7.7.2008
10:02

SiviiliTJ pyöreä nolla

Status Quo – In The Army Now

Viimeinen aamu, nukuin yön ihan ok ja heräsin seitsemän pintaan. Kävin suihkussa, tiskasin ja hoidin viimeiset työjutut. Yllättävän rauhallinen olen nämä viimeiset päivät ollut, mutta eiköhän jännityskin pikku hiljaa ala nostaa päätään.

Menoksi siis

Reppu odottaa valmiina eteisessä, toivottavasti kaikki tarpeellinen sisällään. Nyt mennään eikä meinata. Adjö!

6.7.2008
21:58

Keski-Suomessa kerran

Duffy – Rockferry [2008]

Jyväskylän reissu oli kaikin puolin erittäin onnistunut! Näin juuri niitä ihmisiä, joita halusinkin nähdä, ja hauskaa oli. Ihana huomata jälleen kerran, miten mahtavaa sakkia mä tunnenkaan. Kiitosta vaan pojille, jos tänne satutte eksymään! :) Ensimmäistä kertaa tammikuisen eron jälkeen Jyväskylässä olo ei ahdistanut; ilmeisesti muistot alkavat nyt olla jo sen verran haaleita, että mennyttä rakkautta muistelee haikeuden sijaan hymyillen. Olen onnellinen siitä, että sain kokea niin vahvaa välittämistä, mutta se ei vaan sopinut mun elämään tässä kohtaa.

Perjantai Jyväskylässä

Perjantaipäivä lähti käyntiin kaupunkikierroksella, jonka yhteydessä käytiin T:n ja V:n kanssa syömässä Passionin vieressä sijaitsevassa Foodissa. Kanaleipä oli jättimäinen ja supermaukas eikä hinnallakaan pilattu – suosittelen lämpimästi. Iltapäivällä tehtiin T:n kanssa kävelylenkki Lutakossa, aurinko paistoi lämpimästi ja saatiinpa matkan varrella ilmaiseksi piristystä RedBull-tytöiltä parin juomatölkin muodossa. Porukkaa alkoi hiljalleen liittyä seuraan ja lopulta päädyttiin Kirkkopuistoon (aka Kirapuda) pussikaljalle ja -viinille, myös petankki oli olennainen osa iltaa.

Kuohuvaa

Tottahan toki sitä piti hieman kuohuvaakin juoda, ostamani pullo Spumantea meni sopivasti tasan seurueemme kesken. Skool sekä kesälle että mun armeijaan lähdölle (ja ties mille vielä). Puistosta matka jatkui yhden tukikohdan kautta Gigglingiin, jossa mm. huusin ääneni käheäksi. Pilkkuun asti ei jaksettu olla, vaan lähdettiin suht ajoissa pizzerian kautta nukkumaan.

Keli tosiaan oli päivällä about täydellinen, mutta yhtäkkiä taivaalle oli noussut tummia pilviä ihan huomaamatta eikä aikaakaan, kun taivaalta jo putoili vesipisaroita. Ehdittiin onneksi suojaan, joten kastumiselta vältyttiin. Hetken aikaa näytti vähän heikolta, mutta onneksi taivas siitä selkeni ja aurinkokin tuli taas esiin.

Jyväsjärvi, sininen taivas ja pilvenhattarat – ihanan idyllinen maisema…
Säätilan nopea muutos
…mutta alle tunnin kuluttua oli jo vähän synkempää.

Lauantaina ajelin prätkällä kotikotiin, josta jatkoin illalla kotiin Turkuun. Viimeinen kunnon vapaailta siviilissä mulla ja yhdellä toisellakin, joten liikenteeseen siis. Lyniin vei tiemme tällä(kin) kertaa ja hauskaa oli jälleen. Ainakin on tullut biletettyä tällä viikolla! Nyt sitä melkeinpä vain on tyytyväinen, ettei hetkeen pääse baareihin. ;)

Tänään on siis viimeinen kokonainen päivä siviilissä, huomenna alkaa uudenlainen arki kurkkusalaateissa. Kiitos aina yhtä ihanan IRC-Gallerian sain huomiseksi sekä kyydin että matkaseuraa Säkylään, kivempi niin kuin lähteä itsekseen. Yllättävän vähän mua jännittää, ennemminkin odotan mielenkiinnolla mitä huominen tuo tullessaan.

Nyt menen laittamaan loput kamat kasaan ja sitä ennen osallistun Nelliinan kilpailuun, jossa tsäänssit ovat hyvin pienet tuplauksesta huolimatta. Hienot on palkinnot ja jokuhan ne joka tapauksessa voittaa. :)

3.7.2008
23:44

Elämä on tässä ja nyt

Terveiset Jyväskylästä! Matka sujui erinomaisesti, Cebarilla oli mukava kurvailla mutkateillä ja ilma oli just täydellinen. Toisin kuin yleensä, 300 km ei tuntunut missään – olisin varmaan kevyesti kiskaissut pari sataa kilometriä lisääkin. Muuten kaikki on jees, paitsi onnistuin sitten reikäpäisenä unohtamaan silmälasini kotiin. o_O Tänään mulla oli kertakäyttöpiilarit ja yksi pari mulla vielä on niitä messissä, mutta huomenna on pakko käydä ostamassa lisää, kun en oikein voi puolisokeana missään liikuskella (saatikka ajaa prätkällä). Go me.

Käytiin jo istuskelemassa terassilla, vaikkei aurinko enää illalla pahemmin paistanutkaan. Ensin otettiin kaljat Grand Star Cafessa, mistä siirryttiin lonkerolle Passioniin. Huomenna jatketaan kierrosta, vielä en tosin osaa sanoa mihin päädytään. :) Keli onneksi näyttää mitä parhaimmalta: noin +25°C ja auringonkin pitäisi paistaa. Kyllä maistuu viimeiset päivät siviilissä!

Pitkästä aikaa olen oikeastaan aika onnellinen. Onnellinen kaikesta siitä, mitä mulla on, sekä ylipäätään siitä, että elän.

2.7.2008
20:49

Uuden takarenkaan nössönypyt sai huutia

Päivät katoavat ihan hullua vauhtia! Jäljellä olevat siviiliaamut mahtuvat jo yhteen käteen, tänään luku on 5. Pääasiassa olo on rauhallinen mutta välillä tulee hetkiä, jolloin jännittää ihan pirusti. Aivot keräävät alitajuisesti listaa muistettavista asioista, toivottavasti en mitään kovin tärkeää unohda. Päällimmäinen tunne on odottava: mielenkiinnolla odotan mitä maanantai tuo tullessaan.

Eilen lähdin aika ex tempore iskän kanssa Alastaron moottoriradalle pariksi tunniksi ajelemaan, kun Marskilla oli vuoro. Mun edellisestä ratakeikasta olikin jo kaksi vuotta – viime kesänä ei tullut käytyä, kun asuin koko kesän Jyväskylässä. Ekat kierrokset menivät enemmän tai vähemmän kökösti, mutta sitten alkoi homma sujua ja viimeiset kierrokset menivät kerrassaan mainiosti.

Alastarolla

Huomenna suuntaan keltamustan ratsuni nokan kohti Keski-Suomea, jossa vietän seuraavat pari päivää herraseurassa. Toisin sanoen siis istun opiskelukavereiden kanssa jossain pussikaljalla tai jotain muuta yhtä mukavaa. :) Lauantaina pitäisi illaksi selvitä takaisin Turkuun, täytyyhän sitä ottaa ilo irti viimeisestä vapaasta siviili-illasta. Suhteellisen biletyksen täyteinen viikko tämä, eilen nimittäin tuli tehtyä pienimuotoinen baarikierros Desthean, siskon ja siskon kaverin kanssa. Fortessa oli yllättävän hyvä meno ja lisäksi drinkkejä erinomaisella hinta-/laatusuhteella.

Nyt syömään, sitten prätkä pesuun ja lopuksi saunaan.

P.S. Tosiaan, luovuin violetista kuontalosta ja värjäsin sen tummanruskeaksi. Pelästyn vieläkin aina peiliin katsoessani, näytän niin oudolta tummatukkaisena. Edellisestä kerrasta onkin jo yli vuosi (ikävöin muuten edelleen silloisia hiuksiani – ne oli niin ihanat!), ei ehkä mikään ihme siis. Toisaalta tämä ruskea on kiva, toisaalta houkuttaisi kovasti värjätä jossain vaiheessa letti mustaksi. Hmm.

29.6.2008
13:54

Rajapisteen takana kysymykset odottaa

Paris – Secrets On Tape [2005]

Perjantaina käytiin iskän kanssa tsekkaamassa, oliko 15 km päässä kotikotoa havaittu pörröinen kissa meidän Miska. Ei ollut. Hyvin samantyyppinen kyllä MUTTA: hieman kookkaampi, väritykseltään punertavampi eikä valkoista melkein yhtään ja lisäksi nenässä oli valkoinen säännöllinen kolmio toisin kuin Miskalla. Rakas karvatassumme pysyttelee siis edelleen kadoksissa ja etsinnät jatkuvat.

Kissareissun jälkeen lainasin porukoiden autoa ja lähdin kaverini M:n luokse. Pitkästä aikaa, viimeksi oltiin nähty joululomalla – miten sitä aina muka onkin niin kiirettä, että näkeminen vain lykkääntyy ja lykkääntyy?

Miau!

Äkkiä pari tuntia hujahtikin jutellessa ja siinä sivussa kissoja kuvatessa. M:n huushollissa vilistää yhteensä 5 naukujaa, yllä niistä kaksi. Kotiin (kotikotiin siis) tulin joskus yhdentoista pintaan, matkalla piti pysähtyä ottamaan kuva upeasta iltataivaasta:

Pilvilinna

Perjantain ja lauantain välisen yön koisin kerrankin kunnolla, oli ihana nukkua niin pitkään kuin unta riitti. Iltapäivällä kävin äitin kanssa kaupassa ja samalla reissulla piipahdettiin myös paikallisella kirpparilla. Siellä on aina hauska kierrellä, kun yhtäkkiä jostain tupsahtaa kissa – joka tällä kertaa veti sikeitä kerällä eräässä nojatuolissa. Löytöjä en tehnyt muuta kuin punaisen Muumi-kuvioisen t-paidan, eurolla lähti mukaan. Kuvaa tulossa mahdollisesti joskus myöhemmin, jos jaksan/muistan.

Kourallinen mansikoita
Mansikoita omasta puutarhasta.

Pian voisi ruveta suunnittelemaan lähtöä takaisin Turkuun. Illalla ajattelin mennä Elixiaan ja paria nettiprojektia pitäisi viedä eteenpäin. Kämppäkin kaipaisi siivousta vielä ennen inttiin lähtöä. Aamuja siviilissä enää 8, hui!

Scroll Up