{ Arkisto } Kesäkuu 2017

26.6.2017
14:06

Bugaboo Bee3, monipuoliset pikkurattaat

Yhteistyössä: Baby Plus

Kirjoittelin alkuvuodesta mua syksyllä vaivanneesta Bugaboo-kuumeesta ja siitä, miten meille sitten lopulta päätyi Bee3, nuo Bugiksista pienimmät. Nyt tätä kolmosmallia ei enää saa uutena, sillä maaliskuun alussa julkaistiin uusi versio eli Bee5, jossa on joitakin muutoksia esim. istuimessa. Nettikeskusteluista olen ymmärtänyt, että nämä uudet vitoset ovat yhdistelmä Bee3:n ja niitä edeltäneiden Bee+:n parhaita puolia. Vitosissa myös tuunausmahdollisuus on saanut aivan uuden ulottuvuuden entistä laajemmalla kuomu- ja istuinkangasvalikoimalla, minkä lisäksi renkaisiinkin on nykyään saatavilla vähän väriä. Rattaan perustoiminnot ja koko ovat kuitenkin pysyneet suht samoina.

Bugaboo: Bee3

Beet saapuivat taloon marraskuisena iltana ja pakkohan ne oli heti kasata, vaikka ilta oli jo pitkällä ja taaperon nukkumaanmenoaika häämötti. Tietenkin oli yhtä sun toista kilkettä koottavana eikä homma mitään ihan vartissa sujunut, puhumattakaan siitä että tytär halusi koeistumaan (ja pois ja takaisin ja…) heti kun vain istuin saatiin paikalleen. Ensivaikutelma Beestä oli todella kevyet ja näpsäkät rattaat, mutta yllättävän muovisen oloiset kaikkea muuta kuin edulliseen hintaansa nähden. Laitoin alkuun rattaisiin keltaisen kuomun, vaan ei sitä kauaa pystynyt pitämään kun se alkoi tuntua liian pirteältä alkavan talven pimeydessä. Talvi mentiin siis harmaalla (grey melange) kuomulla, joka on kyllä erittäin kauniin sävyinen harmaa.

Taapero talvisilla unilla Beessä

Monet mieltävät Beet nimenomaan matkarattaiksi, itse sanoisin niiden olevan jotain matkisten ja yhdistelmien väliltä. Sinänsä monella tapaa samantyyppiset kuin Easywalker Moseyt, sellaiset isot pienet rattaat. Kevyet ne ehdottomasti ovat, painoa on alle 9 kg. Eturenkaat on sijoitettu leveämmälle kuin takarenkaat, mikä ainakin itselleni luo illuusion että pienestäkin välistä mahtuu eikä sitten aina mahdukaan, hehe. Leveyttä rattailla on kuitenkin vain 53 cm eli missään nimessä leveät ne eivät ole, mutta ehkä juuri tuo renkaiden sijoittelu saa ne tuntumaan leveämmiltä kuin ne todellisuudessa ovat.

Bee3 renkaat
Eturenkaan lukitus

Beessä on neljä keskenään samankokoista 6″ rengasta, jotka puhkeamattomina ovat luotettavat seuralaiset matkoilla. Eturenkaat pyörivät 360° ja ne saa lukittua, joskin lukitus (valkoinen “renkula” renkaan yläpuolella) on aikamoisen tiukka. Kaikissa renkaissa on jousitus, harvinaista sinänsä tällaisissa vähänkään pienemmissä rattaissa. Jonkun verran rattaat kuitenkin epätasaisella alustalla täristävät ja parhaimmillaan Beet ovat mun mielestä kauppakeskus- ja kaupunkikäytössä. Pienessä lumessa kulkevat vielä suht vaivatta, mutta ainoiksi talvikulkupeleiksi en Beetä valitsisi.

Bee3 kuomu alimmillaanBee3 kuomu korkeimmillaan
Ampiaisrattaat. #stroller #bugaboo #bugaboobee3 #yellow #babyplushoorn #strollerobsession #lastenvaunuhullut #vaunuhullu #olikinikäväkeltaista

Erikoista Beessä on se, että istuimen kokoa voi kasvattaa lapsen mukaan. Selkänoja liikkuu kymmenisen senttiä pystysuunnassa ja myös istuinosan syvyyttä saa säädettyä. Yllä olevassa kuvaparissa näkyy hyvin ero selkänojan korkeudessa, vasemmalla se on alimmassa ja oikealla ylimmässä asennossa. Kuomu on suojaava ihan perusasennossakin, minkä lisäksi vetoketjulla avattavan lisäpätkän ansiosta suojaa piisaa myös makuuasennossa. Kangas kuomussa on erilaista kuin mihin olen aiemmin törmännyt, vähän kuin jotain paksua trikoota. Tavallaan se tuntuu vähän lörpöltä ja vuorikin ehkä olisi kiva lisä, mutta yllättävän nätisti tuo hylkii vettä – tulipahan sekin testattua, kun erään kerran jouduin räntäsateeseen enkä ehtinyt heittää sadesuojaa päälle. Kuomuissa riittää valinnanvaraa ja niitä on saatavilla vaikka missä värissä. Lisäksi on vielä kesäkeleihin tarkoitettu Breezy, jossa siinäkin oma valikoimansa värien ja kuosien suhteen.

Vaahtomuovinen työntöaisaTeleskooppiaisan säätö
Tekonahkaiset aisansuojat

Aisa on mallia teleskooppi ja säätöä varten kummallakin puolella aisaa on valkoiset klipsut. Säätövara on sellainen, että rattaita pystyy työntämään niin lyhyt kuin pitkä työntäjä – alimmassa asennossa jopa taaperokin yltää ihan kivasti (kuva postauksen lopussa) lykkimään rattaitaan, kun ei enää jaksa istua kyydissä. Aisassa on vaahtomuovipehmusteet, uudemmissa ne on ymmärtääkseni korvattu tekonahkaisilla versioilla. Vaahtomuovi tuntuu materiaalilta sellaiselta, ettei se kovin pitkään pysy hyvänä, joten tilasin saman tien yhden Fb-ryhmän kautta käsityöihmiseltä Beehen sopivat tarrakiinnitteiset aisansuojat. Ne ovat paitsi suojaavat, myös tuntuvat käsien alla huomattavasti paremmalta kuin vaahtomuovi. Aisassa keskellä on kiinni rannehihna, mikäli sellaista tykkää käyttää.

Bugaboo Bee3 selkänojan säätö

Istuimen säätömahdollisuuksista olikin jo puhetta, yllä olevassa kuvassa näkyy hyvin miten selkänojan pituus kasvaa. Kuvassa selkänoja on siis korkeimmillaan, alimmassa asennossa taas nuo mustat muoviläpykät ovat kiinni toisissaan. Kuomu ja valjaat luonnollisesti seuraavat mukana, kun selkänojan korkeutta säätää. Istuimen kangas on suunniteltu siten, että ylimääräinen osa sujahtaa tarvittaessa penkin väliin piiloon.

Bee3 lepoasentoBee3 makuuasento
Makuulla jatkettava kuomu pisimmillään

Selkänojan kulmaa säädetään painamalla valkoista läpykkää ja alempaa mustaa toisiaan kohti. Selkänojassa on kolme asentoa, joista pystyin on ihan kunnolla pysty (näkyy esim. postauksen aloituskuvassa). Täysin makuuasentoon selkänoja ei mene, vaan istuimeen jää loiva mutka. Varsinaista jalkatukea Beessä ei ole, joten istuin työntäjään päin vähänkään pidemmän lapsen jalat keikkuvat ilmassa – ja osuvat helposti työntäjään. Viileämmillä keleillä lämpöpussin kanssa jalat asettuvat vähän kivemmin.

Istuimen 5-pistevyöt
Bee3 istuin kasvot menosuuntaan

Kasvot menosuuntaan istuin on pidemmälle matkustajalle parempi, sillä jalat saa silloin etuosan muoviselle tasolle. Beessä on 5-pistevaljaat, joista jokainen laitetaan erikseen lukkoon, mikä tuskin on kovin helppo nakki joka suuntaan rimpuilevan kyytiläisen kanssa. Lukosta avaamalla kaikki valjaat irtoavat yhtä aikaa ja lukko on varsin helposti avattavissa, ainakin meillä taapero oppi ihan parilla kerralla avaamaan hela hoidon. Valjaat eivät irtoa istuimesta ja myös valjaiden pehmusteet ovat kiinteät, mikä mielestäni on jokseenkin hölmöä. Irtoavat pehmusteet olisi helppo heittää koneeseen pesuun, jos ne likastuvat, mutta näissä pesuun täytyy laittaa koko istuinkangas. Itse en voi sanoa olevani Bugisten valjaiden fani, mutta monet näitä tuntuvat hehkuttavan. Turvakaarta Beessä ei ole, eikä Bugaboolla ole sellaista edes lisävarusteena. Easywalker Buggyn kaari kuulemma sopii, tosin ainoastaan istuimen ollessa kasvot menosuuntaan.

Bee3 jarru
Tavarakori istuin työntäjään päinTavarakori istuin menosuuntaan

Been jarru on varsin perus, tuollainen muoviläpyskä keskellä taka-akselia. Istuimen ollessa kasvot työntäjään päin poljin on luonnollisesti hivenen hankalampi käyttää, mutta menee onneksi helposti päälle ja pois niin ei tarvitse ihmeemmin veivata. Kankainen tavarakori on erittäin kelvollisen kokoinen, harmi vain se on todella vaikeasti saavutettavissa, kun istuin on kasvot menosuuntaan. Rungossa on työntäjän puolella tuollainen jarrukuvassa näkyvä isohko muoviosa, jonka ohi ei kovin suurta tavaraa koriin saa ujutettua. Myöskään sivuilla olevat kankaat eivät anna periksi, joten ainoa mahdollinen aukko romppeiden koriin laittamiselle on rattaiden etupuolelta – siis lapsen jalkojen välistä. Työntäjään päin ollessa asia on tottakai päinvastoin ja silloin tilavaa tavarakoria on kyllä kiittäminen.

Bee3 istuimen kääntäminen
Istuimen kiinnitys

Istuinta irrottaessa selkänoja pitää saada taitettua aivan penkkiin kiinni. Ohuen istuinpehmusteen kanssa se onnistuu jotenkin, mutta lämpöpussin kanssa ei mitään toivoa. Toisaalta taas mulla ainakin on käynyt niin, että kokoontaitettuna autoon laittaessa tai sieltä pois nostaessa istuinosa onkin yhtäkkiä irronnut. Mitään erillistä vapautusnamiskaa ei ole, vaan juuri oikea asento vapauttaa penkin. Tämä istuimen kääntötsydeemi on omaan makuuni turhan muovinen, varsinkin siihen nähden millaisen tukun euroja Beestä saa pulittaa.

Bugaboo Bee3: kasaus istuin kasvot menosuuntaan
Bugaboo Bee3: kasaus istuin selkä menosuuntaan
Beet pikku-Pösön takakontissa
Aisan kasausmerkit

Pieniksi rattaiksi Been kasauskoko on yllättävän iso eikä niistä varsinaisesti voi puhua matkarattaina, vaikka toki isoihin yhdistelmiin (esim. Bugaboon omat Buffalo/Donkey Mono) verrattuna paketti on pieni. Ja menee se heittämällä Peugeot 206 takakonttiin, mikä on kelpo suoritus sinänsä. ;) Netistä löytyneissä lähteissä oli paketin pituudeksi ilmoitettu 85 cm, mutta itse en kyllä näitä niin lyhyeksi saanut en sitten millään – omat mittaukseni antoivat sitkeästi 5 cm pidemmän tuloksen. Beet ovat muuten siitä jännät rattaat, että ne ovat kokoontaitettuna melkein 10 cm kapeammat kuin avattuna.

Beet kasautuvat istuin kumminkin päin eikä kasauskoossakaan ole sen kummemmin eroa siinä, onko istuin kasvot menosuuntaan vai työntäjään päin. Kasaussysteemi on ihan näppärä: aisa alimpaan asentoon, aisan kummaltakin puolelta valkoisista namiskoista kiinni ja vähän “nykäisemällä” istuin ikään kuin sukeltaa tavarakoriin vetäen rungon mukanaan kasaan. Mitään lukitusta ei ole, mutta sen verran jäykkä tuo paketti on, ettei pääse vahingossa aukeamaan tai mitään. Avaaminen onkin yleensä kinkkisempää kuin kasaaminen, sillä ihan hennoilla otteilla rattaita ei auki saa. Helpoin tapa on pitää jalalla rungon taka-akselista vastaan samalla kun vetäisee rungon auki. Se kannattaa aina tarkistaa, että aisa kliksahtaa kunnolla auki eli sivuilla olevat merkit ovat kokonaan näkyvillä.

Kasauskoon vertailua Bugaboo Bee3 vs. Easywalker Mosey
Kasauskoon vertailua Bugaboo Bee3 vs. Easywalker Mosey

Meillä oli keväällä Moseyt yhtä aikaa Been kanssa ja totesin parivaljakon muistuttavan toisiaan siinä määrin, että ajattelin tähän samaan settiin lätkäistä hieman vertailua niiden perusominaisuuksista. Kuvia en sen enempää ottanut, mutta nuo kasauskoot oli pakko saada ikuistettua. Molemmat sekä Beet että Moseyt ovat erinomaisia ns. viimeisiä rattaita, jotka toimivat myös isommalla kyytiläisellä. Niissä on korkeahkot selkänojat, kuomun alla hyvin tilaa, istuimen painoraja enemmän kuin vakio 15 kg ja ne ovat kuitenkin sinänsä pienikokoisia, etteivät vie järkyttävästi tilaa kotona tai autossa.

Bugaboo Bee3 vs. Easywalker Mosey
Bugaboo Bee3 (2016) Easywalker Mosey (2015)
Leveys 53 cm 54,5 cm
Pituus (aisa lyhimmillään) 88 cm 78 cm
Kokoontaitettuna (PxLxK) 90x45x40 cm (kasvot menosuuntaan 90x45x33 cm) 96x55x40 cm (kasvot menosuuntaan 96x55x36 cm)
Paino 8,7 kg 11,4 kg
Renkaat 4 kpl vaahtotäytteiset (puhkeamattomat), kaikki 6″ 4 kpl vaahtotäytteiset (puhkeamattomat), kaikki 8″
Aisa ja työntökorkeus Teleskooppi,
89-107 cm
Teleskooppi,
79-106 cm
Tavarakori Kankainen,
30×40 cm,
max. 4 kg
Kankainen,
37×36 cm,
max. 5 kg
Istuin Selkänoja menee lähes makuulle, 3 asentoa Selkänoja menee täysin makuulle, 4 asentoa
Istuimen painoraja 17 kg 20 kg
Selkänojan korkeus 43-52 cm 53 cm
Kuomun alla tilaa 50-59 cm 52-64 cm
Makuupituus 92 cm 97 cm

Kuten taulukosta voi tavata, mitään huomattavia eroja ei ole. Beet ovat selkeästi kevyemmät rakenteeltaan ja se yhdistettynä näpsäkkään kasaukseen saisi mut kallistumaan niiden puoleen, jos olisi tarve kasata ja avata rattaita usein. Moseyt taas voittavat pituudessa (vievät 10 cm vähemmän tilaa julkisissa), renkaiden koossa (kulkevat talvellakin siedettävästi) sekä muutaman kilon korkeammassa painorajassa. Teleskooppiaisan ansiosta molemmat näistä sopivat niin lyhyille kuin pitkille työntäjille, mikä varmasti on ollut olennainen ominaisuus suunnittelussa, kun ovat kumpikin hollantilaisia merkkejä.

Tullsan sadesuoja (koko small) BeessäBeen oma läpinäkyvä muovinen sadesuoja

Bugaboissa tulee aina mukana oma juuri sille rattaalle suunniteltu sadesuojansa, joskin mun mielestä ne ovat kamalia muovisäkkejä ja fiiliksen on pakko olla kuin akvaariossa istuisi. Avasin tuon Been suojan vasta siinä kohtaa, kun sovitin sitä rattaisiin kuvan ottoa varten; muuten käytin Tullsan pientä kuomurattaan sadesuojaa. Vastaava vaunukopan suoja olisi varmaan istunut vielä paremmin, mutta sellaista en valitettavasti ole meidän kaappeihimme jemmannut.

Beet ovat varmasti kivat kesärattaat, pienet ja söpöt, mutta on sanottava että mua ne eivät vakuuttaneet. Ehkä ajankohta oli meille väärä..? Pelkän 2-vuotiaan kanssa ne olisivat menetelleet, mutta vauvan ilmoitettua tulostaan totesin, että jotkut vähän tukevammat kuitenkin kiitos. Beehen on kyllä saatavilla lisäosana niin vauvakoppaa kuin kaukaloadapteriakin (Maxi-Cosi ja Britax), että siitä vauvakelpoisuus ei jää kiinni. Meidän Beet löysivät onneksi uuden kodin melkein naapurista ja ollaan pidetty yhteyttä jälkeenkin, kun meillä on nuo esikoiset lähes samanikäiset. Bugistestailuni siirtyi kuitenkin seuraavalle tasolle tuossa ennen juhannusta, kun kotiin saapuivat the tuplat eli Bugaboo Donkeyt! Jatkoa siis seuraa aivan taatusti.

Neiti

Bugaboo Bee3 (2016) – yhteenveto

Tärkeimmät speksit:

  • Leveys: 53 cm
  • Pituus (aisa lyhimmillään): 88 cm
  • Kokoontaitettuna (PxLxK): 90x45x40 cm (kasvot menosuuntaan korkeus 33 cm)
  • Paino: 8,7 kg
  • Renkaat: 4 kpl vaahtotäytteiset (puhkeamattomat), kaikki 6″
  • Aisa ja työntökorkeus: Teleskooppi, 89-107 cm
  • Istuin: Selkänoja menee lähes makuulle, 3 asentoa
  • Istuimen painoraja: 17 kg
  • Selkänojan korkeus: 43-52 cm
  • Kuomun alla tilaa: 50-59 cm
  • Makuupituus: 92 cm
  • Tavaratila: Kankainen tavarakori 30×40 cm (max. 4 kg)

Ruusuja:

  • Pienet ja näppärät rattaat.
  • Käännettävä istuin.
  • Yksinkertainen kasaus.
  • Erinomaisesti suojaava jatkettava kuomu.
  • Ilmettä saa vaihdettua helposti eri värisillä kuomuilla.
  • Työntöaisan hyvät säädöt kaiken mittaisille työntäjille.
  • Pitävät ihan kivasti jälleenmyyntiarvonsa.
  • Kauniit.

Risuja:

  • Jalkatuen puute.
  • Valjaat laitettava jokainen erikseen kiinni.
  • Taapero oppii todella nopeasti avaamaan valjaiden lukon.
  • Kuomu yksinkertaista kangasta ja vähän lörppää materiaalia.
  • Ei turvakaarta.
  • Edestä leveämmät kuin takaa; kaupoissa helposti törmää eturenkailla johonkin.
  • Matkarattaiksi iso kasauskoko.
  • Aisan vaahtomuovi, joka tämän hintaluokan rattaissa pitäisi ehdottomasti olla (teko)nahkaa tai muuta ns. parempaa materiaalia.
  • Hinta.

Rattaista saatu pieni alennus bloginäkyvyyttä vastaan.

25.6.2017
14:09

Juhannuksen yksinäisten tuntien tulos

Näköjään juhannusvapaani ajautui siihen, että blogilla on uusi ulkoasu! Ajattelin eilen illalla kokeilla ihan vain paria pikku juttua, minkä seurauksena kökötin koneella about sinne auringonnousuun… Kyllä huomaa, etten enää töissä tee koodaushommia kuin joskus harvoin – sen verran paljon on nyt saanut ihmetellä yhtä sun toista komentoa eikä mikään tunnu toimivan siten kuin muka niin kovin loogisesti päättelen. Vähän myös tekninen puoli yritti laittaa vastaan, tiedä sitten missä mätti kun tallennettujen muutosten näkemisessä välillä kesti ja kesti. En edes uskalla laskea miten monta tuntia tässä on nyt jo vierähtänyt ja silti täällä on vaikka mitä vielä rempallaan, huoh. Mutta olen mä aika hitsin innoissani tästä muutoksesta, ihanaa kun täällä näyttää pitkästä aikaa jotain uudelta ja freesiltä.

Ajastaika v14.0

Edellinen leiska taitaa olla koko mun kotisivu- ja bloggaustaipaleeni (since 2001) ikinä koskaan pisimpään livenä säilynyt tuotos. Siitä olisi ihan oikeasti syksyllä tullut kaksi vuotta, kun sen julkaisin! Asiaan toki vaikuttaa nykyinen perhe-elämä kiireineen, mutta myös leiskan perus yksinkertainen idea, joka ei alkanut missään vaiheessa ärsyttää liikaa. Kuten voi huomata, tässä uudessa on paljon samaa eikä ulkonäöllisesti tullut mitään radikaaleja muutoksia. Hieman yritin saada pohjaa nykyaikaisemmaksi ja entistä mobiiliystävällisemmäksi, kun nykyään kuitenkin iso osa surffailusta tehdään juuri mobiililaitteella. Paitsi että lopullinen mobiilioptimointi on edelleen, öh, vaiheessa noin kauniisti sanottuna… Toivon saavani fiksattua kaiken (tai ainakin pahimmat kämmit) kuntoon tässä lähipäivinä, mutta saas nähdä miten tomera neitimme antaa mulle työskentelyrauhaa. Yllättävän hyvin muuten olen pystynyt pulleasta olomuodostani huolimatta koneen ääressä istumaan, mitä nyt bebe välillä vetelee hirveää rallia mahassa, jos mun asento menee huonoksi. :D

Kommentteja?

Kaikista mahdollisista sekoilevista kilkkeistä ym. ei tarvitse mainita, mutta jos on jotain suurempaa probleemaa niin mieluusti haluan kuulla niistä. Heittäkää toki kommenttia ja saa vaikka sähköpostillakin (jose miuku ajastaika.com) laittaa, jos siltä tuntuu.

24.6.2017
16:27

Loppukevään ja alkukesän kukkamuistot

Kun pari viimeistä postausta menty kukka- ja luontoaiheisilla kuvilla, niin lätkäistään samaan läjään vielä yksi setti lisää. Kirsikkapuiden paras kukinta-aika meni multa tänä vuonna hippasen ohi, jotenkin toukokuussa oli niin paljon kaikenlaista hässäkkää että se paras hetki vain sujahti takavasemmalta ohi. Vaaleanpunaisia koristekirsikoita en ehtinyt ihastella muuta kuin ohikulkumatkalla Portsassa, vähän näin jälkikäteen harmittaa kun ei tullut likan kanssa tehtyä retkeä esimerkiksi jokirantaan. Ehkä ensi keväänä, kun olen taas kotiäitinä..? Riippuen toki missä me silloin asutaan.

Omenapuu kukassa
Kimalainen
Nuppuja
Kirsikkapuu
Maan tasalla kukkii myös
Lemmikkejä kahdessa värissä

Omenankukkia sentään sain ikuistettua niin kotikotona (kuvat yllä) kuin kesäkuun alkupäivinä Savojärven rantapihassa (alla), jossa olimme isolla porukalla juhlistamassa tätini pyöreitä vuosia. Siltä päivältä olisi muitakin kuvia jaettavana, katsotaan josko saisin joku päivä vähän jotain tekstiä sepustettua niiden kylkeen. Alkukevät oli tänä vuonna todella kylmä, huhtikuun lopussa ei vielä ollut oikein mitään merkkejä keväästä ja reippaasti toukokuun puolella satoi jopa lunta! Siitä se onneksi lähti sitten lämpenemään ja vaikka nyt juhannuksena onkin taas vähän koleampaa, niin on tässä ehtinyt ihan kunnon lämpimiä päiviäkin olla. Näin kesän yli mahaa kasvattavana olen tavallaan ihan tyytyväinen, että helteet antavat odottaa itseään – huomattavasti helpompi olla viileämmällä. Parin viikon päässä kolkuttelevaa kesälomareissua varten voisi kylläkin lämpöasteet hieman nousta, jottei tarvitsisi joka päivä olla kiskomassa takkia niskaan…

Oksa
Omenankukat ilta-auringossa
Kukkaan puhkeamassa
Sinistä taivasta vasten

Toisaalta tuntuu, etten ole tänä keväänä ja kesänä ehtinyt yhtään nauttia luonnon kauneudesta, mutta toisaalta taas pystyn heti palauttamaan mieleen useamman tilanteen, jossa olen miettinyt miten paljon tätä vuodenaikaa rakastan. Ne ihan ekat vielä rusehtavan ympäristön keskeltä esiin puskevat keltaiset leskenlehdet, puut täynnä pieniä vihreitä silmuja, se hetki kun yhtäkkiä tajuat maiseman muuttuneen ihan yhdessä yössä vehreäksi. Sitten ne kukoistavat kirsikka- ja omenapuut, kotvan kuluttua käsittämättömän upea alppiruusuloisto, tien poskille ilmestyneet apilat ja lupiinit, hötöksi muuttuneet voikukat, tuoksullaan hurmaavat syreenit ja juhannusruusut. Jos pitäisi pysäyttää aika johonkin kohtaan vuodesta, loppukevät ja alkukesä olisi ehdottomasti oma valintani. ♥

Sanni – Sanni [2016]

24.6.2017
15:25

Keskikesä ja päivä pisimmillään

Juhannusaatto maalla

Ah, sitä ollaan nyt kesälomalla! Onnistuin loman kunniaksi nappaamaan saman pöpön kuin jälkikasvu aiemmin viikolla, muutama päivä tässä on nyt menty kurkku kipeänä kera kunnon yskänpuuskien. Pimun tauti onneksi meni nopeasti ohi, joten elättelen toivoa itsekin olevani ensi viikolla paremmassa kunnossa. Mies on vielä pari viikkoa töissä ennen lomansa alkua, toivottavasti onnistuu välttämään tämän ei niin mukavalta tuntuvan kesäflunssan.

Vaaleanpunaiset ruusut
Puutarhan reunamilla
Keskikesän aurinko
Ruusut ilta-auringossa
Uima-altaalla

Eilen illalla olimme viettämässä juhannusaattoa maalla, jonne myös sisko ja miehensä olivat remppahommiltaan ehtineet. Kauhean lämmintä ei ulkona ollut, mutta parempi keli joka tapauksessa kuin tänään juhannuspäivänä – ainakin Turussa on aamusta asti satanut eikä lämpötilakaan paljoa yli +10 ole kivunnut. Iltaan sisältyi tuttuun tapaan saunomista, paljussa lillumista, iskän tekemällä vihdalla mäiskimistä sekä makoisaa keskikesän ruokaa. Pöydän antimista on pakko mainita maustettu grillijuusto, joka oli älyttömän hyvää yhdessä basilikaöljyn ja marinoidun vesimelonin kanssa – nam!

Juhannusruusut
Saavillinen orvokkeja
Dharma patsastelee

Loppuperhe jäi maalle viikonlopuksi, kun itse ajelin illalla vielä kotiin Barbin seuraksi. Olen jo pitkään toivonut saavani viettää viikonlopun yksin kotona (tai no, kissan kanssa kaksin) ja nyt se viimein toteutui! Oli ihanaa nukkua kunnolla ilman häiriötekijöitä, aamullakin sain pötkötellä sängyssä just niin pitkään kuin halusin. Päivän olen istunut aika tehokkaasti koneen ääressä, käsitellyt kuvia ja miettinyt blogijuttuja ynnä muuta. Suunnitelmissa olisi vielä ainakin parin postauksen kirjoittaminen (tai edes valmisteleminen), uuden ulkoasun testailua sekä rästissä roikkuvien kuvaushommien eteenpäin saamista. Lisää matskua pudonnee siis blogiin lähipäivinä, kunhan en liiaksi jumahda somen pyörteisiin.

Ellinoora – Villi lapsi [2016]

18.6.2017
15:31

Alppiruusuloisto parhaimmillaan

Mulla pärähti mittariin tällä viikolla jälleen yksi vuosi lisää ja juhlistin sitä työpäivän jälkeen visiitillä Raision alppiruusupuistoon lapsen kanssa, kun miehelläkin sattui olemaan iltavuoroviikko. Selviydyimme paikalle vasta kuuden jäljissä illalla, mutta puistossa kävi kova kuhina ja ihastelevia kommentteja kuului joka puolelta. Ihanan lämmin kesäilta varmasti vaikutti asiaan, ei tarvittu viime vuoden tapaan pitkiä hihoja tai lahkeita eikä todellakaan tuulitakkia kuten kaksi vuotta sitten.

Alppiruusut ilta-auringossa
Vaaleampia sävyjä
Kunnon puska
Hennot värit

Kukkien määrä oli tänä vuonna jotain aivan uskomatonta! Meni heittämällä kärkeen vuosien varrella kokemieni alppiruusukukintojen sarjassa. Joissain puskissa oli vielä jopa nuppuja ja joissain hieman terälehtiä jo varissut maahan, mutta pääpiirteittäin jokainen puska laittoi parastaan ja kukkameri oli vastassa mihin tahansa katseensa käänsi. Oli pakko ottaa vähän videotakin muistoksi, kun ei sitä määrää oikein pystynyt pysähtyneeseen kuvaan tallentamaan. Myös sisko pyörähti pikaisesti paikalla mukanaan ylläriterkkuja äiskältä sekä tädiltämme: raparperipiirakkaa ja teetä. Istahdimme siis hetkeksi penkille evästämään, oli varsin mukava siinä kukkien keskellä hörppiä teetä termarista ilta-auringon paistaessa puistoon.

Kirkasta pinkkiä
Kukkaa piisaa
Vielä vähän nupullaan

Jälkikasvu oli ehkä eniten innoissaan edes takaisin juoksentelusta sekä muurahaisten ihmettelystä. Aidon ilahtunut hihkaisu voikukkia! kirvoitti hörähdyksen niin äidiltä kuin vieressä olijoiltakin – mitäs alppiruusuista, kun vieressä on pari voikukkaa. ;) Mini koki myös pienoisia kauhun hetkiä koppakuoriaisen laskeutuessa käsivarrelle, se huuto raikui varmasti koko puistossa… Olen itse yrittänyt olla reagoimatta mihinkään öttiäisiin sen kummemmin, mutta jostain likka on oppinut olemaan aivan hysteerinen ötököiden suhteen. Muurahaiset ja kärpäset sentään ovat jo suht siedettäviä yleensä.

Polku
Valkoinen versio
Seuralainen
Lippis – Vimma, arskat – Babiators, mekko – Mini Rodini, sandaalit – Bundgaard.

Käynnistämme ei ole montaa päivää, joten ehdottomasti suunta Raisioon, jos et ole vielä käynyt puistossa tänä kesänä. Kukkaloisto on ollut parhaimmillaan varmasti nyt viikonloppuna, mutta luulisi ensi viikollakin riittävän vielä ihasteltavaa. Kipin kapin siis Kirkkoväärtinkujalle!

Kent – Tigerdrottningen [2014]

Scroll Up