AvainsanaTestissä

26.6.2017
14:06

Bugaboo Bee3, monipuoliset pikkurattaat

Yhteistyössä: Baby Plus

Kirjoittelin alkuvuodesta mua syksyllä vaivanneesta Bugaboo-kuumeesta ja siitä, miten meille sitten lopulta päätyi Bee3, nuo Bugiksista pienimmät. Nyt tätä kolmosmallia ei enää saa uutena, sillä maaliskuun alussa julkaistiin uusi versio eli Bee5, jossa on joitakin muutoksia esim. istuimessa. Nettikeskusteluista olen ymmärtänyt, että nämä uudet vitoset ovat yhdistelmä Bee3:n ja niitä edeltäneiden Bee+:n parhaita puolia. Vitosissa myös tuunausmahdollisuus on saanut aivan uuden ulottuvuuden entistä laajemmalla kuomu- ja istuinkangasvalikoimalla, minkä lisäksi renkaisiinkin on nykyään saatavilla vähän väriä. Rattaan perustoiminnot ja koko ovat kuitenkin pysyneet suht samoina.

Bugaboo: Bee3

Beet saapuivat taloon marraskuisena iltana ja pakkohan ne oli heti kasata, vaikka ilta oli jo pitkällä ja taaperon nukkumaanmenoaika häämötti. Tietenkin oli yhtä sun toista kilkettä koottavana eikä homma mitään ihan vartissa sujunut, puhumattakaan siitä että tytär halusi koeistumaan (ja pois ja takaisin ja…) heti kun vain istuin saatiin paikalleen. Ensivaikutelma Beestä oli todella kevyet ja näpsäkät rattaat, mutta yllättävän muovisen oloiset kaikkea muuta kuin edulliseen hintaansa nähden. Laitoin alkuun rattaisiin keltaisen kuomun, vaan ei sitä kauaa pystynyt pitämään kun se alkoi tuntua liian pirteältä alkavan talven pimeydessä. Talvi mentiin siis harmaalla (grey melange) kuomulla, joka on kyllä erittäin kauniin sävyinen harmaa.

Taapero talvisilla unilla Beessä

Monet mieltävät Beet nimenomaan matkarattaiksi, itse sanoisin niiden olevan jotain matkisten ja yhdistelmien väliltä. Sinänsä monella tapaa samantyyppiset kuin Easywalker Moseyt, sellaiset isot pienet rattaat. Kevyet ne ehdottomasti ovat, painoa on alle 9 kg. Eturenkaat on sijoitettu leveämmälle kuin takarenkaat, mikä ainakin itselleni luo illuusion että pienestäkin välistä mahtuu eikä sitten aina mahdukaan, hehe. Leveyttä rattailla on kuitenkin vain 53 cm eli missään nimessä leveät ne eivät ole, mutta ehkä juuri tuo renkaiden sijoittelu saa ne tuntumaan leveämmiltä kuin ne todellisuudessa ovat.

Bee3 renkaat
Eturenkaan lukitus

Beessä on neljä keskenään samankokoista 6″ rengasta, jotka puhkeamattomina ovat luotettavat seuralaiset matkoilla. Eturenkaat pyörivät 360° ja ne saa lukittua, joskin lukitus (valkoinen “renkula” renkaan yläpuolella) on aikamoisen tiukka. Kaikissa renkaissa on jousitus, harvinaista sinänsä tällaisissa vähänkään pienemmissä rattaissa. Jonkun verran rattaat kuitenkin epätasaisella alustalla täristävät ja parhaimmillaan Beet ovat mun mielestä kauppakeskus- ja kaupunkikäytössä. Pienessä lumessa kulkevat vielä suht vaivatta, mutta ainoiksi talvikulkupeleiksi en Beetä valitsisi.

Bee3 kuomu alimmillaanBee3 kuomu korkeimmillaan
Ampiaisrattaat. #stroller #bugaboo #bugaboobee3 #yellow #babyplushoorn #strollerobsession #lastenvaunuhullut #vaunuhullu #olikinikäväkeltaista

Erikoista Beessä on se, että istuimen kokoa voi kasvattaa lapsen mukaan. Selkänoja liikkuu kymmenisen senttiä pystysuunnassa ja myös istuinosan syvyyttä saa säädettyä. Yllä olevassa kuvaparissa näkyy hyvin ero selkänojan korkeudessa, vasemmalla se on alimmassa ja oikealla ylimmässä asennossa. Kuomu on suojaava ihan perusasennossakin, minkä lisäksi vetoketjulla avattavan lisäpätkän ansiosta suojaa piisaa myös makuuasennossa. Kangas kuomussa on erilaista kuin mihin olen aiemmin törmännyt, vähän kuin jotain paksua trikoota. Tavallaan se tuntuu vähän lörpöltä ja vuorikin ehkä olisi kiva lisä, mutta yllättävän nätisti tuo hylkii vettä – tulipahan sekin testattua, kun erään kerran jouduin räntäsateeseen enkä ehtinyt heittää sadesuojaa päälle. Kuomuissa riittää valinnanvaraa ja niitä on saatavilla vaikka missä värissä. Lisäksi on vielä kesäkeleihin tarkoitettu Breezy, jossa siinäkin oma valikoimansa värien ja kuosien suhteen.

Vaahtomuovinen työntöaisaTeleskooppiaisan säätö
Tekonahkaiset aisansuojat

Aisa on mallia teleskooppi ja säätöä varten kummallakin puolella aisaa on valkoiset klipsut. Säätövara on sellainen, että rattaita pystyy työntämään niin lyhyt kuin pitkä työntäjä – alimmassa asennossa jopa taaperokin yltää ihan kivasti (kuva postauksen lopussa) lykkimään rattaitaan, kun ei enää jaksa istua kyydissä. Aisassa on vaahtomuovipehmusteet, uudemmissa ne on ymmärtääkseni korvattu tekonahkaisilla versioilla. Vaahtomuovi tuntuu materiaalilta sellaiselta, ettei se kovin pitkään pysy hyvänä, joten tilasin saman tien yhden Fb-ryhmän kautta käsityöihmiseltä Beehen sopivat tarrakiinnitteiset aisansuojat. Ne ovat paitsi suojaavat, myös tuntuvat käsien alla huomattavasti paremmalta kuin vaahtomuovi. Aisassa keskellä on kiinni rannehihna, mikäli sellaista tykkää käyttää.

Bugaboo Bee3 selkänojan säätö

Istuimen säätömahdollisuuksista olikin jo puhetta, yllä olevassa kuvassa näkyy hyvin miten selkänojan pituus kasvaa. Kuvassa selkänoja on siis korkeimmillaan, alimmassa asennossa taas nuo mustat muoviläpykät ovat kiinni toisissaan. Kuomu ja valjaat luonnollisesti seuraavat mukana, kun selkänojan korkeutta säätää. Istuimen kangas on suunniteltu siten, että ylimääräinen osa sujahtaa tarvittaessa penkin väliin piiloon.

Bee3 lepoasentoBee3 makuuasento
Makuulla jatkettava kuomu pisimmillään

Selkänojan kulmaa säädetään painamalla valkoista läpykkää ja alempaa mustaa toisiaan kohti. Selkänojassa on kolme asentoa, joista pystyin on ihan kunnolla pysty (näkyy esim. postauksen aloituskuvassa). Täysin makuuasentoon selkänoja ei mene, vaan istuimeen jää loiva mutka. Varsinaista jalkatukea Beessä ei ole, joten istuin työntäjään päin vähänkään pidemmän lapsen jalat keikkuvat ilmassa – ja osuvat helposti työntäjään. Viileämmillä keleillä lämpöpussin kanssa jalat asettuvat vähän kivemmin.

Istuimen 5-pistevyöt
Bee3 istuin kasvot menosuuntaan

Kasvot menosuuntaan istuin on pidemmälle matkustajalle parempi, sillä jalat saa silloin etuosan muoviselle tasolle. Beessä on 5-pistevaljaat, joista jokainen laitetaan erikseen lukkoon, mikä tuskin on kovin helppo nakki joka suuntaan rimpuilevan kyytiläisen kanssa. Lukosta avaamalla kaikki valjaat irtoavat yhtä aikaa ja lukko on varsin helposti avattavissa, ainakin meillä taapero oppi ihan parilla kerralla avaamaan hela hoidon. Valjaat eivät irtoa istuimesta ja myös valjaiden pehmusteet ovat kiinteät, mikä mielestäni on jokseenkin hölmöä. Irtoavat pehmusteet olisi helppo heittää koneeseen pesuun, jos ne likastuvat, mutta näissä pesuun täytyy laittaa koko istuinkangas. Itse en voi sanoa olevani Bugisten valjaiden fani, mutta monet näitä tuntuvat hehkuttavan. Turvakaarta Beessä ei ole, eikä Bugaboolla ole sellaista edes lisävarusteena. Easywalker Buggyn kaari kuulemma sopii, tosin ainoastaan istuimen ollessa kasvot menosuuntaan.

Bee3 jarru
Tavarakori istuin työntäjään päinTavarakori istuin menosuuntaan

Been jarru on varsin perus, tuollainen muoviläpyskä keskellä taka-akselia. Istuimen ollessa kasvot työntäjään päin poljin on luonnollisesti hivenen hankalampi käyttää, mutta menee onneksi helposti päälle ja pois niin ei tarvitse ihmeemmin veivata. Kankainen tavarakori on erittäin kelvollisen kokoinen, harmi vain se on todella vaikeasti saavutettavissa, kun istuin on kasvot menosuuntaan. Rungossa on työntäjän puolella tuollainen jarrukuvassa näkyvä isohko muoviosa, jonka ohi ei kovin suurta tavaraa koriin saa ujutettua. Myöskään sivuilla olevat kankaat eivät anna periksi, joten ainoa mahdollinen aukko romppeiden koriin laittamiselle on rattaiden etupuolelta – siis lapsen jalkojen välistä. Työntäjään päin ollessa asia on tottakai päinvastoin ja silloin tilavaa tavarakoria on kyllä kiittäminen.

Bee3 istuimen kääntäminen
Istuimen kiinnitys

Istuinta irrottaessa selkänoja pitää saada taitettua aivan penkkiin kiinni. Ohuen istuinpehmusteen kanssa se onnistuu jotenkin, mutta lämpöpussin kanssa ei mitään toivoa. Toisaalta taas mulla ainakin on käynyt niin, että kokoontaitettuna autoon laittaessa tai sieltä pois nostaessa istuinosa onkin yhtäkkiä irronnut. Mitään erillistä vapautusnamiskaa ei ole, vaan juuri oikea asento vapauttaa penkin. Tämä istuimen kääntötsydeemi on omaan makuuni turhan muovinen, varsinkin siihen nähden millaisen tukun euroja Beestä saa pulittaa.

Bugaboo Bee3: kasaus istuin kasvot menosuuntaan
Bugaboo Bee3: kasaus istuin selkä menosuuntaan
Beet pikku-Pösön takakontissa
Aisan kasausmerkit

Pieniksi rattaiksi Been kasauskoko on yllättävän iso eikä niistä varsinaisesti voi puhua matkarattaina, vaikka toki isoihin yhdistelmiin (esim. Bugaboon omat Buffalo/Donkey Mono) verrattuna paketti on pieni. Ja menee se heittämällä Peugeot 206 takakonttiin, mikä on kelpo suoritus sinänsä. ;) Netistä löytyneissä lähteissä oli paketin pituudeksi ilmoitettu 85 cm, mutta itse en kyllä näitä niin lyhyeksi saanut en sitten millään – omat mittaukseni antoivat sitkeästi 5 cm pidemmän tuloksen. Beet ovat muuten siitä jännät rattaat, että ne ovat kokoontaitettuna melkein 10 cm kapeammat kuin avattuna.

Beet kasautuvat istuin kumminkin päin eikä kasauskoossakaan ole sen kummemmin eroa siinä, onko istuin kasvot menosuuntaan vai työntäjään päin. Kasaussysteemi on ihan näppärä: aisa alimpaan asentoon, aisan kummaltakin puolelta valkoisista namiskoista kiinni ja vähän “nykäisemällä” istuin ikään kuin sukeltaa tavarakoriin vetäen rungon mukanaan kasaan. Mitään lukitusta ei ole, mutta sen verran jäykkä tuo paketti on, ettei pääse vahingossa aukeamaan tai mitään. Avaaminen onkin yleensä kinkkisempää kuin kasaaminen, sillä ihan hennoilla otteilla rattaita ei auki saa. Helpoin tapa on pitää jalalla rungon taka-akselista vastaan samalla kun vetäisee rungon auki. Se kannattaa aina tarkistaa, että aisa kliksahtaa kunnolla auki eli sivuilla olevat merkit ovat kokonaan näkyvillä.

Kasauskoon vertailua Bugaboo Bee3 vs. Easywalker Mosey
Kasauskoon vertailua Bugaboo Bee3 vs. Easywalker Mosey

Meillä oli keväällä Moseyt yhtä aikaa Been kanssa ja totesin parivaljakon muistuttavan toisiaan siinä määrin, että ajattelin tähän samaan settiin lätkäistä hieman vertailua niiden perusominaisuuksista. Kuvia en sen enempää ottanut, mutta nuo kasauskoot oli pakko saada ikuistettua. Molemmat sekä Beet että Moseyt ovat erinomaisia ns. viimeisiä rattaita, jotka toimivat myös isommalla kyytiläisellä. Niissä on korkeahkot selkänojat, kuomun alla hyvin tilaa, istuimen painoraja enemmän kuin vakio 15 kg ja ne ovat kuitenkin sinänsä pienikokoisia, etteivät vie järkyttävästi tilaa kotona tai autossa.

Bugaboo Bee3 vs. Easywalker Mosey
Bugaboo Bee3 (2016) Easywalker Mosey (2015)
Leveys 53 cm 54,5 cm
Pituus (aisa lyhimmillään) 88 cm 78 cm
Kokoontaitettuna (PxLxK) 90x45x40 cm (kasvot menosuuntaan 90x45x33 cm) 96x55x40 cm (kasvot menosuuntaan 96x55x36 cm)
Paino 8,7 kg 11,4 kg
Renkaat 4 kpl vaahtotäytteiset (puhkeamattomat), kaikki 6″ 4 kpl vaahtotäytteiset (puhkeamattomat), kaikki 8″
Aisa ja työntökorkeus Teleskooppi,
89-107 cm
Teleskooppi,
79-106 cm
Tavarakori Kankainen,
30×40 cm,
max. 4 kg
Kankainen,
37×36 cm,
max. 5 kg
Istuin Selkänoja menee lähes makuulle, 3 asentoa Selkänoja menee täysin makuulle, 4 asentoa
Istuimen painoraja 17 kg 20 kg
Selkänojan korkeus 43-52 cm 53 cm
Kuomun alla tilaa 50-59 cm 52-64 cm
Makuupituus 92 cm 97 cm

Kuten taulukosta voi tavata, mitään huomattavia eroja ei ole. Beet ovat selkeästi kevyemmät rakenteeltaan ja se yhdistettynä näpsäkkään kasaukseen saisi mut kallistumaan niiden puoleen, jos olisi tarve kasata ja avata rattaita usein. Moseyt taas voittavat pituudessa (vievät 10 cm vähemmän tilaa julkisissa), renkaiden koossa (kulkevat talvellakin siedettävästi) sekä muutaman kilon korkeammassa painorajassa. Teleskooppiaisan ansiosta molemmat näistä sopivat niin lyhyille kuin pitkille työntäjille, mikä varmasti on ollut olennainen ominaisuus suunnittelussa, kun ovat kumpikin hollantilaisia merkkejä.

Tullsan sadesuoja (koko small) BeessäBeen oma läpinäkyvä muovinen sadesuoja

Bugaboissa tulee aina mukana oma juuri sille rattaalle suunniteltu sadesuojansa, joskin mun mielestä ne ovat kamalia muovisäkkejä ja fiiliksen on pakko olla kuin akvaariossa istuisi. Avasin tuon Been suojan vasta siinä kohtaa, kun sovitin sitä rattaisiin kuvan ottoa varten; muuten käytin Tullsan pientä kuomurattaan sadesuojaa. Vastaava vaunukopan suoja olisi varmaan istunut vielä paremmin, mutta sellaista en valitettavasti ole meidän kaappeihimme jemmannut.

Beet ovat varmasti kivat kesärattaat, pienet ja söpöt, mutta on sanottava että mua ne eivät vakuuttaneet. Ehkä ajankohta oli meille väärä..? Pelkän 2-vuotiaan kanssa ne olisivat menetelleet, mutta vauvan ilmoitettua tulostaan totesin, että jotkut vähän tukevammat kuitenkin kiitos. Beehen on kyllä saatavilla lisäosana niin vauvakoppaa kuin kaukaloadapteriakin (Maxi-Cosi ja Britax), että siitä vauvakelpoisuus ei jää kiinni. Meidän Beet löysivät onneksi uuden kodin melkein naapurista ja ollaan pidetty yhteyttä jälkeenkin, kun meillä on nuo esikoiset lähes samanikäiset. Bugistestailuni siirtyi kuitenkin seuraavalle tasolle tuossa ennen juhannusta, kun kotiin saapuivat the tuplat eli Bugaboo Donkeyt! Jatkoa siis seuraa aivan taatusti.

Neiti

Bugaboo Bee3 (2016) – yhteenveto

Tärkeimmät speksit:

  • Leveys: 53 cm
  • Pituus (aisa lyhimmillään): 88 cm
  • Kokoontaitettuna (PxLxK): 90x45x40 cm (kasvot menosuuntaan korkeus 33 cm)
  • Paino: 8,7 kg
  • Renkaat: 4 kpl vaahtotäytteiset (puhkeamattomat), kaikki 6″
  • Aisa ja työntökorkeus: Teleskooppi, 89-107 cm
  • Istuin: Selkänoja menee lähes makuulle, 3 asentoa
  • Istuimen painoraja: 17 kg
  • Selkänojan korkeus: 43-52 cm
  • Kuomun alla tilaa: 50-59 cm
  • Makuupituus: 92 cm
  • Tavaratila: Kankainen tavarakori 30×40 cm (max. 4 kg)

Ruusuja:

  • Pienet ja näppärät rattaat.
  • Käännettävä istuin.
  • Yksinkertainen kasaus.
  • Erinomaisesti suojaava jatkettava kuomu.
  • Ilmettä saa vaihdettua helposti eri värisillä kuomuilla.
  • Työntöaisan hyvät säädöt kaiken mittaisille työntäjille.
  • Pitävät ihan kivasti jälleenmyyntiarvonsa.
  • Kauniit.

Risuja:

  • Jalkatuen puute.
  • Valjaat laitettava jokainen erikseen kiinni.
  • Taapero oppii todella nopeasti avaamaan valjaiden lukon.
  • Kuomu yksinkertaista kangasta ja vähän lörppää materiaalia.
  • Ei turvakaarta.
  • Edestä leveämmät kuin takaa; kaupoissa helposti törmää eturenkailla johonkin.
  • Matkarattaiksi iso kasauskoko.
  • Aisan vaahtomuovi, joka tämän hintaluokan rattaissa pitäisi ehdottomasti olla (teko)nahkaa tai muuta ns. parempaa materiaalia.
  • Hinta.

Rattaista saatu pieni alennus bloginäkyvyyttä vastaan.

23.2.2016
22:16

Ekat kunnon rattaat: Mountain Buggy Swift

Niin tyytyväinen kuin Emmaljunga Vikingiin olinkin, alkoi jossain kohtaa niiden kikkailu auton perään ottaa päähän. Istuin kasvot menosuuntaan paketin sai just mahtumaan purkamatta takaluukkuun, mutta koska käytimme istuinta aina selkä menosuuntaan, piti ratasosa aina kääntää tai irroittaa kokonaan auton kyytiin laitettaessa. Niinpä aloin kartoittaa vaihtoehtoja autokelpoisista rattaista, joissa olisi selkeät vaiheet 1) rattaat kasaan 2) paketti autoon. Pirpanan kasvettua uskaltauduin laajentamaan etsinnät myös sellaisiin, joissa lapsen saa ainoastaan kasvot menosuuntaan. Kävin liikkeissä testaamassa ja vertailin eri rattaiden ominaisuuksia Vikingeihin enkä oikein osannut päättää suuntaan tai toiseen.

Mountain Buggy: Swift (legacy)

Lopulta tuumasin, ettei tämä voi olla niin hankala asia – jos ostos ei mene nappiin, eiköhän kärryt saa myytyä eteenpäin. Niinpä eräänä syksyisenä iltapäivänä hurautin Euraan hakemaan kanssahullulta punamustat Mountain Buggy Swift -rattaat. Sinänsä yllätysveto multa, joka aiemmin vannoin neljän renkaan ja mustan rungon nimeen… Päätöstä helpotti yhden vaunuhullun kattava blogikirjoitus (postauksessa olevat kärryt ovat itse asiassa täsmälleen samat kuin nämä mitkä ostin) sekä ryhmässä saamani vastaukset mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Huom! Meidän Swiftit eivät ole 2015 myyntiin tullut Swift 3.0, vaan sitä edeltävä malli. Mitoiltaan nämä mallit eroavat aika lailla, uudet kuulemma muistuttavat kooltaan enemmän nuken rattaita.

Vajaa 1-vuotias MB Swifteissä

Ensivaikutelma Swifteistä oli positiivinen: suhteellisen pienet rattaat mutta kuitenkin jämäkät työntää, kulkivat jopa leikkikentän hiekalla selkeästi Vikingejä helpommin. Kolmirenkaisuutta ei oikeastaan edes huomaa muuta kuin etuosalle kevennettäessä (esim. bussiin noustessa), kiikkerät Swiftit eivät missään tapauksessa ole, vaikka sitä vähän jännitinkin alkuun. Eturenkaan saa lukittua tarvittaessa, ja kolmen renkaan kanssa lukitukselle onkin ehkä tarvetta useammin kuin nelipyöräisten kanssa.

Eturenkaat lukitus
Eturenkaan lukitusnamiska.

Swiftit ovat inan alle 60 cm leveät, mutta Vikingien kapeuteen (Airit 54 cm) tottuneena ne tuntuvat yllättävän leveiltä. Kaupoissa olen yrittänyt monta kertaa viedä rekkejä yms. mukanani, kun toinen takarengas onkin jäänyt kiinni johonkin. Rattaat ovat myös aika pitkät, aisa lyhimmillään 102 cm (vrt. Vikingien 82 cm) ja käytössä toki vielä hieman pidemmät. Busseissa kulkeminen ei kuitenkaan ole millään tavalla hankalaa (vrt. teleskooppi-Happyt 109 cm), vaan Swifteillä sopii oikein mainiosti rivin jatkoksi.

Maalla auringonlaskun aikaan

Kunnon jousitus Swifteistä valitettavasti puuttuu ja esim. sadevesikourujen ylittäminen jalkakäytävällä on välillä todella töksähtelevää. Toisaalta maaseudulla rullaillessa mitään ongelmaa ei ole ollut: Swiftit kulkevat moitteettomasti niin hiekka- kuin peltoteillä. Ymmärtääkseni jousituksen kaipuiselle Mountain Buggyn vähän isommat mallit ovat the juttu, ja kieltämättä houkuttaisi joskus päästä testaamaan ainakin Urban Jungleja (tsek ihana Nautical), vaikka ne leveydeltään huitelevatkin reippaasti 60 cm paremmalla puolella.

Kuomu ja aurinkolippa
Kurkistusluukku

Swiftien kuomu on kooltaan kelvollinen; pientä kyytiläistä ei kovin hyvin suojaa, mutta pidemmän lapsen kanssa toimii varmasti paremmin. Aurinkolippa on omaan makuuni turhan lörppä, vaikka toki tuo kuomuun vähän lisäpituutta. Varsinaisen kuomun reunassa on selkeä vetoketjun hammastus ja nopea googlailu selvensi, että siihen saa kiinnitettyä Swiftien oman aurinkosuojaverkon (lisävaruste). Tavallaan kätevää, mutta saisi tuo suoja kyllä olla ihan vakiovaruste, kun rattaissa joka tapauksessa on se vetskarin toinen puoli. Yläosassa kuomua on kurkistusluukku, jonka saa pidettyä auki pienen tarran avulla. Ainakin pienemmän muksun kanssa kurkistusluukku on tarpeen, ja Swifteissä se on toteutettu mielestäni hyvin.

Mukiteline aisassa

Eräs kiva pikku lisävaruste Swifteihin kuuluu mukaan, nimittäin kankainen mukiteline työntökahvassa. Sen saa toki halutessaan myös irti, mutta itse olen todennut sen toimivan lisätaskuna vaikkapa hanskoille tai kangaskassille kauppareissulla. Aisassa roikkuu lisäksi ylimääräiseltä näyttävä hihna, joka on tarkoitettu kiinnitettäväksi työntäjän ranteeseen, jotta rattaat eivät pääse karkaamaan vahingossa. Meillä hihna ei ole tainnut olla käytössä kertaakaan, mutta jotkut varmasti arvostavat tämän sortin lisäturvallisuutta (myydäänhän vastaavia hihnoja myös erikseen).

Työntöaisa on muotoilultaan tosi kiva, mutta sen päällimateriaalista en oikein tykkää. Materiaali tuntuu kumin ja muovin sekoitukselta, siinä on paljon ohuita raitoja vieri vieressä ja jotenkin se vain tuntuu kovalta paljaiden käsien alla (hanskat kädessä asia ei luonnollisesti vaivaa). Jonkinlaisella kankaisella suojalla tämän “vian” tietysti saisi varsin helposti fiksattua.

Swiftien makuuasento
Istuimen selkänojan säätö

Istuimen selkänojaa säädetään remmeillä kummaltakin sivulta, eli hommaan tarvitsee kahta kättä. Toisaalta säätö on varsin yksinkertainen eikä säätämisen kanssa tarvitse säätää. :D Swiftien selkänoja menee täyteen makuuasentoon, mikä on kuppi-istuimen jälkeen oikein tervetullut ominaisuus. Pystyin asento sen sijaan on hieman makaava eli pienemmälle lapselle valjaat ovat ihan ehdottomat, ettei valu pois kyydistä.

Istuin ja valjaat
Vajaan vuosikkaan jalat asettuu kivasti

Valjaat ovat mielestäni perushyvät. Korkeusaukon vaihtaminen tosin oli aikamoista näpräämistä, onneksi sellaista ei tarvitse usein tehdä. Lisäksi haararemmissä oleva valjaiden lukko on suhteellisen iso ja näin ollen hankala saada esim. lämpöpussin vyöaukosta läpi. Turvakaari on topattu (irroitettavalla kankaalla) ja sen saa näppärästi irti kliksauttamalla. Sen voi myös ottaa irti vain toiselta puolelta ja työntää syrjään, jotta isompi lapsi pääsee kiipeämään itse kyytiin. Jalkatuki on metallinen eikä sitä saa säädettyä, mutta yllättävän hyvin se toimii pienelläkin matkustajalla.

Tavarakori ja jarru

Jarru vanhoissa Swifteissä on tuollainen metallihässäkkä ja toisinaan jalka ei tahdo osua oikeaan kohtaan, nuo punaiset päät kun ovat loppupeleissä aika ylhäällä maasta jarrun ollessa vapautettuna. Tavarakori on pienempi kuin aiemmissa kärryissämme ja muodoltaan luonnollisestikin kolmio. Hyvin sinne silti tavaraa saa mahtumaan ja niihin myös pääsee käsiksi suht helposti, jopa selkänojan ollessa makuulla. Korin sivuissa on näpsäkät taskut, joihin voi sujauttaa pienempää rompetta helpommin löydettäväksi.

Metallinen jalkatuki
Swiftit kasattuna

Ja sitten se kasaus! Kasaaminen tapahtuu jalkatuen sivuilta, toiselta puolelta pidetään varmistusvipu sivussa ja vedetään kummankin puolen namiskat yhtä aikaa ylös, jolloin eturengas taittuu rungon alle. Rattaissa on näppärä kasauslukko, joka kliksahtaa automaattisesti kiinni, kun rattaat ovat tarpeeksi pienessä paketissa. Emmaljungien kasausärsytyksen jälkeen Swiftit olivat varsin unelmat heittää kasaan, tosin eivät nekään kasattuna ole pienimmästä päästä paketin jäädessä suhteellisen pitkäksi. Kasauskoon lisäksi Swiftit saavat pienen miinuksen siitä, että kasaaminen naarmuttaa runkoa – ei toki näkyvästi vaan rungon alapuolelle, mutta perfektionistin silmin sekin voisi jättää tapahtumatta.

Tullsan sadesuoja (koko small) Swifteissä

Alkuun vältin liikkumista Swifteillä, jos vähänkin näytti sateiselta, koska mulla ei ollut niihin sopivaa sadesuojaa. Onneksi bongasin OzBabyn alekorista vitosella Tullsan ärtsyn vihreän suojan, joka on tarkoitettu pieneen rattaaseen (eli aisalle on aukko). Se istuu Swifteihin oikein passelisti eikä ollut kallis kokeilu.

Paitsi ettei sadesuoja lopulta ehtinyt montaa kertaa näitä rattaita suojata… Tulin siihen tulokseen, että Swiftit ovat joo ihan kivat, mutta eivät aja asiaansa tehtävässä johon ne alkujaan ostin. Suurimmat syyt luopumiseen olivat pitkähkö kasauskoko ja jousituksen puute. Jokusen viikon ne olivat myynnissä, kunnes päädyin tekemään vaihtarit toisen hullun kanssa. Ja se oli muuten erittäin onnistunut vaihtokauppa, mutta siitä lisää toisella kertaa! ;)

Förillä yli Aurajoen

Mountain Buggy Swift (legacy) – yhteenveto

Tärkeimmät speksit:

  • Leveys: 59 cm
  • Pituus (aisa lyhimmillään): 102 cm
  • Kokoontaitettuna (PxLxK): 100x59x36 cm (turvakaaren kanssa korkeus 42 cm)
  • Paino: 9,5 kg
  • Renkaat: 3 kpl ilmakumi, kaikki 10″
  • Aisa ja työntökorkeus: Nivel, 78-106 cm
  • Istuin: Selkänoja menee täysin makuulle, portaaton remmisäätö
  • Istuimen painoraja: 25 kg
  • Selkänojan korkeus: 49 cm
  • Kuomun alla tilaa: 55 cm
  • Istuimen makuupituus: 87 cm
  • Tavaratila: Kankainen tavarakori 39×33 cm (max. 5 kg)

Ruusuja:

  • Kevyet, mutta kuitenkin todella tukevat.
  • Mukavan kokoiset ilmakumirenkaat.
  • Korkea painoraja.
  • Kuomun kurkistusluukku.
  • Irroitettava ja sivuun kääntyvä turvakaari.
  • Tilavahko tavarakori, jossa sivuilla kapeat taskut.
  • Takarenkaiden ollessa irti tapit saa sisälle pois tieltä.
  • Irroitettava mukiteline kuuluu varustukseen.
  • Laadukkaan oloiset kankaat.

Risuja:

  • Leveys; 59 cm on tavallaan kapea, mutta omaan makuuni turhan leveä.
  • Jousituksen puute.
  • Pitkähkö paketti kasattuna.
  • Ei heijastimia lainkaan.
  • Työntöaisan materiaali.
  • Jalkatukea ei saa säädettyä.
  • Kuomuun kiinnitettävä aurinkosuoja ei kuulu varustukseen.
21.6.2014
16:04

Alkuvuoden loppuneet kosmetiikat

Olisikohan vihdoin aika päättää blogihiljaisuus ja aloittaa jonossa olevien juttujen purkaminen? Kevät ja alkukesä on ollut niin hässäkkää, että iltaisin koneella istuminen on jäänyt hyvin vähälle. Blogi on käynyt kyllä mielessä, mutta jotenkin ei vain ole ehtinyt istahtaa alas ja naputella postausta. Päänsisäinen ongelma joo, kun en suostu laittamaan tänne käsittelemättömiä kuvia ja sen sellaista. Mutta nyt!

Aloittakaamme pienellä kosmetiikkakatsauksella. Viimevuotisen kosmetiikkahaasteen jälkeen olen säästänyt loppuneista puteleista ne kiinnostavimmat, joista olisi tarkoitus kirjoittaa blogiin rivi taikka pari. Loppuneet-postauksia on musta hauska lukea muualla, niin koitanpa itsekin ottaa tavaksi edes muutaman kerran vuodessa listata näitä. Järkevintähän se on esitellä puteleita siinä kohtaa, kun niistä on käyttökokemusta – muistaa ehkä itsekin jatkossa, mistä tuotteista on pitänyt ja mitkä voi unohtaa.

Alkuvuoden loppuneet, osa 1

Mádara ravitseva vartalovoide
Työkaveri tätä mulle suositteli eikä turhaan: tämä on ehkä maailmankaikkeuden paras vartalovoide! Juuri sopivan paksu koostumus, joka levittyy hyvin ja imeytyy nopeasti. Tuoksu on jännä, mutta omaan nenääni miellyttävä. Pumppupullo on varsin kätevä eikä sotkeennu käytössä. Seuraava puteli on jo odottamassa kalseampia kelejä, tätä aion hamstrata jatkossa sopivan hinnan osuessa kohdalle: mm. parissakin nettialessa on saanut kympillä (normaalisti n. 15 e).

Acorelle vartalovoide Tea Garden
Uskaltauduin jossain kohtaa hankkimaan hieman hintavamman (olikohan vajaa parikymppiä) vartalovoiteen, mutta ainakaan Acorellen versio ei saanut vakuuttuneeksi (onneksi sittemmin löytyi em. Mádara). Tuoksu oli turhan tömäkkä ja voide oli aika lirua. Lisäksi sain suuttimen tukkoon useampaan otteeseen ja onnistuin ruikkimaan rasvaa pitkin kylppärin seiniä, öhöm. Ei siis mun kuppi teetä tämä vartalovoide.

Sante Brilliant Care hoitoaine
Tämä laskettaneen luonnonkosmetiikaksi, vaikkei olekaan sertifioitu – harva hoitoaine lopulta on. Santen versio on varmaan kehutuin luonnonkosmetiikan hoitoaine ja pakko myöntää, onhan se toimiva. Tuntuma on hyvin samanlainen kuin tavallisessa hoitoaineessa, ilman silikoneja tai vastaavia toki. Ostaisin uudestaan.

Mádara Gloss and Vibrancy shampoo
Ehdottomasti yksi suosikeistani mitä tulee luonnonkosmetiikan hiustuotteisiin. Kiva tuoksu, hyvä vaahtoavuus ja erinomainen pesevyys. Tämän loputtua oli hankittava heti uusi puteli tilalle, kertonee jotain tuotteen toimivuudesta. :)

Weleda hirssishampoo (Millet Nourishing Shampoo)
Näytteestä riitti kahteen pesukertaan ja oma, väriltään melkein jo täysin naturelli (eli tuntumaltaan lähinnä lasimainen ja liukas) kuontaloni tykkäsi tästä miedosti pesevästä hirssishampoosta. Varsin hyödyllinen testeri, jonka perusteella voisin ostaa täysikokoisen putelin.

Alkuvuoden loppuneet, osa 2

Logona Bio Minttu & Hamamelis puhdistusvaahto
Halusin testata Mádaran vaahtoon tykästyneenä myös jonkun toisen merkin versiota, Logonan minttuinen kuulosti lupaavalta. Hyvin toimi tämäkin, mutta toistaiseksi Mádara vie kyllä voiton.

Marilou Bio puhdistusgeeli
Ostin joskus kun sai muutamalla hassulla eurolla. Aika löysää tavaraa, toimi kuitenkin ihan ok.

Mádara Eco Face syväkosteuttava geeli
Rasvoittuvalle iholle tarkoitettu kosteuttaja, joka oli talviaikaan mulle turhan tujua. Koostumus oli todella litkumainen eikä siten kovin mukava käyttää. Toisaalta tämä ei muutenkaan tuntunut omalle lärville sopivalta, joten ei tarvitse jäädä itkemään.

Weleda Iris yövoide
Täyteläinen yövoide, joka oli itselleni ehkä jopa vähän liian täyteläistä. Tavallista lämpimämpi talvi oli kyllä ihon kannalta hyvä, mulla ei ainakaan iho oikutellut yhtään niin paljon kuin yleensä. Normaalina talvena tämä Weleda olisi saattanut jelpata ihoani selkeämmin.

Mádara Eco Lips uudistava huulivoide
Ihan jees huulirasva, mutta ei mikään ihmeellinen. Loppua kohden purtiloon tuli halkeamia ja voidetta tursusi ulos vähän joka raosta, ei kätevää. Tätä uudistavaa ei taida valikoimassa enää ollakaan, nykyinen versio näkyy olevan suojaava huulihoide.

Terre d’Oc ripsiväri 32 Noir Bengale
Mulle tärkein meikki on ripsiväri ja päädyin lukemieni kehujen perusteella tilaamaan Terre d’Ocin testiin. Ripsaripihistelijän mielestä passeli hinta on jotain kympin pintaan, tuplahintaisen putkilon ostaminen oli siis uusi juttu sekin. Verrattuna aiemmin testaamaani Benecosiin Terre d’Oc tuuheuttaa selvästi enemmän – juuri sitä mitä toivoin. Suht pian kuitenkin huomasin Terre d’Ocin massan olevan todella löysää ja märkää, minkä seurauksena ripset olivat täynnä paakkuja ja väriä oli luomilla ym. ei toivotuissa paikoissa. Jatkoin sinnikkäästi ja ehkä puolentoista kuukauden käytön jälkeen ripsari oli kuivahtanut niin, että sen kanssa toimiminen oli helpompaa. Käytössä se kesti nelisen kuukautta, sitten maskara alkoi rapista ripsistä pitkin päivää ja iltaisin oli silmät täynnä ripsarimurua. Mietin voiko niin kovasti kehuttu ripsiväri oikeasti toimia näin ja päätin hankkia vielä toisen putkilon, jos eka vaikka olikin jotenkin sekunda. Samanlainen kokemus on toinenkin ollut, joten seuraavaksi otan kokeiluun jotain muuta.

Retropop – Vihdoin syytä juhlaan [2013]

7.1.2014
21:14

Joulukuun jämät

Johan se on vuosi jo kulunut kosmetiikkahaasteen parissa ja on aika katsastaa viimeisen kuukauden loppuunkäytetyt tuotteet. Niitä kertyikin aika mukavasti, kun niin moni puteli oli sopivasti loppumaisillaan. Koitan tässä lähipäivinä tehdä jonkun sortin yhteenvedon haasteesta ja tietysti myös paljastan, miltä varastot näyttävät nykyään. Nyt kuitenkin ne joulukuun loppuneet!

Joulukuun käytetyt

Natuvive Lemongrass Fresh Shower Gel ja Natuvive Lemongrass Moist Body Lotion
Viime kevään Supertreenien tuotepaketista tulleet Natuviven 50 ml matkakoot kulkivat lähinnä reissuissa mukana. Sitruunaruohon (muka raikas) tuoksu ei mua oikein miellyttänyt, joten en kokenut sisältöjäkään kovin kummoisiksi.

Erisan alkoholiton kasvovesi
Alkoholiton ja hajusteeton kasvovesi, joka tuntui jokseenkin tylsältä Mádaran jälkeen. Ei mitään vikaa mutten usko, että ostan toiste.

Mádara yrttideodorantti
Olen itse asiassa käyttänyt tätä yhden purkin muutama vuosi takaperin, mutta olin silloin vielä liian kiintynyt antiperspiranttien tukkimiin kainaloihin. Nyt kun luonnollisempiin dödöihin (ja kainaloiden kostumiseen) on tottunut, Mádara on ehdottomasti suosikkini sarjassaan. Olen edelleen sitä mieltä, että se tuoksuu simalta – ja simahan ei voi olla muuta kuin hyvä juttu. :)

Natuvive Pink Grapefruit Hand Lotion
Viimein sain käytettyä pois tämän pari vuotta sitten jouluna saamani käsivoiteen, oli vaan niin monta jonossa ennen. Ihan jees tuote, sopivan kevyttä päiväkäyttöön ja imeytyi nätisti. Sopi loistavasti sellaiseksi truutataan tuosta vähän kotoa lähtiessä -käsirasvaksi.

The Body Shop Vanilla Bliss käsivoide
Edellisjouluna saadusta minikolmikosta toisena tiensä päähän tuli Vanilla Bliss, viimeinen on jäljellä vielä. Tuhtia rasvaa tämäkin ja todella voimakas vaniljainen tuoksu, joka oli omaan nenääni turhan esanssinen.

Oriflame Ecobeauty Hand Cream
Tästä lahjakäsirasvasta sen sijaan pidin kovasti. Oriflamen ekosertifioidun linjan käsivoiteessa oli mukava koostumus ja sopivan mieto tuoksu, kuitenkin sellainen raikas. Imeytyi nopeasti ja kosteutti hyvin.

Blistex Medilip huulirasva
Tämä oli jo toinen tällainen vuoden sisällä, mielipiteeni pysyy samana. Olen muuten ehkä saattanut löytää Medilipille kilpailijan luonnollisemmalta osastolta!

Lavera Basis Sensitiv kosteuttava vartalovoide
Kuvauksessa väitettiin voiteen olevan kevyt, mutta ei tämä kyllä ole kevyttä nähnytkään. Todella tahmaista tavaraa, joka ei tahtonut levittyä eikä imeytyä millään. Kosteutustehossa tuskin oli vikaa, koostumuksesta sen sijaan en pitänyt lainkaan.

Pirkka silmänympärysvoide Q10
Tästä olen lukenut useita kehuvia kommentteja, siksi varmaan joskus oman tuubin hommasinkin kokeiltavaksi. Simppeli ja toimiva tuote, käyttäisin varmasti jatkossakin ellen siirtyisi mieluummin luonnonkosmetiikkaan.

Urtekram Aloe Vera saippua
Lahjaksi saatu saippua, jonka INCI on lyhyt ja ytimekäs: kasvisöljysaippua, aloe vera, appelsiiniöljy. Suht hajuton ja ajaa asiansa.

Benecos Natural Multi-effect Mascara
Ihka ensimmäinen luonnonkosmetiikan ripsarini, pihinä aloitin edullisimmasta päästä eli tästä noin kympin hintaisesta Benecosista. Mielestäni hyvin perus maskara enkä huomannut omissa silmissäni lupailtua erittäin tuuheuttavaa efektiä. Tuoksu oli aika voimakas, mistä en pitänyt. Ainakin tämä Benecosin versio oli hivenen varisevaa sorttia, joten iltasella silmissä oli usein epämukava tunne. En ehkä ostaisi uudestaan, mutta aion jatkaa mulle passelin sertifioidun ripsivärin etsimistä.

Malu Wilz Lifting Concealer valokynä
Taidan olla vähän urpo, kun en koe valokynää millään tapaa must have -tuotteeksi. Ei tässä Malu Wilzin versiossa sinänsä mitään vikaa ollut, mutta taidan jatkossa jättää koko valokynän pois ja näin vähentää meikkipussin sisältöä yhdellä tuotteella.

Robbie Williams – Swings Both Ways [2013]

14.10.2013
18:50

Syyskuun saalis

Venyi hippasen tämä kosmetiikkahaasteeseen liittyvä syyskuun postaus, sillä kämppä on ollut sen verran kaaos etten tiennyt missä olisin putelit kuvannut. Eikä tuota luonnonvaloakaan mitään liikoja enää riitä sisätiloihin, iltasella varsinkaan. Tällaiselta joka tapauksessa näyttää syyskuussa loppuneiden tuotteiden setti, ei paras kuukausi muttei toki huonoinkaan.

Syyskuun käytetyt

Favora Firming Body Lotion
Taitaa olla joku lahjus tai kylkiäinen tämä, tuskin olisin itse mennyt ostamaan. Sen kummempaa kiinteyttävää vaikutusta en huomannut, kunhan käytin pois hyllyjä täyttämästä. Koostumus oli ihan jees, mutta siihen se sitten jäikin.

Bioeffect EGF-seerumi
Pääsin lukijana testaamaan Kemikaalicocktailin kautta islantilaisen Bioeffectin EGF-seerumia. Oli suht riittoisaa tavaraa, tippa-pari riitti koko kasvoille ja pieni 2,5 ml puteli kesti päivittäisessä käytössä tasan kuukauden. EGF-seerumia on sittemmin hehkutettu useassa blogissa, mutta mun kuppi teetä se ei valitettavasti ollut. Ihossa en huomannut muutoksia muuten kuin “kuurin” aikana ilmestyneiden epäpuhtauksien osalta, mikä ei sitten taas ollut kovin positiivinen efekti. Toisaalta seerumi on ehkä juuri se ns. ylimääräinen osuus päivän kosmetiikka-annoksessa, joten taitaa olla turha sellaisia omaan repertuaariin edes ottaa, kun muutenkin yrittää vähentää käyttämiään tököttejä.

Mádara Eco Face kirkastava kasvovesi
Rasvoittuneelle ja epäpuhtaalle iholle tarkoitettu kasvovesi oli mulle ehkä turhan tujua, mutta kyllä sen käytetyksi sai. Alkuun kasvoveden sisältämä alkoholi tuntui kummalliselta, vaan äkkiä siihen tottui. Nyt alkoholittomaan kasvoveteen palanneena se vaikuttaa liiankin valjulta… Juuri tätä en hankkisi uudestaan, mutta jotain muuta Mádaran kasvovettä voisin kyllä kokeilla.

Mádara Eco Face syväpuhdistusvaahto
Vaahtomaisista putsareista mulla ei ollut kovinkaan positiivista kokemusta, onneksi Mádara tuli ja korjasi käsitykseni. Kaikille ihotyypeille sopiva puhdistusvaahto on kaikin puolin toimiva tuote, joka poistaa myös perusmeikin (ts. rajaukset pysyvät tiukassa). Tuoksu on hennon yrttinen, joskin krapula-aamuina se voisi tehdä jokseenkin pahaa… Nyt tiedän, että luonnonkosmetiikassa on ainakin yksi loistava naamanpesuaine! Hullareilta kävinkin nappaamassa uuden putelin, kun oli useamman euron edullisempi normaalihintaan verrattuna.

Tigi Bed Head Small Talk
Mustikan tuoksuinen, tahmeahko tuote lupaa tuuheuttaa, energisoida sekä muotoilla. Kahdesta jälkimmäisestä en osaa sanoa, mutta tuuheammalta pääkarvani kyllä tuntuvat Small Talkia laitettuani. Parhaaksi tavaksi olen todennut klähmiä tököttiä hiusten latvoihin pesun jälkeen, kun ne ovat jo jonkun aikaa kuivuneet. Jatkan käyttöä vielä hetkisen, sillä sain kesällä Envialta vajaan putelin – hän taas ei tykännyt tästä yhtään.

Cascada – Evacuate The Dancefloor [2009]

Avainsanat

& Other Stories 3h + k 15 minutes of fame 31 päivää 100 faktaa Aakkosjärjestyksessä Aarteita Ahistaa Alennuksella Apulanta ASOS Astiakaappi Asuntomessut Asuteemat Aurajoen rannoilla Baarissa Blogilistaukset Blogitapaamisia CBR Converse COS Dance! Designia Turusta Dislike Dr. Martens eBay Elixia Elokuvat Elämän pienet ilot Feel Unique Festarointi Flickr Forte Fustra Geokätköily Gina Tricot Goodbyes H&M H&M erikoismallistot Helsinki Herqperc Hetken parhaat Homemade Home sweet home Housuista asiaa Huvipuistossa Häähumua Höh ja pöh iAsiat Ihastuksen huokaus Ihkutus Ihmetyttää Ikea Ikävä Insinöörin uudet lelut Inspiraatio Instagram Intissä tapahtuu Itsepaljastuksia Jotain uutta Joulu Juhannus Jumitus Jyväskylä Jänskätys Kahvilassa kerran Keikalla Kesä Kevät Kiire Kipeänä Kirsikankukkaloisto Klubi Kollaasi Korut Kosmetiikkahaaste Kouvostoliitto Kuumailmapallo Kuvameemi Kynnet Kysymysmerkkejä Lahjottua Lainasanat Lappi Lapset Laserleikkaus Lastenvaatehulluus Lastenvaunuhullu Laukkuja Leireily Levylautasella Life's beautiful Lindex Listausta Lomalainen Lomilla Lookbook.nu Lumene Lumi/Mhann Luonnonkosmetiikka Marimekko Markkinat Meikit Mekkokesä Merellä seilaten Messut Miehen vaatekaapilla Miu Miu Motoristikirkko Muistot Muotihäppeningit Muutoksia Muutto Myyjäiset Mádara Nettikaupat Night Club Marilyn Object Collectors Item Odotus Oho hups Olivian tyylitesti Oma blogi Omakuva Once in a lifetime Onnea on Opiskelijatouhua Pariisin Kevät Pasikurssi Photo a day Pikkujoulut Pikkukaksio Polaroid Poptaide Päivän parhaat Pääsiäinen Rakkaus Rauma Reseptit Safkaa Salo Samuji Sauna Second hand Selected Sivistävää Sosiaaliset mediat StrawberryNET Studio25 Sukulaiskekkerit Sunnuntaifiilis Suomi Design Supertreenit Syksy Synttärit Taaperon temput Talvi Talvisota Tampere Teeaddiktio Teemabileet Testissä The Body Shop Thumbs up! Tigi Toinen kierros Tuoksut Tuparit Turku Tyylivuosi Töllössä Unimaailma Uudet kuoret Uusi alku Uusikaupunki Uusi koti Uusivuosi Vagabond Vappu Varpujengi Vaunuarvostelut Vauva talossa Vauvavuosi Verhoiluprojekti Vertailussa Vierailla mailla Viherpeukalo Viikate Viinit Vink vink Vuonna 2016 Vuosikatsaus Väsy we heart it Wii-hii! Yksinäisyys Ärsyttää! Ötökkäongelma
Scroll Up