi viileää ja sateista. En ehtinyt tehdä kaikkea mitä alkukesästä ajattelin, mutta niinhän se aina menee. Ehdin kuitenkin etsiä läjäpäin geokätköjä, juhlia kolmekymppisiäni, olla autossa monta tuhatta kilometriä, nähdä uusia paikkoja, matkustaa museojunalla, käydä kesäteatterissa. Syödä hyvin, loikoilla porukoiden uima-altaalla, nauttia kesästä. Meillä hajosi auto ja tilalle tuli uusi. Luoksemme muutti muutamaksi kuukaudeksi hoitokissa, josta saattaa tulla pysyvä perheenjäsen.

Ei mikään hullumpi kesä siis.







Mennyt kesä oli erilainen edeltäjiinsä verrattuna, mutta ehkä se olen minä itse joka on muuttunut. Ensimmäistä kertaa elämässä tuntuu jotenkin kovin aikuiselta. Ja ensi kesänä kaikki vasta onkin erilaista, kun perheemme on kasvanut yhdellä. Aika hurjaa, mutta myös varsin jännää ja kiinnostavaa. Vaan sen näkee sitten – seuraavaksi kuitenkin on aika antaa vuoro syksylle. ♥

(Kaikki kuvat Instagram-feediltäni kesän ajalta, isommaksi klikkaamalla.)

12.8.2014
22:16

Havun (toistaiseksi) viimeinen matka

Meille kävi lomalla hieman köpelösti: oltiin menossa maalle ja aika pian 8-tien alkajaisiksi autosta kuului järjetön poksahdus. Kuin olisi ajanut sorakasaan, paitsi että mies ehti nähdä taustapeilistä tielle lentelevän palasia. Matka päättyi siihen ja jatkui vasta hinausauton tultua apuun, onneksi sentään pääsimme kyydissä määränpäähän. Huoltamon tuomio oli, jotta moottori vaihtoon mikäli autolla tahtoo vielä ajaa – kiertokanki oli tullut moottorista läpi ja pudonneet osat olivat moottorin nurkasta, jossa nyt on ammottava reikä. Että näin. Vuoden sisään kolmas remontti, kun viime syksynä meni kytkin ja toukokuussa jouduttiin uusimaan kannen tiivisteet; yhteensä hintaa kertyy epäilemättä enemmän kuin auton arvo on.

Poks!
Kyydillä pois

Ei siitä ole edes neljää vuotta vielä, kun Havu tuli taloon. Kilometrejä on kertynyt varsin maltillisesti ja pääpiirteittäin kaikki on toiminut, mutta jostain syystä stoppi tuli tässä kohtaa. Nyt on kovassa pohdinnassa mitä seuraavaksi, Havua ei ehkä meille kannata korjauttaa mutta joku kottero pitäisi olla, jotta mies pääsee talvella kulkemaan töihin. Vaan millainen?

Mies on sitä mieltä, että panostetaan vähän eikä hankita mitään superedullista. Ehdottomasti 5-ovinen ja ainakin ilmastointi, penkinlämmitykset sekä vakionopeudensäädin pitäisi olla. Ei ihan pieni muttei mikään valtamerilaivakaan. Tavaratilaa tulisi olla niin että kyytiin saa kivasti vaunut ym. lapsiperheen roinat (juu-u, sellainenkin projekti tässä on parhaillaan menossa) ja sen myötä toki ISOFIX-kiinnitys olisi jees. Ranskalaisia tuskin tähän talouteen enää tulee, Volkswagenia kaikki tuntuvat kehuvan ja henk. koht. olen vuosia himoinnut uudenmallista Honda Civiciä. Miksi pitää olla niin paljon erilaisia vaihtoehtoja? Onko se vain tuurista kiinni, sattuuko kohdalle toimiva yksilö vai onneton maanantaikappale? Ehdotuksia em. kriteerit täyttävästä, kohtuuhintaisesta autosta otetaan mieluusti vastaan!

4.8.2014
20:57

Juhannuksena kerran

Loman jälkeisen ensimmäisen työpäivän kunniaksi muutama otos juhannukselta – tuolta nyt kovin kaukaiselta tuntuvalta ajalta, jolloin lomaa ja helteitä vasta odoteltiin. Me ei tänä vuonna tehty juhannuksena mitään ihmeempää, kunhan nautimme normaalia pidemmästä viikonlopusta. Juhannuspäivänä ajoimme maalle saunomaan ja murkinoimaan, siellä myös näpsäisin postauksen kuvat. Ihana kesä ja kesän valo!

Juhannuksen ruusut
Violettia
Kesä ja kukkaset
Herqqis
Pinossa

En oikein enää jaksa innostua ns. pakollisista juhlista, vaikka ylimääräiset vapaapäivät ovat toki aina tervetulleita. Onneksi kukaan ei pakota kohkaamaan, jos ei halua; jätän siis sen homman muille ja keskityn vain olemaan. Ehtiihän sitä myöhemminkin, mikäli siltä alkaa tuntua.

Hanna Pakarinen – Olipa kerran elämä [2013]

Scroll Up