AvainsanaListausta

5.9.2017
23:56

Raskauden loppumetreillä

Enää reilu viikko laskettuun, hui! Näin toista odottaessa kaikki on tässä kohtaa vähän rempallaan: sairaalakassin pakkaaminen on just ja just aloitettu (toki tärkein eli herkut hankittu!), vauvan kotiutumisvaatteet valitsematta, pinnasänky puuttuu, vaunukoppa ja kaukalo ovat edelleen vanhemmillani säilytyksessä… Olen mä em. asioita miettinyt, mutta toteutuksen aste on vielä – ehm – vaiheessa. Toisaalta uskon tämänkin kaverin viihtyvän mahassa yli lasketun, niin mikäpä kiire tässä. Vaunukoppa odottaa sentään suht kasattuna, kunhan vain joku roudaa sen Turkuun sitten kun tarve on. Kaukaloa emme edes tarvitse heti alkuun, kun asumme niin lähellä sairaalaa, ja hätätapauksessa beben tuo kotiin vaikka sylissä/kantoliinassa (liina on jopa pesty valmiiksi). Että eiköhän tämä tästä lutviudu!

Esikoista odottaessani kirjoittelin hieman ennen laskettua aikaa blogiin huomioita raskaudesta, joten ajattelin naputella ajatuksia ylös samaan tyyliin tälläkin kertaa. Aika erilaista tämä odotusaika on nyt ollut, tietysti koska on jo se yksi lapsi ennestään ja muutenkin suht erilainen raskaus alusta asti.

Rv 34+2

Mahafobiani on vuosien varrella vähentynyt huomattavasti.
Viime kerralla olin lähes hysteerinen, jos joku sattui hipaisemaan mahaani; nyt olen lähinnä kohauttanut olkiani koko asialle. En edelleenkään arvosta tuntemattomien mahahiplailuja eikä mahan veivaaminen neuvolassa ole todellakaan lempiosioni käynnillä, mutta en enää kiljahtele spontaanisti tuttujen mahdollisesta koskemisesta. Ja kyllä siskosein, säkin voit joskus kokeilla – jos uskallat. ;)

Kilot kertyvät huomattavasti nopeammin toisella kierroksella.
En tiedä vaikuttaako asiaan lähtötilanteen lievä ylipaino vai ikä vai joku muu, mutta kroppa on varsin “mukavasti” napannut mukaansa kaiken ylimääräisen mitä vain on saanut. Jemmasta kaivetut odotusvaatteet, erityisesti housuosasto, tuntuivat aika piukeilta jo joskus puolivälin tienoilla, vaikka viimeksi käytin kaikkia loppuun asti. Paino ei silti noussut ekan puolikkaan aikana nimeksikään johtuen varmaan pidempään kestäneestä pahoinvoinnista ja siitä, ettei esim. makea oikein maistunut.

Synnytystä tai elämää vauvan kanssa alkaa miettiä paljon myöhemmin.
Alkuun yrittää vain selvitä päivä kerrallaan väsymyksen kanssa, kun ne vähäiset voimavarat on pakko kohdistaa arjen pyörittämiseen esikoisen kanssa. Yhtäkkiä onkin jo puoliväli ja mielessä ehkä käy, jospa ehtisi tsekata ekan jäljiltä vaate- ym. varastot. No, ei ehdi tai muista tai saa aikaiseksi. Seuraavaksi havahtuu äitiysloman alkuun eikä edelleenkään ole yhtä ainoaa vaatekappaletta tai mitään muutakaan pyykätty, imetysromppeet jossain kadoksissa jne. Itse olen vasta nyt rv39 hiffannut, että ei hitsiläinen munhan pitäisi kohta synnyttää! Ja sitten pitääkin pohtia kaikki käytännön asiat esikoisen suhteen, että isäkin pääsisi mukaan koitokseen. Noooo, onhan tässä vielä aikaa… Kai.

Mahaa on kommentoitu yllättävän vähän.
Ekassa raskaudessa joku tuntui olevan koko ajan kommentoimassa jotain ja nyt ei niinkään, vaikka maha on reippaasti isompi kuin viimeksi. Enemmänkin sellaisia ei varmaan kauaa enää? -kysymyksiä, joihin vastattuani tulee ehkä hämmästynytkin jaa niin vähän! -kommentti. Hivenen hämmentävää sinänsä, kun tosiaan itsestä tuntuu että tämä pötsi alkaa olla kooltaan varsin massiivinen.

Jatkuvien “joko kohta synnytät” -kyselyiden puuttuminen.
Asiaan ehkä vaikuttaa se, että olen pyrkinyt välttämään tarkasta päivästä puhumista ja maininnut aina vain about syyskuun puolivälin. Lähinnä tuttujen suusta on kuulunut täh alkoiko sun äitiysloma jo? tai ai niin monta raskausviikkoa jo kasassa!, varsinkin ihan tässä viimeisen viikon sisään.

Kissa kaipaa läheisyyttä normaalia enemmän just multa.
Sama juttu kuin viime kerralla: Barbi tahtoo nukkua mun kyljessä kiinni joka ikinen yö. Myös iltaisin tulee pyörimään johonkin lähistölle, haluaisi varmaan syliin mutta kun ei enää mahdu… Nytkin itse asiassa istuu tässä pöydällä mun koneen edessä ja ihmettelee mitä näytöllä tapahtuu. :D

Rv 36+0

Ja sitten vielä tämä Vauva-lehden raskaustestiksi kutsuttu kysely.

Olen tuntenut itseni seksipommiksi.
Öh, no enpä oikeastaan. Ihan niin kamalaa ulkonäkökriiseilyä ei ole ollut kuin edellisessä raskaudessa, lähinnä johtuen ihon paremmasta kunnosta läpi raskauden. Tosin nyt loppua kohden on nassu alkanut puskea taas vähän enemmän näppylää ynnä muuta, että eiköhän se jossain kohtaa palaudu takaisin normaaliin tilaansa. Se on jännä, miten en koe keränneeni kiloja sen ihmeemmin ja peilikuvakin on edelleen ihan ok, mutta valokuvista iskee todellisuus päin pläsiä – huh huh, kun on erityisesti reisiin ja hanuriin tarttunut matkan varrella pehmuketta!

Olen valokuvannut ja mittaillut mahaani.
Vähemmän kuin ensimmäisessä raskaudessa, mutta jonkun verran kuitenkin.

Tiedämme lapsen sukupuolen.
Juu, tai no yhden kätilön ja yhden lääkärin arvion ainakin. Tätä aihetta sivusinkin aiemmassa postauksessa.

Olen nähnyt erikoisia unia.
Välillä aamulla herätessä on vähän wtf-olo, mutta mitään kovin ihmeellisiä unia en ole nähnyt. Synnytysuntakin muistaakseni ihan vain pari kertaa, vaikka jotkut taitavat ainakin näin loppuvaiheessa uneksia siitä lähes joka yö.

Salasin raskauteni töissä mahdollisimman pitkään.
Viikkoja taisi olla kasassa 15 tai 16, kun en enää jaksanut verhoutua samoihin kaapuihin päivästä toiseen.

Hyvä äiti on kotona pitkään.
Hyvä äiti on kotona just niin pitkään kuin pää (tai rahatilanne) kestää. Riippuu niin paljon lapsesta, milloin on sopiva aika aloittaa hoidossa – eikä vanhemmuutta mun mielestä ylipäänsä edes mitata kotona olemisen pituudella. Toivon, että meillä on myös tämän toisen lapsen kohdalla mahdollista tehdä niin, että isä jää jossain kohtaa kotiin pidemmäksi pätkäksi kuin sen pari-kolme viikkoa.

Mummot ohittavat minut suojatiellä.
Yllättävää kyllä ei. Vaikka kuntoni noin muuten on ollut aika surkea alusta asti, pystyn edelleen kipittämään kelvollista vauhtia kaduilla ja joskus jopa ohittelen muitakin kuin mummoja.

Olen pelännyt ja murehtinut kaikkea mahdollista.
Kieltämättä enemmän kuin viimeksi, erityisesti raskauden ekan puoliskon aikana. Jotenkin sitä on ollut myös enemmän huolissaan esikoisesta; mulla on vähän ylisuojelevainen olo välillä, vaikken mielestäni ole aiemmin sellainen ollut.

Tiedän miten haluan synnyttää.
Ensimmäisen kerran perusteella odotan nopeahkoa synnytystä ja tälläkin kertaa toivon, että tulisi nätisti alateitse. Olisi myös hienoa, jos synnytys käynnistyisi itsekseen nyt kun kerran beben pitäisi olla sieltä ihan oikein päin tulossa, mutta ei mulla toisaalta ole mitään traumoja jäänyt käynnistyksestäkään.

Rv 37+2

Painoni on noussut suunnilleen 20 kg, kiitos viime viikkojen hullujen turvotusten.
Nukun vuorokaudessa ehkä kuutisen tuntia yöllä varsin pätkittäistä unta (kyljen vaihto, vessakäynti/-käynnit), päivällä pienet nokoset jos siltä tuntuu (yleensä ei malta).
Arvelen, että lapsi syntyy 9.9. ilahduttaakseen yseistä pitävän äitinsä. Viikonloppuna tuli yhtäkkiä fiilis, että se voisi myös olla 18. päivä, joka on mamman kuolinpäivä 13 vuoden takaa.
Kutsumme lasta Killeksi (esikoisen Koiramäki-nimeä seuraten).

(Kuvista kiitos rakkaalle avioäijelilleni.)

28.8.2017
19:56

Vanhempi Easywalker Mini ilmakumeilla

Otetaanpa jälleen yksi vaunuarvostelu lisää arkistojen kätköistä ja palataan ajassa taakse päin kevääseen 2016. Meillä oli ollut muutaman kuukauden käytössä Moseyt, jotka olivat osoittautuneet yllättävän kivoiksi rattaiksi. Oikeastaan ainoa isompi harmitus oli renkaat, sillä olin tuolloin vannoutunut ilmakumien kannattaja. Niinpä kun yhden Fb:n vaunuryhmän kautta löytyi vinkki edullisista Moseyn edeltäjistä, Easywalker Mini -rattaista, päädyin tilaamaan ne ja laittamaan Moseyt myyntiin. Vanhat Minit ja Moseyt näyttävät ensisilmäyksellä suht samanlaisilta, mutta eroa on mm. toiminnallisuuksissa sekä juurikin niissä renkaissa – Mineissä on nimittäin ilmakumirenkaat.

Huom! Mineistä on olemassa uudempi malli, joka on sama kuin Mosey mutta ulkoasu on stailattu Mini-automerkin tyyliin. Tässä kirjoituksessa Mineistä puhuttaessa tarkoitan vanhempia, vuoden 2013 Minejä.

Easywalker: Mini (2013 malli)

Koska olin kovin tykästynyt Moseyhin, odotukseni Minien suhteen olivat varsin korkealla. Ihan sikaa säkissä en ostanut, sillä olin aiemmin vaunutreffeillä päässyt testaamaan vuorotellen näitä kaksia rattaita – ilman tuskin olisin edes harkinnut vaihtoa. Moseyn puhkeamattomat renkaat ovat tietyissä tilanteissa kolisevammat ja Minien ilmakumeilla taas meno on pehmeämpää, mutta olisikohan se tuo suht pieni rengaskoko, ettei ero lopulta ole kovinkaan ihmeellinen. Noin muuten vanha ja uusi malli eroavat istuimen, turvakaaren, kasauksen sekä jarrun osalta; näistä mulla on itse asiassa vertailukuviakin olemassa, joten niitä tiedossa seuraavalla kerralla. Nämä vanhat Minit ovat hivenen päivitetty versio Easywalkerin tämän ratastyypin June-mallista.

Minit ulkoilemassa
Punainen design set lämpöpussin keraAisa alimmillaan superlyhyet rattaat

Moseyn tapaan Minit ovat ns. pienet isot rattaat, jotka sopivat niin pienelle (istumisen hallitsevalle toki) kuin isommallekin kyytiläiselle. Leveys on sama 54,5 cm eli kapeat ja joka välistä mahtuvat kärryt kyseessä. Painoraja Mineissä on hurjat 30 kg, joten siltä osin ei ainakaan käyttöikä jää lyhyeksi. Aisa on mallia teleskooppi ja sen saa kätevästi sisälle, jolloin rattaiden pituudeksi ei jää kuin hippasen päälle 70. Oikein ketterät pelit siis julkisilla matkustamiseen! Minien aisassa on niin ikään keinonahkapäällinen ja säätösysteemikin on samanlainen, mutta tavarakoukut on lisätty vasta uudempaan malliin. Laukkua ja organizeria uskaltaa kyllä huoletta aisassa roikuttaa, eivät vaan pysy yhtä nätisti paikoillaan kuin Moseyssa.

Minien väritys riippuu valitusta design setistä, joka sisältää kuomun, istuinpehmusteen, olkapehmusteet sekä kasausnappien päälliset. Lämpöpussi ei taida automaattisesti kuulua pakettiin, tuossa meidän punaisessa setissä se oli mukana. Minien ulkonäkö on suunniteltu yhdessä Mini-automerkin kanssa, joten design setit mukailevat ko. automerkin tyyliä; löytyy niin raitaa kuin brittilippuakin. Lisäksi työntöaisan keskellä on Mini-logo.

Ilmakumirenkaat ja tavarakori

Minien ilmakumirenkaat ovat kaikki keskenään samaa kokoa (8,5″) ja 360° pyörivät eturenkaat saa halutessaan lukittua. Äkkiseltään tulisi mieleen tuunata Moseyt näillä vanhan mallin ilmakumirenkailla, mutta harmi kyllä niissä on erilainen kiinnitys. Uusissa Mineissä sen sijaan on samanlainen kiinnitys, tai ainakin muistelisin sellaisen kuvan joskus nähneeni. Mineissä on jousitus kaikissa renkaissa, kovin ihmeellinen se ei kuitenkaan ole. Tavarakori on kooltaan joitain senttejä pienempi kuin Moseyssa, näyttää kylläkin hyvin samanlaiselta. Käytettävyys sen sijaan on selkeästi huonompi johtuen istuimen mallista: selkänojan ollessa pystyasennossa istuimen “nivelosa” vie tavarakorilta pystysuuntaista tilaa eikä koriin tahdo saada survottua yhtikäs mitään vähänkään isompaa.

Minit kuomu alimmillaanMinit kuomu korkeimmillaan
Minit omalla vs. Moseyn kuomulla

Kuomu vanhoissa Mineissä on hieman erilainen verrattuna uudempaan malliin: sen saa laskettua portaattomasti alas niin että se menee kokonaan istuimen taakse. Säätösysteemi ei kuitenkaan ole kovin luotettava, jotenkin se tuntuu kovin heppoiselta ja toisinaan vähän epätasaisemmalla kuljettaessa kuomu ei pysy kunnolla ylhäällä vaan valahtaa alemmas. Alkuperäinen kuomu on pienehkö eikä suojaavuudessa ole kehumista, mutta onneksi sen tilalle saa viritettyä Moseyn huomattavasti paremman kuomun, joita saa ostettua erikseen. Moseyn kuomu on tosin sen verran painavampi, että valahtaminen epätasaisella on todennäköisempää. Tuosta alimmasta kuvasta näkee hyvin eron, mikä kuomuilla on selkänojan ollessa makuulla ja kuomu pisimmillään aukaistuna.

Selkänoja pystyimmilläänSelkänoja makuuasennossa

Selkänojassa on neljä asentoa, joista makaavin jää jonkun verran koholle. Säätö tapahtuu penkin alta etupuolelta ja säädettäessä koko istuin liikkuu, ei pelkästään selkänoja. Itse en kokenut tätä kovin käteväksi, koita siinä sitten säätää penkkiä summamutikassa ipanan jalkojen välistä… Myös istuimen suunnan vaihtaminen lähentelee rakettitiedettä, jos vertaa Moseyn vastaavaan toimintoon: vaiheita on useampi ennen kuin istuimen on edes saanut irti rungosta. Moseyssa ei tarvitse kuin vetää yhdestä vivusta ja voilà, istuimen saa nostettua pois. Selkänojan korkeus on Mineissä pari senttiä pienempi kuin Moseyssa, mutta istuimen syvyys taas useamman sentin (34 vs. 25 cm) enemmän. Tämä ero antaa paljon anteeksi siinä, ettei Mineissä ole kunnon jalkatukea.

Vanhojen Minien valjaat

Minien valjaat ovat kaikin puolin toimivat. Olkahihnat saa helposti irti ja näin ollen voi tarvittaessa käyttää pelkkiä lantiovöitä eikä istuinpehmusteen tai lämpöpussin laittamisessakaan ole ongelmaa. Vyöt saa myös kliksautettua vuorotellen kiinni, lukko tosin on ehkä hivenen muovisen ja heiveröisen oloinen. Olkapehmusteiden suhteen Mineissä ei vielä ole ajateltu käytännöllisyyttä samalla tavalla kuin Moseyssa, sillä pehmusteet ovat alkujaan ommeltu kiinni valjaisiin ja purkamisen jälkeen tietysti ne liikkuvat olkavöitä pitkin miten sattuu. Meillä rattaat olivat käytössä paljon ilman olkapehmusteita, nuo punaiset kun eivät oikein natsanneet muun väristen istuinpehmusteiden kanssa.

Turvakaaren Mineissä saa käyttöön vain, kun istuin on kasvot menosuuntaan (ks. postauksen ihan ensimmäinen kuva), koska se kiinnittyy runkoputkiin. Harmi sinänsä, kun kuitenkin käännettävällä istuimella varustettuja rattaita käytetään monesti pääasiassa juuri istuin työntäjään päin. Onneksi tämä(kin) seikka on suunniteltu uusiksi Moseyssa.

Jarru, ei taka-akselia potkittavana
Jarrupoljin

Jarru on tuollainen hammasratasjarru, jonka saa päälle kummankin takarenkaan vierestä. Se ei aina osu ihan helposti kohdalleen koloon ja kannattaakin varmistaa joka kerta pienellä edestakasliikkeellä, että jarru varmasti on lukittunut. Tavallaan helpompi käyttää kuin Moseyn korkeammalla oleva toisenlainen poljin, mutta tuo lukittumisen epävarmuus ei saa oloa kovin luottavaiseksi.

Easywalker Mini: kasaus istuin selkä menosuuntaanEasywalker Mini: kasaus istuin kasvot menosuuntaan
Minit viistoperä-Civicin (vm. 2012) takakontissa

Minien kasauksessa on sellainen hauska jippo, että kasattuna rattaat pysyvät itsekseen pystyssä. Kasattessa laitetaan ensin istuin makuuasentoon, minkä jälkeen painetaan sivuissa olevia namiskoja ylä- ja alapuolelta samalla kääntäen niin että hela hoito lähtee taittumaan kasaan. Lopuksi säädetään työntöaisa alimpaan asentoon ja halutessaan voi laittaa kiinni tavarakorin toisella puolella olevan kasauslukon, jolla saa varmistettua paketin pysymisen kiinni. Kyseessä on ihan vain muovinen pistosolki kahteen hihnaan kiinnitettynä eli ei mitenkään kestävä vaihtoehto; meillä tuo menikin aika alussa jo rikki. Sopivan kokoista uutta solkea ei löytynyt mistään, joten väkersin tilalle kestävämmän version metallilenkistä ja -lukosta. Kasauskooltaan Minit eivät ole kovin minit, sillä paketti jää melkein metrin pituiseksi ja on tasaisen paksukin. Kuvassa rattaat viistoperäisen Honda Civicin (2012) keskikokoisessa takakontissa, noin päin makuulla ainakin vievät aika reippaasti tilaa mutta pystyssä ehkä hieman vähemmän. Isompaan takaluukkuun Minit tosin menisivät ilman kasaamistakin, kun vain laittaa aisan alas – kätevää!

Tullsan sadesuoja (koko small) Mineissä

Koska Minit ovat vielä vähän Moseytakin pienemmät, Tullsan pieni kuomurattaan sadesuoja on jopa vähän väljä. Jalkatuen puutteella epäilemättä osansa asiassa. Pieni vaunukopan suoja toimisi varmasti paremmin, mutta en sitten jaksanut lähteä sellaista hankkimaan uusiksi, kun olin jo ehtinyt aiemman laittaa eteenpäin.

Minit eivät lopulta olleet meillä kuin muutaman kuukauden kevätaikaan, joten mitään paksumpaa lämpöpussia ei tullut kokeiltua. Parhaiten istui luonnollisesti Minien mukana tullut punainen pussi, mutta myös esim. Mamas & Papasin välikausipussi oli oikein bueno. Lisäksi saman merkin istuinpehmusteet sopivat Mineihin mainiosti, kuten alla olevasta kuvasta näkee.

Päivän Minit. #stroller #easywalker #easywalkermini #easywalkermini2013 #mamasandpapas #skiphop #strollerobsession #barnvagnar #lastenvaunuhullut #vaunuhullu #spring #green #yellow #dandelions #latergram

Easywalker Mini (2013) – yhteenveto

Tärkeimmät speksit:

  • Leveys: 54,5 cm
  • Pituus (aisa lyhimmillään): 72 cm
  • Kokoontaitettuna (PxLxK): 91x55x27 cm (kasvot menosuuntaan turvakaaren kanssa korkeus 29 cm)
  • Paino: 11,3 kg
  • Renkaat: 4 kpl ilmakumi, kaikki 8,5″
  • Aisa ja työntökorkeus: Teleskooppi, 79-106 cm
  • Istuin: Selkänoja jää alimmillaan vähän koholle, 4 asentoa
  • Istuimen painoraja: 30 kg
  • Selkänojan korkeus: 51 cm
  • Kuomun alla tilaa: 50-67 cm
  • Makuupituus: 84 cm
  • Tavaratila: Kankainen tavarakori 33×29 cm (max. 5 kg)

Ruusuja:

  • Kompakti kokonaisuus.
  • Huisan korkea painoraja.
  • Käännettävä istuin.
  • Näppärät valjaat.
  • Ilmakumirenkaat.
  • Kuomun korkeutta saa säädettyä.
  • Aisaan voi ladata painoa ilman pelkoa rattaiden kippaamisesta.
  • Seisovat kasattuna itsekseen.
  • Tyylikäs ulkonäkö.

Risuja:

  • Selkänojan säätö kyytiläisen jalkojen alla.
  • Istuimen suunnan vaihto hankalaa.
  • Selkänojan asennot; ylin voisi olla pystympi ja alin makaavampi.
  • Kuomu ei kovin suojaava ja korkeussäätö “falskaa” välillä.
  • Jalkatuen puute.
  • Turvakaaren saa vain istuimen ollessa kasvot menosuuntaan.
  • Pitkähkö paketti kasattuna.
  • Kasauslukko onneton muovinen klipsu, joka menee helposti rikki.
  • Pieni ja hankalakäyttöinen tavarakori.
  • Jousitus voisi olla parempikin.
  • Aika raskaat keulia.
  • Ei heijastimia.
14.8.2017
16:15

Kaksi ja puoli vuotta

Jälleen on puoli vuotta hujahtanut ja yhtäkkiä sitä havahtuu tyttären olevan jo varsin tomera, omaa tahtoa uhkuva 2,5-vuotias. Sähköpostiin kolahti eräs aiheeseen liittyvä uutiskirje otsikolla Kun pinna palaa ja kieltämättä sellaista on ollut ilmassa niin vanhemmilla kuin taaperollakin. Toisaalta kaikille meille on jossain määrin tullut myös kärsivällisyyttä ja on lähinnä väsymys- ja/tai stressitasosta kiinni, miten helposti hermot milloinkin menevät. Lapsesta huomaa miten hän reagoi muutoksiin milloin kiukuttelemalla, milloin ihan vain ärsyttämällä kun on selkeästi oppinut esim. millä keinoin äidin saa hermostumaan. Nyt viimeisimpänä tietysti muutto pois vanhasta kodista – koko omaisuuden pakkaaminen laatikoihin on ollut vaikea noin pienen käsittää ja monet itkut on väännetty aiheista “mun kirjat” ja “meidän koti”… Pääsääntöisesti mennyt puoli vuotta on kuitenkin rullannut ihan mukavasti, vaikka äiti on raskauden myötä ollut väsyneempi ym. ja isä taas tehnyt aika paljon ylitöitä.

2,5-vuotias tytär

Tytär 2,5 v.
  • Oma tahto on lisääntynyt selvästi ja vähän kaikkeen voi sanoa “haluaaaaa” tai “ei halua!”. Eniten vääntöä on aina kotioloissa, julkisella paikalla ja kylässä osaa kyllä käyttäytyä varsin mallikkaasti.
  • Rakastaa päiväkodissa olemista. Kevät mentiin myös 16 pv/kk tahdilla ja toisinaan kun osui kuukaudelle vain kolmipäiväinen viikko, tyttö vaikutti suorastaan pettyneeltä ylimääräisestä vapaapäivästä. Viiden viikon kesälomalla mainitsi useaan otteeseen, että tahtoisi jo tarhaan – ilmeisesti äidin kanssa kotona oleminen on tylsää… Ei mitenkään raaskita ottaa pimua kokonaan pois hoidosta syksyllä, vaan jatketaan hieman pienemmällä tuntimäärällä. Se on sanottava, että tuo meidän päiväkoti on kaikin puolin aivan mahtava! ♥
  • Leikeissä mukaan on tullut kaikki hoivaaminen, tarhassa kuulemma kotileikit ovat erityisesti tytön mieleen ja kotona paijataan milloin mitäkin pehmolelua. Palapelit eivät ole enää ihan niin hitti, vaikka niitäkin säännöllisesti kootaan. Uusimpana suosikkina on puhelimessa puhuminen, minkä tahansa sopivan kokoisen esineen voi laittaa korvalle ja soittaa mammalle että “äiti huutaa koko ajan”. :D
  • Kirjoja luetaan paljon, niin tyttö itsekseen kuin me vanhemmat hänelle ääneen. Ostin tutulta Vaukirjan Ensi kirjaimeni ABC -kirjasarjan ja niitä onkin luettu siitä asti lähes päivittäin. Ehkä huvittavin lukusuosikki on Bugaboon vaunuesite, josta tyttö aina toteaa että “haluaa rataskirjan” ja selaillessaan näyttää “E istuu, vauva makaa”. Vaunuhullun tytär!
  • Vaunuhulluuden huomaa siitäkin, että lastentarvikeliikkeessä on aina pakko päästä kokeilemaan useampia rattaita. Harvoin ehtii edes kissaa sanoa, kun tyyppi on jo juossut ratasrivistön luokse ja kiivennyt joihinkin istumaan. Innostus on tietysti kova myös silloin, kun äiti on joko hankkinut uudet rattaat tai vaikka jotain pienempää ratastarviketta.
  • Rakastaa kaikkea järjestelemistä, on kyse sitten pyykkipojista tai postikorteista tai mistä tahansa mitä voi lajitella. Kotitöissä tahtoisi aina olla auttamassa, imuroida ja ripustaa pyykkejä yms. Tavaroiden paikalleen vieminen ei tosin ole ainakaan vielä mitenkään automaattista…
  • Piirrettyjä katsoi jossain vaiheessa enemmän, mutta ne tuntuivat vaikuttavan yöuniin, joten nykyään Kaapo, Kaupungin sankarit jne. ovat harvinaisempaa herkkua. Osaa kyllä hienosti You Tubessa painaa mainoksen pois, kun sellainen tulee.
  • Musiikki ja tanssiminen on pop, ei oikeastaan edes väliä millaisesta musiikista on kyse. Tyttö pääsi taannoin mamman kanssa katsomaan Europeade-meininkejä pariinkin otteeseen eikä kuulemma halunnut millään lähteä kotiin, vaikka toisella kertaa satoi kaatamalla ja koko lapsi oli läpimärkä rattaissa sadesuojan alla istumisesta huolimatta. Mutta kun piti nojata suojan aukosta ulos, että pystyi taputtamaan kunnolla! :)
  • Kevätkauden jatkoimme tuttuun tapaan naperosirkusta ja perhetemppuilua, harvoin kuitenkaan molempia samalla viikolla. Siinä missä äitiä välillä vähän väsytti lähteä harrastuksiin, pyyhkiytyi se pois kun seurasi taaperoa juoksemassa innoissaan muiden lasten kanssa. Tarkoitus olisi jatkaa ainakin sirkusta nyt syksylläkin, jotta äidillä ja tyttärellä olisi joku oma juttu myös pikkusisaruksen synnyttyä.
  • Puhe humpsahti yhtäkkiä keväällä ison askeleen eteenpäin, kun neiti alkoi laittaa sanoja peräkkäin ja nykyään tyyppi onkin aikamoinen papupata. Ensimmäiset oikeasti pidemmät lauseet tulivat yllättäen keskellä yötä potalla istuessa, samoihin aikoihin siis kun vaippa jäi pois. Ja vihdoin äidistä tuli äiti, ei enää toi tai aasi. ;) Muistaa todella hyvin menneitä tapahtumia ja osaa yhdistää tiettyjä sanoja tiettyihin paikkoihin, asioihin tai tapahtumiin. Välillä sellaisiakin, ettei vanhemmat enää edes muista…
  • Pitkään kestänyt isi-vaihe on laantunut ja nykyään taas äitikin kelpaa, ainakin välillä. Sen on kyllä selvästi oppinut, että jos omat vanhemmat komentavat/kieltävät niin sitten juostaan mamman helmoihin ja ollaan kovin loukkaantuneita jotta mamma antaisi asiassa periksi.
  • Nukkuminen oli alkuvuoden ihan täyttä hulabaloota. Tyttö ei moneen kuukauteen suostunut nukkumaan omassa sängyssä lainkaan, joten nukkui sitten mun kanssa parisängyssä ja selkävaivainen iskä pääasiassa hänen sängyssään (kunhan olimme hankkineet siihen kunnollisen täysimittaisen patjan). Keväällä yhtäkkiä neiti halusi omaan sänkyyn unille ja onkin sen jälkeen pääasiassa nukkunut siellä, monesti jopa läpi yön heräämättä. Ei myöskään herää enää jokaiseen rasahdukseen, ennemminkin koisaa niin sikeästi ettei aamuisin meinaa saada hereille.
  • Päiväunet kuuluvat rutiineihin lähes päivittäin, tosin nyt on alkanut näkyä vaikutukset iltaunille menemisessä, mikäli päikkärit venyvät liian pitkiksi.
  • Ruokien suhteen jatkaa nirsoilua, kelpaavat ruuat vaihtelevat täysin randomisti vailla mitään logiikkaa eikä koskaan voi tietää maistuuko jokin vai ei. Jos pyytää jotain, on se useimmiten tortilloja, keitettyä kananmunaa tai mannapuuroa. Karkki tai limsat eivät edelleenkään kuulu ruokavalioon, jäätelöä yms. saa toisinaan ja herkuttelu hoituu mainiosti myös rusinoilla tai lasten naksuilla.
  • Syö varsin siististi lusikalla ja haarukalla eikä juomisenkaan kanssa ole yleensä ongelmaa. Viime aikoina on välillä ollut pientä pelleilyä ruokailutilanteissa, yhtäkkiä alkaa syödä käsin kuin sormiruokaileva vauva tai muuten vain sotkee huvikseen.
  • 2-vuotissynttäreiden jälkeen vedettiin ihan kunnon sairasteluputki. Vatsataudeista taapero selvisi yllättävää kyllä täysin oireitta, mutta influenssan ja parit perusflunssat onnistui nappaamaan alkukevään aikana. Juuri ennen päiväkodista kesälomalle jäämistä iski vielä sellainen ihmeellinen kröhä, ettei likka muuta kuin yskinyt, itkenyt ja halunnut olla sylissä.
  • Viimeisetkin puuttuvat poskihampaat putkahtivat esiin 2 v 2 kk iässä, nyt on kalusto hetken kasassa.
  • Tyttö istahti kampaajan tuoliin ensimmäistä kertaa huhtikuussa (ikää 2 v 3 kk), jotta saatiin hiuksia vähän tasoitettua takaakin. Kovin nautinnollinen kokemus se ei ollut, sillä pimu itki koko kymmenminuuttisen eikä edes puhelimesta katsotut videot auttaneet asiaa. Otsatukan lyhentämisestä on vastannut mamma ja silloin taas neiti istuu paikallaan hievahtamatta.
  • Alkuvuoden sairasteluista takapakkia ottanut kuivaksi opetteleminen lähti uuteen nousuun kevään koittaessa ja vapun tienoilla 2 v 3 kk ikäisenä päivät menivät ilman vaippaa. Toukokuussa vielä muutamaan otteeseen pidemmillä automatkoilla ja öisin oli varuiksi vaippa, mutta kesän alussa jäivät nekin kaikki pois. Pissavahinkoja on toki sattunut pari, muuten kaikki on mennyt oikein hienosti.
  • Vaatteista on koko kevään ollut käytössä pääsääntöisesti 92, mutta ihan nyt lähiaikoina raajoihin on tullut pituutta niin että kohta pitää miettiä seuraavaa kokoa. Tietyillä vaatemerkeillä tämä siirtymä on hankala, kun 86/92-tuplakoko alkaa jäädä naftiksi ja 98/104 on vielä liian iso. Housuista parhaiten istuu kapoiset Gugguut ja Vimmat, myös Papua vaatekaapissa on paljon. Paidoissa em. pienempi tuplakoko menee vielä Papun ja Noshin osalta hyvin, Mini Rodinilta pitää jo olla 92/98. Pipoissa 48/50-koko on edelleen passeli.
  • Pituudessa on hypätty seuraavalle kymmenykselle, kun neidin mitta näytti lukemaa 91 cm. Paino ei ollut noussut paljoakaan ollen nyt 12,6 kg, mutta hoikkahan hän on aina ollut. Käteviä nämä mun raskausajan neuvolakäynnit, kun voi samalla tsekata tyttären mitat – tai siis hän itse kiipeää vaa’alle ja sen jälkeen tahtoo myös mitan alle. :)
26.6.2017
14:06

Bugaboo Bee3, monipuoliset pikkurattaat

Yhteistyössä: Baby Plus

Kirjoittelin alkuvuodesta mua syksyllä vaivanneesta Bugaboo-kuumeesta ja siitä, miten meille sitten lopulta päätyi Bee3, nuo Bugiksista pienimmät. Nyt tätä kolmosmallia ei enää saa uutena, sillä maaliskuun alussa julkaistiin uusi versio eli Bee5, jossa on joitakin muutoksia esim. istuimessa. Nettikeskusteluista olen ymmärtänyt, että nämä uudet vitoset ovat yhdistelmä Bee3:n ja niitä edeltäneiden Bee+:n parhaita puolia. Vitosissa myös tuunausmahdollisuus on saanut aivan uuden ulottuvuuden entistä laajemmalla kuomu- ja istuinkangasvalikoimalla, minkä lisäksi renkaisiinkin on nykyään saatavilla vähän väriä. Rattaan perustoiminnot ja koko ovat kuitenkin pysyneet suht samoina.

Bugaboo: Bee3

Beet saapuivat taloon marraskuisena iltana ja pakkohan ne oli heti kasata, vaikka ilta oli jo pitkällä ja taaperon nukkumaanmenoaika häämötti. Tietenkin oli yhtä sun toista kilkettä koottavana eikä homma mitään ihan vartissa sujunut, puhumattakaan siitä että tytär halusi koeistumaan (ja pois ja takaisin ja…) heti kun vain istuin saatiin paikalleen. Ensivaikutelma Beestä oli todella kevyet ja näpsäkät rattaat, mutta yllättävän muovisen oloiset kaikkea muuta kuin edulliseen hintaansa nähden. Laitoin alkuun rattaisiin keltaisen kuomun, vaan ei sitä kauaa pystynyt pitämään kun se alkoi tuntua liian pirteältä alkavan talven pimeydessä. Talvi mentiin siis harmaalla (grey melange) kuomulla, joka on kyllä erittäin kauniin sävyinen harmaa.

Taapero talvisilla unilla Beessä

Monet mieltävät Beet nimenomaan matkarattaiksi, itse sanoisin niiden olevan jotain matkisten ja yhdistelmien väliltä. Sinänsä monella tapaa samantyyppiset kuin Easywalker Moseyt, sellaiset isot pienet rattaat. Kevyet ne ehdottomasti ovat, painoa on alle 9 kg. Eturenkaat on sijoitettu leveämmälle kuin takarenkaat, mikä ainakin itselleni luo illuusion että pienestäkin välistä mahtuu eikä sitten aina mahdukaan, hehe. Leveyttä rattailla on kuitenkin vain 53 cm eli missään nimessä leveät ne eivät ole, mutta ehkä juuri tuo renkaiden sijoittelu saa ne tuntumaan leveämmiltä kuin ne todellisuudessa ovat.

Bee3 renkaat
Eturenkaan lukitus

Beessä on neljä keskenään samankokoista 6″ rengasta, jotka puhkeamattomina ovat luotettavat seuralaiset matkoilla. Eturenkaat pyörivät 360° ja ne saa lukittua, joskin lukitus (valkoinen “renkula” renkaan yläpuolella) on aikamoisen tiukka. Kaikissa renkaissa on jousitus, harvinaista sinänsä tällaisissa vähänkään pienemmissä rattaissa. Jonkun verran rattaat kuitenkin epätasaisella alustalla täristävät ja parhaimmillaan Beet ovat mun mielestä kauppakeskus- ja kaupunkikäytössä. Pienessä lumessa kulkevat vielä suht vaivatta, mutta ainoiksi talvikulkupeleiksi en Beetä valitsisi.

Bee3 kuomu alimmillaanBee3 kuomu korkeimmillaan
Ampiaisrattaat. #stroller #bugaboo #bugaboobee3 #yellow #babyplushoorn #strollerobsession #lastenvaunuhullut #vaunuhullu #olikinikäväkeltaista

Erikoista Beessä on se, että istuimen kokoa voi kasvattaa lapsen mukaan. Selkänoja liikkuu kymmenisen senttiä pystysuunnassa ja myös istuinosan syvyyttä saa säädettyä. Yllä olevassa kuvaparissa näkyy hyvin ero selkänojan korkeudessa, vasemmalla se on alimmassa ja oikealla ylimmässä asennossa. Kuomu on suojaava ihan perusasennossakin, minkä lisäksi vetoketjulla avattavan lisäpätkän ansiosta suojaa piisaa myös makuuasennossa. Kangas kuomussa on erilaista kuin mihin olen aiemmin törmännyt, vähän kuin jotain paksua trikoota. Tavallaan se tuntuu vähän lörpöltä ja vuorikin ehkä olisi kiva lisä, mutta yllättävän nätisti tuo hylkii vettä – tulipahan sekin testattua, kun erään kerran jouduin räntäsateeseen enkä ehtinyt heittää sadesuojaa päälle. Kuomuissa riittää valinnanvaraa ja niitä on saatavilla vaikka missä värissä. Lisäksi on vielä kesäkeleihin tarkoitettu Breezy, jossa siinäkin oma valikoimansa värien ja kuosien suhteen.

Vaahtomuovinen työntöaisaTeleskooppiaisan säätö
Tekonahkaiset aisansuojat

Aisa on mallia teleskooppi ja säätöä varten kummallakin puolella aisaa on valkoiset klipsut. Säätövara on sellainen, että rattaita pystyy työntämään niin lyhyt kuin pitkä työntäjä – alimmassa asennossa jopa taaperokin yltää ihan kivasti (kuva postauksen lopussa) lykkimään rattaitaan, kun ei enää jaksa istua kyydissä. Aisassa on vaahtomuovipehmusteet, uudemmissa ne on ymmärtääkseni korvattu tekonahkaisilla versioilla. Vaahtomuovi tuntuu materiaalilta sellaiselta, ettei se kovin pitkään pysy hyvänä, joten tilasin saman tien yhden Fb-ryhmän kautta käsityöihmiseltä Beehen sopivat tarrakiinnitteiset aisansuojat. Ne ovat paitsi suojaavat, myös tuntuvat käsien alla huomattavasti paremmalta kuin vaahtomuovi. Aisassa keskellä on kiinni rannehihna, mikäli sellaista tykkää käyttää.

Bugaboo Bee3 selkänojan säätö

Istuimen säätömahdollisuuksista olikin jo puhetta, yllä olevassa kuvassa näkyy hyvin miten selkänojan pituus kasvaa. Kuvassa selkänoja on siis korkeimmillaan, alimmassa asennossa taas nuo mustat muoviläpykät ovat kiinni toisissaan. Kuomu ja valjaat luonnollisesti seuraavat mukana, kun selkänojan korkeutta säätää. Istuimen kangas on suunniteltu siten, että ylimääräinen osa sujahtaa tarvittaessa penkin väliin piiloon.

Bee3 lepoasentoBee3 makuuasento
Makuulla jatkettava kuomu pisimmillään

Selkänojan kulmaa säädetään painamalla valkoista läpykkää ja alempaa mustaa toisiaan kohti. Selkänojassa on kolme asentoa, joista pystyin on ihan kunnolla pysty (näkyy esim. postauksen aloituskuvassa). Täysin makuuasentoon selkänoja ei mene, vaan istuimeen jää loiva mutka. Varsinaista jalkatukea Beessä ei ole, joten istuin työntäjään päin vähänkään pidemmän lapsen jalat keikkuvat ilmassa – ja osuvat helposti työntäjään. Viileämmillä keleillä lämpöpussin kanssa jalat asettuvat vähän kivemmin.

Istuimen 5-pistevyöt
Bee3 istuin kasvot menosuuntaan

Kasvot menosuuntaan istuin on pidemmälle matkustajalle parempi, sillä jalat saa silloin etuosan muoviselle tasolle. Beessä on 5-pistevaljaat, joista jokainen laitetaan erikseen lukkoon, mikä tuskin on kovin helppo nakki joka suuntaan rimpuilevan kyytiläisen kanssa. Lukosta avaamalla kaikki valjaat irtoavat yhtä aikaa ja lukko on varsin helposti avattavissa, ainakin meillä taapero oppi ihan parilla kerralla avaamaan hela hoidon. Valjaat eivät irtoa istuimesta ja myös valjaiden pehmusteet ovat kiinteät, mikä mielestäni on jokseenkin hölmöä. Irtoavat pehmusteet olisi helppo heittää koneeseen pesuun, jos ne likastuvat, mutta näissä pesuun täytyy laittaa koko istuinkangas. Itse en voi sanoa olevani Bugisten valjaiden fani, mutta monet näitä tuntuvat hehkuttavan. Turvakaarta Beessä ei ole, eikä Bugaboolla ole sellaista edes lisävarusteena. Easywalker Buggyn kaari kuulemma sopii, tosin ainoastaan istuimen ollessa kasvot menosuuntaan.

Bee3 jarru
Tavarakori istuin työntäjään päinTavarakori istuin menosuuntaan

Been jarru on varsin perus, tuollainen muoviläpyskä keskellä taka-akselia. Istuimen ollessa kasvot työntäjään päin poljin on luonnollisesti hivenen hankalampi käyttää, mutta menee onneksi helposti päälle ja pois niin ei tarvitse ihmeemmin veivata. Kankainen tavarakori on erittäin kelvollisen kokoinen, harmi vain se on todella vaikeasti saavutettavissa, kun istuin on kasvot menosuuntaan. Rungossa on työntäjän puolella tuollainen jarrukuvassa näkyvä isohko muoviosa, jonka ohi ei kovin suurta tavaraa koriin saa ujutettua. Myöskään sivuilla olevat kankaat eivät anna periksi, joten ainoa mahdollinen aukko romppeiden koriin laittamiselle on rattaiden etupuolelta – siis lapsen jalkojen välistä. Työntäjään päin ollessa asia on tottakai päinvastoin ja silloin tilavaa tavarakoria on kyllä kiittäminen.

Bee3 istuimen kääntäminen
Istuimen kiinnitys

Istuinta irrottaessa selkänoja pitää saada taitettua aivan penkkiin kiinni. Ohuen istuinpehmusteen kanssa se onnistuu jotenkin, mutta lämpöpussin kanssa ei mitään toivoa. Toisaalta taas mulla ainakin on käynyt niin, että kokoontaitettuna autoon laittaessa tai sieltä pois nostaessa istuinosa onkin yhtäkkiä irronnut. Mitään erillistä vapautusnamiskaa ei ole, vaan juuri oikea asento vapauttaa penkin. Tämä istuimen kääntötsydeemi on omaan makuuni turhan muovinen, varsinkin siihen nähden millaisen tukun euroja Beestä saa pulittaa.

Bugaboo Bee3: kasaus istuin kasvot menosuuntaan
Bugaboo Bee3: kasaus istuin selkä menosuuntaan
Beet pikku-Pösön takakontissa
Aisan kasausmerkit

Pieniksi rattaiksi Been kasauskoko on yllättävän iso eikä niistä varsinaisesti voi puhua matkarattaina, vaikka toki isoihin yhdistelmiin (esim. Bugaboon omat Buffalo/Donkey Mono) verrattuna paketti on pieni. Ja menee se heittämällä Peugeot 206 takakonttiin, mikä on kelpo suoritus sinänsä. ;) Netistä löytyneissä lähteissä oli paketin pituudeksi ilmoitettu 85 cm, mutta itse en kyllä näitä niin lyhyeksi saanut en sitten millään – omat mittaukseni antoivat sitkeästi 5 cm pidemmän tuloksen. Beet ovat muuten siitä jännät rattaat, että ne ovat kokoontaitettuna melkein 10 cm kapeammat kuin avattuna.

Beet kasautuvat istuin kumminkin päin eikä kasauskoossakaan ole sen kummemmin eroa siinä, onko istuin kasvot menosuuntaan vai työntäjään päin. Kasaussysteemi on ihan näppärä: aisa alimpaan asentoon, aisan kummaltakin puolelta valkoisista namiskoista kiinni ja vähän “nykäisemällä” istuin ikään kuin sukeltaa tavarakoriin vetäen rungon mukanaan kasaan. Mitään lukitusta ei ole, mutta sen verran jäykkä tuo paketti on, ettei pääse vahingossa aukeamaan tai mitään. Avaaminen onkin yleensä kinkkisempää kuin kasaaminen, sillä ihan hennoilla otteilla rattaita ei auki saa. Helpoin tapa on pitää jalalla rungon taka-akselista vastaan samalla kun vetäisee rungon auki. Se kannattaa aina tarkistaa, että aisa kliksahtaa kunnolla auki eli sivuilla olevat merkit ovat kokonaan näkyvillä.

Kasauskoon vertailua Bugaboo Bee3 vs. Easywalker Mosey
Kasauskoon vertailua Bugaboo Bee3 vs. Easywalker Mosey

Meillä oli keväällä Moseyt yhtä aikaa Been kanssa ja totesin parivaljakon muistuttavan toisiaan siinä määrin, että ajattelin tähän samaan settiin lätkäistä hieman vertailua niiden perusominaisuuksista. Kuvia en sen enempää ottanut, mutta nuo kasauskoot oli pakko saada ikuistettua. Molemmat sekä Beet että Moseyt ovat erinomaisia ns. viimeisiä rattaita, jotka toimivat myös isommalla kyytiläisellä. Niissä on korkeahkot selkänojat, kuomun alla hyvin tilaa, istuimen painoraja enemmän kuin vakio 15 kg ja ne ovat kuitenkin sinänsä pienikokoisia, etteivät vie järkyttävästi tilaa kotona tai autossa.

Bugaboo Bee3 vs. Easywalker Mosey
Bugaboo Bee3 (2016) Easywalker Mosey (2015)
Leveys 53 cm 54,5 cm
Pituus (aisa lyhimmillään) 88 cm 78 cm
Kokoontaitettuna (PxLxK) 90x45x40 cm (kasvot menosuuntaan 90x45x33 cm) 96x55x40 cm (kasvot menosuuntaan 96x55x36 cm)
Paino 8,7 kg 11,4 kg
Renkaat 4 kpl vaahtotäytteiset (puhkeamattomat), kaikki 6″ 4 kpl vaahtotäytteiset (puhkeamattomat), kaikki 8″
Aisa ja työntökorkeus Teleskooppi,
89-107 cm
Teleskooppi,
79-106 cm
Tavarakori Kankainen,
30×40 cm,
max. 4 kg
Kankainen,
37×36 cm,
max. 5 kg
Istuin Selkänoja menee lähes makuulle, 3 asentoa Selkänoja menee täysin makuulle, 4 asentoa
Istuimen painoraja 17 kg 20 kg
Selkänojan korkeus 43-52 cm 53 cm
Kuomun alla tilaa 50-59 cm 52-64 cm
Makuupituus 92 cm 97 cm

Kuten taulukosta voi tavata, mitään huomattavia eroja ei ole. Beet ovat selkeästi kevyemmät rakenteeltaan ja se yhdistettynä näpsäkkään kasaukseen saisi mut kallistumaan niiden puoleen, jos olisi tarve kasata ja avata rattaita usein. Moseyt taas voittavat pituudessa (vievät 10 cm vähemmän tilaa julkisissa), renkaiden koossa (kulkevat talvellakin siedettävästi) sekä muutaman kilon korkeammassa painorajassa. Teleskooppiaisan ansiosta molemmat näistä sopivat niin lyhyille kuin pitkille työntäjille, mikä varmasti on ollut olennainen ominaisuus suunnittelussa, kun ovat kumpikin hollantilaisia merkkejä.

Tullsan sadesuoja (koko small) BeessäBeen oma läpinäkyvä muovinen sadesuoja

Bugaboissa tulee aina mukana oma juuri sille rattaalle suunniteltu sadesuojansa, joskin mun mielestä ne ovat kamalia muovisäkkejä ja fiiliksen on pakko olla kuin akvaariossa istuisi. Avasin tuon Been suojan vasta siinä kohtaa, kun sovitin sitä rattaisiin kuvan ottoa varten; muuten käytin Tullsan pientä kuomurattaan sadesuojaa. Vastaava vaunukopan suoja olisi varmaan istunut vielä paremmin, mutta sellaista en valitettavasti ole meidän kaappeihimme jemmannut.

Beet ovat varmasti kivat kesärattaat, pienet ja söpöt, mutta on sanottava että mua ne eivät vakuuttaneet. Ehkä ajankohta oli meille väärä..? Pelkän 2-vuotiaan kanssa ne olisivat menetelleet, mutta vauvan ilmoitettua tulostaan totesin, että jotkut vähän tukevammat kuitenkin kiitos. Beehen on kyllä saatavilla lisäosana niin vauvakoppaa kuin kaukaloadapteriakin (Maxi-Cosi ja Britax), että siitä vauvakelpoisuus ei jää kiinni. Meidän Beet löysivät onneksi uuden kodin melkein naapurista ja ollaan pidetty yhteyttä jälkeenkin, kun meillä on nuo esikoiset lähes samanikäiset. Bugistestailuni siirtyi kuitenkin seuraavalle tasolle tuossa ennen juhannusta, kun kotiin saapuivat the tuplat eli Bugaboo Donkeyt! Jatkoa siis seuraa aivan taatusti.

Neiti

Bugaboo Bee3 (2016) – yhteenveto

Tärkeimmät speksit:

  • Leveys: 53 cm
  • Pituus (aisa lyhimmillään): 88 cm
  • Kokoontaitettuna (PxLxK): 90x45x40 cm (kasvot menosuuntaan korkeus 33 cm)
  • Paino: 8,7 kg
  • Renkaat: 4 kpl vaahtotäytteiset (puhkeamattomat), kaikki 6″
  • Aisa ja työntökorkeus: Teleskooppi, 89-107 cm
  • Istuin: Selkänoja menee lähes makuulle, 3 asentoa
  • Istuimen painoraja: 17 kg
  • Selkänojan korkeus: 43-52 cm
  • Kuomun alla tilaa: 50-59 cm
  • Makuupituus: 92 cm
  • Tavaratila: Kankainen tavarakori 30×40 cm (max. 4 kg)

Ruusuja:

  • Pienet ja näppärät rattaat.
  • Käännettävä istuin.
  • Yksinkertainen kasaus.
  • Erinomaisesti suojaava jatkettava kuomu.
  • Ilmettä saa vaihdettua helposti eri värisillä kuomuilla.
  • Työntöaisan hyvät säädöt kaiken mittaisille työntäjille.
  • Pitävät ihan kivasti jälleenmyyntiarvonsa.
  • Kauniit.

Risuja:

  • Jalkatuen puute.
  • Valjaat laitettava jokainen erikseen kiinni.
  • Taapero oppii todella nopeasti avaamaan valjaiden lukon.
  • Kuomu yksinkertaista kangasta ja vähän lörppää materiaalia.
  • Ei turvakaarta.
  • Edestä leveämmät kuin takaa; kaupoissa helposti törmää eturenkailla johonkin.
  • Matkarattaiksi iso kasauskoko.
  • Aisan vaahtomuovi, joka tämän hintaluokan rattaissa pitäisi ehdottomasti olla (teko)nahkaa tai muuta ns. parempaa materiaalia.
  • Hinta.

Rattaista saatu pieni alennus bloginäkyvyyttä vastaan.

28.5.2017
17:34

Britax B-Motion 4 vs. Kronan Sulky/S

Kuva-arkistojen kätköistä löytyi reilun vuoden takaa otokset myös toisesta aika täydellisestä vertailuparista, tällä kertaa kategoriassa kuomurattaat. Britax B-Motion 4 ja Kronan Sulky/S olivat itse asiassa meillä parikin kuukautta yhtä aikaa, Motionit tosin jokusen viikon vanhemmillani vararattaina. Tämä kaksikko on keskenään hyvin samanlainen: istuin ei ole irroitettavissa eikä istuimen suuntaa näin ollen saa vaihdettua, hyvän kokoinen kuomu on kiinnitetty runkoon, kooltaan eivät ole mitkään minipienet muttei yhdistelmien kaltaiset jätitkään ja kasauskoko on varsin kelvollinen myös matkarataskäyttöön.

Britax B-Motion 4 ja Kronan Sulky/S

Mukavan kapoiset Sulkyt voittavat 53 sentillään leveydessä, vaikkei toki B-Motioneiden 55,5 cm paljoa huonommaksi jää. Sen verran eroa kuitenkin on, että Sulkyilla mahduin kulkemaan suunnilleen joka paikassa, kun taas B-Motioneiden kanssa jäin pari kertaa johonkin kaupan hyllyväliin tms. jumiin. Sulky/S:t painavat kilon verran enemmän, jopa lähes saman kuin esim. yhdistelmiksi luokiteltavat Viikkarit tai Moseyt. Työntötuntuma on kuitenkin selvästi kevyempi. Pituudessa rattailla ei montaa senttiä ole eroa Sulkyjen ollessa inan lyhyemmät, ja molemmilla onkin oikein näppärä kulkea julkisilla.

Britax B-Motion 4 ja Kronan Sulky/S, kuomu auki
Britax B-Motion 4 ja Kronan Sulky/S, kuomun kurkistusluukku

Kuomu on Sulkyissa selvästi parempi ja esiin käännettävä aurinkolippa tekee siitä entistä suojaavamman. Myös integroitu hyönteissuoja on kätevä – aina taatusti mukana! B-Motioneissa kuomuun saa kyllä lisäpituutta, mutta vetoketjun alta paljastuva lisäosa on verkkoa ja toimii siis lähinnä lämpimällä säällä. Tilalle voi toki hankkia uudemman Plus-mallin kuomun, jossa lisäpätkä on kangasta, mutta mielestäni siltikään kuomu ei ole yhtä hyvä kuin Sulkyjen. Kummassakin rattaassa on verkolla varustettu kurkistusluukku kuomun päällä, itse pidän enemmän B-Motioneiden pienemmästä luukusta, vaikka se onkin tarrakiinnitteinen.

Työntöaisoissa on huomattava ero ns. matalammassa päässä. B-Motioneita liikuttaa helposti lyhyempikin työntäjä, sillä nivelaisan alin asento on 84 cm korkeudella. Sulky/S:n ergonominen työntöaisa on muotoilultaan ihana ja hyvä pitää kiinni, mutta se jää alimmillaankin yli metrin korkeuteen ja vaatii siis työntäjältä jonkun verran pituutta. Joskus olen nähnyt kuvan, että aisa on käännetty ylösalaisin, jolloin se toimii paremmin lyhyellä työntäjällä, mutta se tietysti taas vaikuttaa kasaukseen.

Britax B-Motion 4 (2015) Kronan Sulky/S (2015)
Leveys 55,5 cm 53 cm
Pituus (aisa lyhimmillään) 83 cm 79 cm (jalkatuki alhaalla 74,5 cm) cm
Kokoontaitettuna (PxLxK) 71×55,5×29 cm (turvakaaren kanssa pituus 89 cm) 67x53x40 cm
Paino 10,5 kg 11,5 kg
Renkaat 4 kpl ilmakumi, takana 10″ ja edessä 7,5″ 4 kpl ilmakumi, takana 10″ ja edessä 8″
Aisa ja työntökorkeus Nivel,
84-110 cm
Nivel,
105-111 cm
Tavarakori Kankainen,
37×31 cm,
max. 4 kg
Kankainen,
36×27 cm,
max. 5 kg

Tavarakori kummassakin on suhteellisen mini ja yllättävää kyllä, Sulkyjen hieman pienempään koriin saa latoa tavaraa kilon enemmän kuin B-Motioneissa. Sulkyjen uudemmassa, vuoden 2016 mallissa tavarakorin kokoa on muistaakseni kasvatettu jonkun verran, mutta varsin pieni ja onneton se edelleen on. Käytettävyydeltään B-Motioneiden tavarakori on parempi, Sulkyissa kun on hassun korkea takareuna, joka hankaloittaa korin käyttöä.

Britax B-Motion 4 ja Kronan Sulky/S, paketti kokoontaitettuna
Britax B-Motion 4 ja Kronan Sulky/S, kasauskoon korkeusBritax B-Motion 4 ja Kronan Sulky/S, kasauskoon pituus
Britax B-Motion 4 ja Kronan Sulky/S, kasauskoon pituus

Kasaustyyliltään rattaat ovat erilaiset: B-Motioneissa on ns. yhden käden kasaus, kun taas Sulkyt menevät nippuun samaan tyyliin kuin isommat yhdistelmät. Kasauskoossa eroa on lähinnä paketin korkeudessa, Sulkyt kasautuvat renkailleen ja siitä johtuen myös paketti jää selkeästi korkeammaksi. Toisaalta jos B-Motionit kasaa turvakaaren kanssa, on se huomatttavasti pidempi setti – lähes 90 cm. Kaari on onneksi nopea irroittaa, joten siinä mielessä B-Motionit ovat mun mielestä hivenen näpsäkämmät kasattuna. Miinusta voisi antaa siitä, että kankaat tai työntöaisa likastuu helpommin kuin Sulkyissa, jotka ovat nipussa nätisti irti maasta.

Britax B-Motion 4 ja Kronan Sulky/S, takarenkaat
Britax B-Motion 4 ja Kronan Sulky/S, eturenkaat

Renkaissa on paperilla eroa todella vähän. Kummassakin on ilmatäytteiset renkaat, takana isommat (10″) ja edessä 360° pyörivät pienemmät. Sulkyjen eturenkaat on kooltaan puoli tuumaa isommat, sinänsä pieni ero mutta käytössä se kyllä tuntuu. B-Motionit töksähtävät helpommin sadevesikouruihin ym., Sulkyjen kanssa ei tällaista ongelmaa ole. Sulkyissa myös renkaiden sijoittelu on parempi eikä edes takaisin heijatessa ole sitä efektiä, että eturenkaat törmäisivät toisiinsa, kuten B-Motioneissa välillä on. B-Motioneissa on jousitus takarenkaissa, mutta se on kyllä aivan mitäänsanomaton verrattuna Sulkyjen superletkeään jousitukseen.

Britax B-Motion 4 (2015) Kronan Sulky/S (2015)
Istuin Selkänoja menee täysin makuulle, portaaton säätö Selkänoja menee täysin makuulle, portaaton säätö
Istuimen painoraja 17 kg 20 kg
Selkänojan korkeus 46 cm 48 cm
Kuomun alla tilaa 60 cm 57 cm
Makuupituus 95 cm 92 cm

Istuimen osalta yhteneväisyyttä on siinä, että molemmissa selkänoja menee täysin makuulle ja siinä on portaaton remmisäätö. Sulkyissa on muutaman kilon korkeampi painoraja ja pari senttiä korkeampi selkänoja, mutta B-Motioneissa kuitenkin on enemmän tilaa kuomun alla ja makuupituuskin hivenen pidempi. Istuimen malli on mielestäni Sulkyissa parempi, koska selkänoja on pystymmässä ja jotenkin tukevampi. B-Motioneissa selkänoja jää enemmän kenoon, jolloin pienempi kyytiläinen helposti valahtaa istuimessa. Sulkyjen “irtonaisista” valjaista sen sijaan en tykännyt yhtään, B-Motioneiden valjaat ja erityisesti pehmusteet ovat monella tapaa paremmat ja mukavammat käyttää.

Britax B-Motion 4 ja Kronan Sulky/S, istuin ja valjaat
Britax B-Motion 4 ja Kronan Sulky/S, selkänojan portaaton remmisäätö

Selkänojan säätö on Sulkyissa kätevämpi, mun makuun B-Motioneiden säätönamiska on ärsyttävä ja aika monta kertaa oli käpy palaa, kun en saanut sitä smoothisti säädettyä. Kummassakin rattaassa on muuten takana tasku, Sulkyissa tuollainen pieni selkänojassa ja B-Motioneissa suhteellisen iso siinä lipareessa, joka peittää päädyn selkänojan ollessa makuuasennossa. B-Motioneiden tasku on kyllä tosi näpsäkkä, mutta selkänoja ylhäällä lipare pitää irroittaa ikäänkuin roikkumaan selkojan taakse, mikä näyttää jokseenkin huvittavalta.

Britax B-Motion 4, makuuasento
Kronan Sulky/S, makuuasento

Sulkyissa jalkatuki on säädettävä, B-Motioneissa ei – tosin uudemmassa Plus-versiossa tämäkin puute on korjattu. Turvakaari on Sulkyissa kiinteä, mutta suht korkea onneksi, joten lapsi on helppo sujauttaa kyytiin. Turvakaaressa on myös haararemmi, isommalla lapsella mainio kun ei välttämättä tarvitse käyttää valjaita ollenkaan. B-Motioneiden irroitettava ja sivuun kääntyvä turvakaari on kyllä sekin ihan jees, mutta haararemmi täydentäisi sitä entistä paremmaksi.

Britax B-Motion 4 ja Kronan Sulky/S, edestäBritax B-Motion 4 ja Kronan Sulky/S, jalkatuet

Näin loppukaneettina vielä vahvistettakoon, että hyvin samanlaiset rattaat tosiaan kyseessä ja se kummat olisi “paremmat” riippuu oikeastaan täysin työntäjän mieltymyksistä sekä käyttötarkoituksesta ja -ympäristöstä. B-Motionit on superhelppo kasata autoon (tai vaikka eteiseen säilytykseen), toimivat myös lyhyemmällä työntäjällä ja niihin saa tarvittaessa vaihdettua kiinteät talvirenkaat eteen. Sulkyt ovat ehkä hivenen monikäyttöisemmät ja mukavammat, kasaus niissäkin on oikein kelpo, ergonominen työntöaisa ihana ja kunnon jousitus mahtava epätasaisemmallakin alustalla. Pienemmän lapsen kanssa valitsisin Sulkyt (koska säädettävä jalkatuki ja parempi istuma-asento), isommalle varmaan B-Motionit olisivat toimivampi kokonaisuus. Hinnan osalta Sulkyt ovat jonkun verran arvokkaammat, mikä sekin toki saattaa vaikuttaa valintaan.

Britax B-Motion 4 plussat:
  • Nopea ja näppärä kasaus.
  • Mukavan pieni kasauskoko.
  • Hyvät valjaat ja olkapehmusteet.
  • Aukeava turvakaari, jonka saa myös helposti irti.
  • Kuomujen vaihtomahdollisuus.
  • Verkko-osat hyvät tuuletukseen lämpimällä.
Kronan Sulky/S plussat:
  • Kapeat.
  • Säädettävä jalkatuki.
  • Hyvä jousitus.
  • Ergonomisesti muotoiltu työntöaisa.
  • Suojaava kuomu heijastimilla.
  • Integroitu hyönteissuoja.

Avainsanat

& Other Stories 3h + k 15 minutes of fame 31 päivää 100 faktaa Aakkosjärjestyksessä Aarteita Ahistaa Alennuksella Apulanta ASOS Astiakaappi Asuntomessut Asuteemat Aurajoen rannoilla Baarissa Blogilistaukset Blogitapaamisia CBR Converse COS Dance! Designia Turusta Dislike Dr. Martens eBay Elixia Elokuvat Elämän pienet ilot Feel Unique Festarointi Flickr Forte Fustra Geokätköily Gina Tricot Goodbyes H&M H&M erikoismallistot Helsinki Herqperc Hetken parhaat Homemade Home sweet home Housuista asiaa Huvipuistossa Häähumua Höh ja pöh iAsiat Ihastuksen huokaus Ihkutus Ihmetyttää Ikea Ikävä Insinöörin uudet lelut Inspiraatio Instagram Intissä tapahtuu Itsepaljastuksia Jotain uutta Joulu Juhannus Jumitus Jyväskylä Jänskätys Kahvilassa kerran Keikalla Kesä Kevät Kiire Kipeänä Kirsikankukkaloisto Klubi Kollaasi Korut Kosmetiikkahaaste Kouvostoliitto Kuumailmapallo Kuvameemi Kynnet Kysymysmerkkejä Lahjottua Lainasanat Lappi Lapset Laserleikkaus Lastenvaatehulluus Lastenvaunuhullu Laukkuja Leireily Levylautasella Life's beautiful Lindex Listausta Lomalainen Lomilla Lookbook.nu Lumene Lumi/Mhann Luonnonkosmetiikka Marimekko Markkinat Meikit Mekkokesä Merellä seilaten Messut Miehen vaatekaapilla Miu Miu Motoristikirkko Muistot Muotihäppeningit Muutoksia Muutto Myyjäiset Mádara Nettikaupat Night Club Marilyn Object Collectors Item Odotus Oho hups Olivian tyylitesti Oma blogi Omakuva Once in a lifetime Onnea on Opiskelijatouhua Pariisin Kevät Pasikurssi Photo a day Pikkujoulut Pikkukaksio Polaroid Poptaide Päivän parhaat Pääsiäinen Rakkaus Rauma Reseptit Safkaa Salo Samuji Sauna Second hand Selected Sivistävää Sosiaaliset mediat StrawberryNET Studio25 Sukulaiskekkerit Sunnuntaifiilis Suomi Design Supertreenit Syksy Synttärit Taaperon temput Talvi Talvisota Tampere Teeaddiktio Teemabileet Testissä The Body Shop Thumbs up! Tigi Toinen kierros Tuoksut Tuparit Turku Tyylivuosi Töllössä Unimaailma Uudet kuoret Uusi alku Uusikaupunki Uusi koti Uusivuosi Vagabond Vappu Varpujengi Vaunuarvostelut Vauva talossa Vauvavuosi Verhoiluprojekti Vertailussa Vierailla mailla Viherpeukalo Viikate Viinit Vink vink Vuonna 2016 Vuosikatsaus Väsy we heart it Wii-hii! Yksinäisyys Ärsyttää! Ötökkäongelma
Scroll Up