{ Arkisto } Huhtikuu 2016

27.4.2016
18:25

Lapsimessut ja kevyt riehaantuminen

Tutustuin konseptiin nimeltä Lapsimessut vuosi takaperin, kun ajelimme lapset (silloin 2 kpl) mukana kaverini S:n kanssa Helsinkiin tsekkaamaan mistä oikein on kyse. Tuolloin reissun jälkeen oli fiilis, ettei välttämättä tulisi mentyä uudestaan, kunnes S tuossa alkuvuodesta pohti ääneen pitäisikö kuitenkin antaa vielä toinen mahdollisuus. Kun meille sitten tarjoutui mahdollisuus lähteä messuille kahdestaan ja jättää lapset (nyt 3 kpl) S:n lomailevan miehen huomaan, niin asia oli sillä selvä.

Saavuimme pelipaikalle jälleen puolenpäivän tienoilla, näin ilman lapsia matkatessa kun oli mahdollisuus pysähtyä geokätkön verran. Suuntasimme suoraan päähalliin, jossa riitti tutkittavaa niin paljon, että muut hallit jäivät lopulta kokonaan välistä. Tajusin vasta jälkikäteen, että niin olisihan siellä ollut mm. kädentaitojuttuja ihasteltavana… Noh, säästyipähän ainakin rahat. Paitsi ettei säästynyt, koska pelkästään jo Lapsimessujen puolelta löytyi niin paljon kaikkea. Messuosastot olivat osittain samoja kuin viime vuonna, mutta esim. Emmaljunga puuttui kokonaan. Siinä missä vuosi sitten olin kolmen kuukauden äitiyden jälkeen aika noviisi vähän kaikessa, oli nyt kiva tutkailla juttuja aivan eri näkökulmasta. Nyt voisin hyvinkin kuvitella meneväni jälleen ensi vuonna, tosin ehkä kuitenkin lapsen kanssa. Vilkkaan taaperon kanssa voisi säilyä rahatkin paremmin kukkarossa…

Kuvia en messuilla ottanut ainuttakaan, vaikka kamera kulki mukana koko päivän. Siispä esittelyyn ostokset, joita tosiaan oli aika tavalla – uups. Onneksi tavaraa on järjestelyn myötä kuitenkin virrannut kotoa enemmän ulospäin, niin voi hyvillä mielin satsata muutamaan uuteen, jotka tuottavat enemmän iloa.

Messuostoksilla: kestovaippahommia

Heti alkuun jumituimme (koska olen jahkailija) Kestovaippayhdistyksen osastolle, jossa saimme hyviä vinkkejä ja toki myös parit hankinnat tuli tehtyä. Täydensin repertuaaria kahden taskuvaipan ja parin imun verran; vaipat ovat muuten ensimmäiset itse valitut uudet vaipat, sillä pääosin kaikki meidän vaippatarvike on hankittu käytettynä + joitakin on löytynyt edullisesti esim. Prisman poistokorista. Halusin ehdottomasti sivunepilliset taskuvaipat ja päädyin pähkäilyn jälkeen Onnikkaan avaruuskuosiseen Toivo-vaippaan (L-koko, sisäpinta Coolmaxia ja lisäksi 1 krs bambuhamppufleeceä) sekä Hahtuvahullun metsäaiheiseen Loisto-vaippaan (Petite-koko, Coolmaxilla sekin). Lisäksi ostin Jutan bambuimun sekä Onnikkaan sydänkuosisen Nokkela-taittoimun (joustofrotee + bambuhamppufleece), jonka saa kätevästi nepeillä kiinni Toivon taskuun. Muutaman käyttökerran kokemuksella vaikuttavat nappihankinnoilta!

Messuostoksilla: oranssia

Sitten vähän oranssia. Papulta menin etsimään jotain itselleni, mutta mitään sopivaa ei löytynyt. Sen sijaan ihastuin watermelon-värisiin polvipaikkaleggareihin ja ostin ne tytölle odottamaan seuraavaan kokoon siirtymistä. Kesällä/syksyllä ovat varmaankin sopivat, kun joistakin 80-kokoisista tuntuu jo lahkeet jäävän lyhyiksi. Poutapukimolta ostettu ketunpää pitää sisällään kangaskassin, ei voinut kettufani tätä sivuuttaa. Kolmas oranssi on uudelleentäytettävät My Pouch -välipalapussit, jotka kiinnostivat meitä kumpaakin niin ostimme Ipanaiselta S:n kanssa puoliksi 10 kpl:n setin. Vielä en ole ehtinyt testata, mutta kätevältä vaikuttaa.

Messuostoksilla: lastenhuoneeseen

A Little Lovely Companyn lightbox on ollut ajatuksissani pidempään, selkeästi sen vilahtaminen siellä sun täällä on tehnyt tehtävänsä (jaa miten niin mainosten uhri). Messuilla satuin bongaamaan Minionesilla kyseisiä laatikoita, ei muuta kuin samaan konkurssiin vaan. Samalla osastolla oli myös vaikka mitä omaa makuhermoani hiveleviä lastenvaatteita, mutta harmiksi kivoimmista ei enää löytynyt sopivia kokoja.

Leluja emme ole itse pahemmin lapselle ostelleet, mutta nyt oli tehtävä poikkeus kun löytyi jotain niin mahtavaa: leikkipitaleivät täytteineen! Ihan vielä tuo ei tosin pääse käyttöön, mutta ehkäpä jo syksyllä esim. nimipäivälahjaksi; tarvittaessa vaan jättää pienimmät täytteet pois. 1-vuotislahjaksi saadut pehmovihannekset ovat olleet todella hitti, joten veikkaan pitaleipien seuraavan perässä.

Messuostoksilla: organizer rattaisiin

Skip Hopin musta organizer oli ostoslistalla etukäteen ja sellainen onneksi löytyikin Ipanaisen osastolta. Mulla oli pari viikkoa rattaat lainassa kanssahullulta ja niissä tämä kiinni, lokerikko osoittautui niin käteväksi että oli pakko hankkia itsellekin. Edessä oleva sivutasku on vetoketjulla kiinni ja kun sen irrottaa, toisella puolella on rannelenkki, jolloin siitä tulee näppärä pussukka esim. pienelle lompakolle.

Lisäksi ihastelin (ja vähän mallailinkin) Tulan kantoreppuja, ne vaikuttivat jotenkin yksinkertaisemmilta kuin meillä oleva Manduca. Valitettavan vähäiselle meillä tosin on kantohommat vauva-ajan jälkeen jääneet, mutta ehkä kesällä sitten taas enemmän. Vähän jäi pohdituttamaan, jos koittaisi myydä Manducan ja löytää tilalle käytettynä Tulan taaperokokoisen repun.

Ja vielä parit vaunukilkkeet A-T Lastenturvasta

Messukeskuksesta suuntasimme vielä Vantaalle A-T Lastenturvaan, jossa mua odotti yhdet rattaat. Niistä varmasti lisää myöhemmin, koska nyt vaikuttaisi löytyneen todellinen helmi! Olen muutenkin myynyt aika tehokkaasti ratastavaraa viime aikoina pois, joten päädyin ostamaan rattaiden kaveriksi ihanan Mamas & Papas -merkkisen istuinpehmusteen (toiselta puolelta kirkkaankeltainen) sekä Elodie Detailsin kokomustan sadesuojan. Nyt on niin hyvät rattaat ja täydellinen varustearsenaali niihin, että kyllä kelpaa viilettää pitkin kyliä. :)

25.4.2016
12:45

Pääsiäisenä päällä

Raivaus- ja myyntirumba on vienyt tehokkaasti aikaa viime viikkoina normaalin arjen pyörityksen ohella eikä välillä niinä omina hetkinä ole jaksanut tehdä muuta kuin jumittaa. Kaivoin maaliskuun kuva-arkistosta jo useampi päivä sitten parit asukuvat, koitetaas nyt vihdoin saada ne julkaistua.

Päivän asu 27.3.2016Päivän asu 28.3.2016
(Kuvat klik klik isommaksi.)

Vasemman kuvan asussa lähdin pääsiäissunnuntaina siskon ja hänen miehensä luokse kahvittelemaan, mini oli toki mukana myös. Olipa kivaa laittaa pitkästä aikaa tuo Samujin raitamekko päälle! Sukkahousujen (H&M) sävyksi valikoitui sillä kertaa tumma pinkki. Korvissa roikkui Fashionologyn sulkakorvikset ja jalkaan kiskaisin edellisenä päivänä ostamani Vagabondin Doris-nilkkurit. Garderobissani oli ollut simppeleiden ja helppojen nilkkureiden kokoinen aukko ja kävinkin noita testaamassa ainakin kolmesti ennen ostopäätöstä. Ne tulivat mieleen niin monesti kotona kenkävalintaa tehdessäni, että tuumasin niiden kyllä lunastavan paikkansa. Tosin kauppaan mennessäni ei mallia enää näkynytkään hyllyssä, mutta onneksi tajusin käydä myyjältä kysymässä mahtaisiko niitä vielä olla. Ja kannatti pähkäillä asiaa hieman pidempään, Dorikset ovat olleet kerrassaan loistava lisäys kenkävalikoimaani!

Oikeanpuoleinen kuva taas on pääsiäismaanantailta, jolloin olimme koko perhe miehen sukulaisten kanssa syömässä. Ohutta farkkukangasta oleva lintumekko on Firetrapin ja se on itse asiassa vuoden 2012 mekkokesän ykkösmekko, joka jotenkin omituisesti jäi silloin ihan kokonaan esittelemättä! Mutta kyllä, se on todellakin ollut hyvä hankinta, koska se on yksi lemppareistani edelleen. Musta merinovillatakki (COS men) on sekin useamman vuoden kestänyt suosikki, pelkään jo etukäteen sitä hetkeä kun se kuluu puhki. Denimin kanssa sopi kivasti Lindexin koralliset sukkahousut, joiden sävy on tosi kiva ja ovat myös sopivat isoa denieriä. Korvissa on joskus Raumalta joltain markkinoilta ostetut kamerakorvikset ja ranteessa Axcentin musta rannekello. Jalassa ne uudet Vagabondin nilkkurit, tietty.

11.4.2016
13:49

Ajatusten sekamelska

Dodih, täällä ollaan taas! Kuten aavistelinkin, palveluntarjoajan vaihdoksesta seurasi muutaman päivän toimimattomuus – en vaan “ehtinyt” hoitaa hommaa ajoissa kuntoon, vaikka tiesin täsmälleen milloin edellinen palvelu päättyy ja myös sen, että domainin siirrossa kestää jokunen päivä. Ilmassa on muutenkin ollut ihmeellistä aikaansaamattomuutta, vaikka yleensä kevät ja valoisuus tuovat mukanaan virtaa ja inspiraatiota. En muistaakseni ollut näin lamaantunut edes kaksi vuotta sitten kärvistellessäni raskauspahoinvoinnin keskellä… Tosin silloin ei tietystikään ollut vielä mitään useamman kuukauden univelkaa harteilla.

Tuossa viikonloppuna ahdisti taas sen verran reippaasti, että eräänä iltana ennen nukkumaanmenoa naputtelin sen enempää ajattelematta mitä mieleen tupsahti. Mietin hetken viitsinkö näin alakuloissävytteistä tekstiä blogiin laittaa, mutta antaa nyt mennä. Toivottavasti voin jossain kohtaa sitten kirjoittaa vastaavan pläjäyksen kaikista kivoista jutuista.


Kaikki on periaatteessa hyvin, mutta silti kaikki mättää. Siis mitään suurempaa ongelmaa ei ole, no worries, vaan enemmänkin sellaista päänsisäistä sekasortoa.

Koti on täynnä sotkua kaappientyhjennysvimman seurauksena, kasa siellä, toinen täällä. Mistä tätä tavaraa oikein riittää? Silloin viimeisiä muuttolaatikoita purkaessani kuvittelin heivanneeni mäkeen turhat kamat, mutta nyt katsoessani kaappien uumenista tupsahtelevia laatikoita uusin silmin huomaan, että ihan älyttömästi siellä edelleen on kaikkea turhaa ja päässä risteilee kysymyksiä. Miksi olen tuon säästänyt? Miksi olen tuon toisen ylipäänsä hankkinut?

Kiitos KonMarin, mua ei sinänsä harmita materiaan hassatut rahat – nyt turhalta tuntuvat asiat ovat varmasti jossain kohtaa tuottaneet mulle iloa. Se kyllä vähän kauhistuttaa, mistä ihmeestä revin ajan ja jaksamisen siihen, että pääsen kaikesta ylimääräisestä eroon. Ehjän tavaran heittäminen roskiin ei ole mulle vaihtoehto eikä hoitovapaalaisena oikein huvittaisi kalliimpaa tavaraa kierrätykseenkään laittaa. Ehkäpä se inspiraatio sieltä tulee, kun kaapit on saatu siistittyä.

Ajankäyttö, sekin on yksi ahdistuksen aihe. Miten tuntuukin koko ajan, ettei mitään mukamas ehdi tehdä? Ei ehdi nukkua tarpeeksi, ei päivittää blogia tai lukea toisten blogeja, ei opetella ompelemaan… Lapsi tottakai vie ison siivun vuorokaudesta, mutta epäilen että ilman lastakin tilanne olisi sama. Mihin mä oikein tuntini käytän?! Facebookissa roikkumiseen joo, välillä myös Candy Crush Sagan pelaamiseen. Pitäisi varmaan ottaa joku some-lakko, edes vaikka viikon verran.

Siirrytään seuraavaan ahdistukseen: oma ulkonäkö. En ole tainnut koskaan ennen tuntea näin suurta inhoa ulkonäköäni kohtaan, tuskin edes teininä. Hulluinta on, ettei mua kuitenkaan ahdista esim. vatsan ympärillä tiukkaan pysyttelevä makkara. Hiukset, se on varmaankin suurin kriisi. Synnytyksen jälkeen ne muuttuivat ihan kauheiksi, sellaisiksi onnettomiksi liruiksi, jotka klähmästyivät sekunnin sadasosassa. Ja niitä irtosi koko ajan, joka paikkaan. Päädyin leikkaamaan lyhyeksi – lyhyttähän voisi vähän vaan pöyhiä ja hyvältä näyttäisi! Paitsi ettei näyttänyt, ainakaan mulla. Sen sijaan näytin (ja näytän edelleen) lähinnä daijulta. Eikä se nopea likaantuminen tietenkään mihinkään kadonnut, vaikka kuontalo kevenikin. Värjääminen ehkä auttaisi, pakko se on kai siihen kelkkaan taas hypätä, vaikka vannoin ettei enää ikinä.

Seuraavaksi iho. Mulla ei ole koskaan ollut hyvä iho, mutta toisinaan se on ollut sentään siedettävä. Sitä siedettävää ei ole näkynyt tässä nyt pariin vuoteen, vaan nassu on niin hirveässä kunnossa ettei tosikaan. Elintavat, elintavat..! Mä tiedän, mutta siltikään en saa itseäni niskasta kiinni että lopettaisi vaikka sen järjettömän sokerin mussuttamisen. Onko tämä siis verrattavissa tupakointiin? Tupakoitsija tietää ettei kannattaisi ja tahtoisi ehkä lopettaakin, mutta ei vaan saa sitä onnistumaan. Voin suoraan sanoa, etten ymmärrä miten joku vapaaehtoisesti kessuttelee, mutta aivan samalla tavalla saisin ihmetellä omaa toimintatapaani mitä tulee sokeriin. Järjetöntä suorastaan!

Oman ahdistuksensa aiheuttaa myös aiemminkin pohtimani epätietoisuus oman tyylin suhteen. Tuntuu kuin mikään tyyli ei sopisi mulle ja vaatekaappi on siivouksenkin jälkeen täynnä kaikkea epäsopivaa ja/tai tylsää. Tähän pitäisi kyllä pureutua tarkemmin, niin olisi edes jotain osviittaa mihin suuntaan lähteä. Paitsi että garderobin uudistaminen on aika hemmetin vaikeaa, jos (ja kun) mistään ei löydy sellaista mitä toivoisi. Ei vaikka olisi valmis maksamaan enemmänkin. Nimimerkillä olen etsinyt täydellistä takkia nyt 1,5 vuotta – ei oo näkynyt ei.

Huh, vähän ehkä jo helpottaa. Kannatti siis oksentaa ajatukset näppäimistölle. Vai onkohan tämä sitä KonMarin lupaamaa elämänmullistavaa taikaa..? Voiko yksi kirja todella saada tällaisen myllerryksen mielessä? Voi että miten odotankaan sitä aikaa, kun nurkat on puhdistettu turhasta rojusta! Jospa sitten olisi taas mielikin hieman kirkkaampi, ajatukset selkeämpiä ja fiilis positiivisempi.


Näin pari päivää myöhemmin voisin todeta, että suurin ahdistuksen aiheuttaja tällä hetkellä on koti ja sen kaaos. Onneksi on uusi viikko ja voi pyrkiä taas uudella tarmolla kohti toivottua lopputulosta. Ei muuta kuin kivaa viikkoa kaikille!

6.4.2016
23:50

Sinne meni maaliskuu

Maaliskuussa 2016…

  • pohdimme asuntokuvioita: pyysimme hinta-arviota nykyisestä kodistamme ja kävimme muutamassa näytössä. To be continued…
  • luin KonMari-kirjan ja aloitin siitä inspiroituneena järjestelmällisen kodin raivauksen. Tästä aiheesta ehkäpä lisää myöhemmin.

Barbi nuokkuu

  • oli pääsiäinen, jonka vietimme pääasiassa kotinurkissa. Vähän myös kävimme sukuloimassa, mm. isäni synttärikaffeilla sekä pääsiäissapuskoilla miehen perheen kanssa.
  • mini oli pariin otteeseen hoidossa lähisukulaisilla ja jopa yökylässäkin kummitädillään. Hyvää harjoittelua syksyä varten; täytimme nimittäin loppukuusta hoitohakemuksen. Hui!

Haisuli ja sydämet
Maaliskuun Mini-asu: body Muumi, sydänleggarit Seppälä, sukat Marimekko.

  • osallistuin ulkokahvakuulatunnille, joka oli samalla geokätköilytapahtuma. Yllättävän hyvin jaksoin kuulaa heilutella, vaikka liikunta on viime aikoina jäänyt hävettävän vähälle.
  • osallistuin myös pitkästä aikaa Supertreeneihin, mutta päällimmäiseksi tunteeksi jäi pettymys. Tunnit olivat liian täynnä eikä liikkeitä mahtunut tekemään kunnolla, ja muutenkin oli tosi yksinäinen olo. Enpä taida enää jatkossa kyseisille kinkereille mennä.
  • otin vihdoin käyttöön viime syksynä messutarjouksena ostamani tutustumisviikon Yoga Nordicin joogastudiolle. Ilmajooga oli ihan mahtavaa! Voisiko tässä olla mulle innostava laji..?

DatauspisteBarbi keittiöjakkaralla

  • treffasimme parin vaunuhullun kanssa. Oli hauskaa höpistä rattaista (ja muustakin) toisten yhtä innostuneiden kanssa! Tuli ylipäänsä huomattua, miten some yhdistää.
  • innostuin pienen tauon jälkeen ratasasioista taas enemmän ja kalustossa onkin tiedossa aikamoista veivaamista. Hullu mikä hullu. ;)

2x Easywalker

  • tilasimme uudet patjat, joiden toivomme auttavan ettei tarvitsisi enää aamuisin herätä selkä jumissa. Haaveilin futonpatjoista jo viimeksi patjoja uusiessamme, mutta silloin päädyimme toisenlaiseen ratkaisuun.

Huom! Blogin toiminnassa saattaa seuraavan viikon aikana olla katkoksia, sillä palveluntarjoaja on vaihtumassa. Toivotaan kuitenkin, että hommat sujuvat jouhevasti eikä kovin pitkäksi aikaa pudota langoilta.

Scroll Up