Jälleen kerran voisin päivitellä ajan vinhaa kulumista, mutta eiköhän sitä ole tehty jo ihan tarpeeksi… Postausideoita on kyllä jemmassa useampia, mutta ne ovat sen verran suuritöisempiä, että saa nähdä milloin ehdin niitä näpytellä julkaisukelpoiseen kuntoon. Olisi kiva blogata useammin vaikka hieman kevyemmällä setillä, vaan kun se on mukamas niin pihvelin vaikeaa mulle! Viime vuoden viikkokuvahaasteen jälkeen on kamerakin saanut pitkälti levätä omissa oloissaan, ehkä tuli vähän ähky tai jotain. Mutta se siitä, nyt aiheeseen.

Kuvakollaasit eteisessä

Juhlimme tyttären 1-vuotissynttäreitä reipas kuukausi takaperin, oikeaa päivää seuraavana viikonloppuna. Pohdin ensin josko kekkerit olisi järjestänyt muualla, mutta nyt kun remontit alkavat vihdoin ja viimein olla valmiita, tuli sellainen olo että koti on se oikea paikka. Kutsuttavien määrään nähden meillä on niukasti neliöitä, mutta liukuvalla aikaikkunalla saimme mukavasti porrastettua yhtäaikaista ihmismäärää. Olin kerrankin aloittanut valmistelut ajoissa, vaan en siltikään ihan tarpeeksi ja esimerkiksi ensimmäisenä paikalle saapuneet vieraat pääsivät kiinnittämään valokuvia seinille. ;) Hienot kollaasit kyllä tulikin! Olin hippasen innostunut kuvien tilaamisessa ja suunnitellun kuvion (ykkönen) jälkeen oli vielä isohko nippu kuvia laittamatta, niitä sitten ripustajat keksivät lennossa muutaman jutun lisää. Vauvavuoden kuukausikuvat olin sentään saanut itse kiinnitettyä aiemmin, kun niissä oli tietysti tarkka järjestys.

Synttäriherkkuja

Tarjoilujen suhteen kuvittelin taas liikoja itsestäni (tai ajan riittävyydestä), onneksi edeltävänä päivänä meille majoittunut K-serkku ojensi auttavan kätensä. Siitä isoiso kiitos, ilman olisi varmaan puolet tarjoiluista jäänyt valmistumatta! Suolaista tarjolla oli lehtitaikinahyrrien (pesto-feta ja yrtti-paprika) sekä cocktailpiirakoiden muodossa, lisäksi siskon mies oli pyynnöstäni valmistanut jättimäisen kattilan popcorneja. Makeaosastoa oli metsäteemainen nakukakku (makuna porkkana-persimon), porkkanamuffinsseja, taatelikuivakakkua sekä miehen juhlapäivän aamuna väkertämä hedelmähai, jonka bongasin Marialta sopivasti joitakin päiviä aiemmin. Sinänsä tämä oli kelpo kattaus, mitä nyt suolaiset meinasivat loppua kesken ja makeaa taas jäi yli reippaasti… Kakusta olen varsin ylpeä, se onnistui erinomaisesti niin koristelujen kuin maun osalta, vaikken ollut ennen joulukuuta tehnyt eläissäni yhtään täytekakkua.

Poppareita piisaa
Poppareita olisi riittänyt naapureillekin. Huomaa tutut tötteröt.

Juomapöytä
Juomapöydän kilkkeet, kuumat juomat olivat turvallisuussyistä ylempänä.

Kynttilän puhallus kummitätien kanssa

Päivänsankari jaksoi hienosti juhlia koko iltapäivän, tosin kynttilöiden (yhteensä kaksi kertaa, kun oli kaksi kakkua) puhaltamista tuntui hivenen ihmettelevän. Lahjojen avaaminen oli kivaa ja toki myös uudet lelut kiinnostivat. Paketeista paljastui mm. Plaston musta mopo, kirjoja, Brion junarataa, keittiövälineistöä, pehmokasvikset sekä iso Nasu-pehmo jouluna saadun Ihaan kaveriksi. Juhlien jälkeen on siis riittänyt millä leikkiä! Illalla talon tyhjennyttyä juhlakalu olikin aika väsynyttä likkaa ja simahti alta aikayksikön.

Juhlat onnistuivat mielestäni oikein kivasti ja ehdin välillä jopa itsekin istahtaa hetkeksi alas seurustelemaan vieraiden kanssa. Oli ihanaa juhlia, kun talo oli täynnä ihmisiä! Siivoaminen ei tosin ollut aivan yhtä mukavaa, tiskikoneen avustuksesta huolimatta… Mutta kaikkiaan päivä oli kaiken sen vaivan arvoinen.