{ Arkisto } Elokuu 2009

Hurja väsy taas vaihteeksi, tämän postauksen julkaistuani siirryn kyllä ihan suosiolla peiton alle. Päivä tuntui pitkältä, varmaankin syystä että olin menossa aamusta iltaan. Lähdin aamulla puoli kymmeneltä kotoa ja tulin takaisin seitsemältä illalla – välissä kävin pikaisesti hakemassa tavaroita.

Päivä alkoi sillä, että heitin kullan katsastuskonttorille prätkätunnille (kesän lopussa ollaan toivottavasti kumpikin A-kortillisia!) ja sen jälkeen käänsin pyörän kohti Naantalia. Tehtyäni lenkin Naantalin vanhassa kaupungissa päätin jatkaa vielä eteenpäin, kohti Rymättylää siis. En muistanutkaan miten ihanaa on Särkänsalmen siltaa pitkin! Rymättylän keskustassa laitoin pyörän parkkiin ja kävin hakemassa kaupasta jätskin. Tarkoitus oli ottaa ihan perus-Twister, mutta en sitten malttanut olla kokeilematta tuollaista suklaavaniljaversiota. Ei hullumpaa, vaikkakin se normaali on mun mielestä parempi.

Aamupäivän ajolenkin jälkeen hain kullan ja heitin sen mun luokse. Ehdin olla kotona sen verran, että haukkasin nopeasti jotain pientä, otin uimaromppeet mukaan ja lähdin taas prätkälle. Nyt suuntana oli Salo, jonka keskustaan onnistuin siskon ohjeistuksesta huolimatta ikään kuin eksymään – mutta jotenkin kummasti päädyin lopulta oikeaan osoitteeseen ilman, että mun täytyi soittaa lisäohjeita. Hypättiin melkein heti mun saavuttua autoon siskon & H:n kanssa ja ajettiin parinkymmenen kilometrin päähän H:n porukoiden mökille.

Jalkakuva on rannasta saunaan menevillä rappusilla otettu, jalassa kesän jumitusvaate nro 1 eli Zaran farkkushortsit sekä ihkut Vagabondin sandaalit. Yläosana taisi olla Desthealta mun omistukseen siirtynyt värikäs toppi. Polvien punaisuus on peräisin nahkapuvusta, jostain syystä sisäkangas hiertää polvia ihan hulluna. Täytynee vaihtaa ajoasun alle jotkut pitkät pökät tähän asti käyttämieni pyöräilyhousujen tilalle, jotta säästyisi polvien iho ärsytykseltä. Ihan off topicina muuten, mä en edelleenkään kykene sulattamaan pyöräilyhousuja muuta kuin 90-luvun kammotuksina – riippumatta miten siedettävältä ne Marian päällä näyttääkin.

Mukavan lämmin päivä kun oli niin uimaan oli tottakai mentävä. Saunassa sai hyvät löylyt ja rannan uimapaikan tarjosi Hirsijärvi, jonka vesi oli suht pinnassa olevan mittarin mukaan 23-asteista. Rannan hiekkapohjassa oli ihan mielettömästi näkinkenkiä, ei varmasti tarvitse erikseen mainita pitikö niillä leikkiä? :)

Ja laiturin nokasta hypittiin ties minkälaisia loikkia! Ihana kerrankin päästä kunnolla hyppelemään, tuossa kun oli vettä jo sen verran ettei edes hypätessä osunut pohjaan – tai ainakaan mulle ei niin tapahtunut. Uinti- ja saunarupeaman jälkeen istuskeltiin vielä tovi H:n isovanhempien kanssa kahvipöydässä, minkä jälkeen ajeltiin takaisin Saloon. Sisko meni kuudeksi töihin, joten lähdin samaa matkaa kotiin. Jonkun matkaa ajettuani oli pakko pysähtyä ottamaan kuva:

Cebarissa tuli 100 000 km täyteen! Matkamittari pyörähti ympäri ja nyt näyttää melkein kuin olisi uusi pyörä alla, kun on muka niin vähän ajettu. ;) Kotona olin siis seitsemän pintaan, sitten ruuanlaittoon ja kahdeksalta telkkarista Huippis, jonka ensimmäisen jakson viime viikolla missasin. Missasin viime syksynä esitetyn 7. kauden, mutta sitä aikaisempiin verrattuna tässä 8. kaudessa kilpailijat vaikuttavat ainakin näin alkuun ihan onnettomilta tapauksilta. Kiljunta ja kaiken ihkutus on kyllä noussut ihan uusiin sfääreihin, vai kuvittelenko mä vaan? Ehkä aika kultaa muistot…

Sunrise Avenue – Popgasm [2009]

Eilen oli kyllä täydellinen markkinakeli: aurinko paistoi ja pieni tuulenvire tuntui iholla. No okei, olihan se vähän hiostavaa – varsinkin niskasta kun olin liikenteessä hiukset auki – mutta ihana ilma kuitenkin. Markkinoilla oli pääasiassa sitä normaalia markkinameininkiä, lakritsi- ja muuta kojua yksi toisensa jälkeen. En mä kyllä mitään sieltä kaivannutkaan, kunhan fiilistelin mukavaa markkinatunnelmaa. Ainoa ostokseni oli kaksi chilipaprikaa, yhteensä 40 snt, ja lisäksi ostettiin äipän kanssa vähän herkkuja Laitilan Leivän myyntipisteeltä.

Iltapäivällä hurautin kulta mukanani prätkällä Turkuun, ilma oli erinomainen nahkapuvun ulkoilutukseen – toisin sanoen yritän epätoivoisesti saada sitä vähän venymään. Nyt oli jo huomattavasti helpompi ajaa puku päällä kuin viime kerralla, eiköhän se pikku hiljaa ala muotoutua mulle sopivaksi. Kotiin päästyäni esitin villin intiaanitanssin yrittäessäni kuoriutua puvusta pois, lopulta oli pakko pyytää kullalta vähän jelppiä.

Alkuillasta luokseni tulla pätkähti pari inttikaveria, joiden kanssa ehdin vielä käväistä kaupungilla ennen kauppojen sulkemisaikaa. Illan kuluessa porukkaa saapui paikalle lisääkin, oli niin mahtava nähdä ihmisiä taas! Pojat tosin olivat todella levottomia, helle varmaanin sekoittanut päät. ;) Mun luota suunnistettiin Edisoniin, jossa törmättiin vielä muutamaan intti-ihmiseen lisää. Edisonista porukka hajaantui sinne tänne, me kullan kanssa mentiin vajaan kymmenen hengen porukan mukana Onnelaan. Kulta oli ihan hyvässä kuosissa, joten lähdettiin joskus kahden-kolmen maissa kotiin. Mä jaksoin vielä kullan nukahdettua siivoilla kämppää, korjasin tyhjät tölkit ym. pois sekä valmistelin nukkumapaikat yövierailleni, joita tupsahteli takaisin yöelämästä puoli viiteen saakka.

Tänään on vähän väsyttänyt, mutta sain kuitenkin siistittyä kämpän ja imuroinkin jopa. Siivousurakka uuvutti, mutta suihku ja Hesen parmesan-kanahampurilainen kohensivat olotilaa huimasti. Loppuillan voisin ehkä katsella Sinkkuelämää-jaksoja, sain nimittäin siskolta lainaan Sinkkis-kenkälaatikon ja olen menossa vasta ensimmäisessä tuotantokaudessa.

Anna Puu – Anna Puu [2009]

Harvoin olen viime aikoina ollut lauantaiaamulla tähän aikaan hereillä, mutta tänään piti repiä itsensä ajoissa sängystä ylös paikallisten kesämarkkinoiden takia. Sinne olen siis suuntaamassa piakkoin, mutta sitä ennen esittelen muutaman loppukesän uutuuden vaatekaapissani.

(Korkkarit n. 11e, koru 7,90e.)

Siskon kanssa tehdyssä H&M-tilauksesta ei jäänyt oikein mitään käteen, joten palautuksen mukana laitoin tilaukseen vielä pari himoitsemaani juttua. Jälkitilaus olikin oikein onnistunut, sillä kumpikaan tuotteista ei päätynyt palautukseen. Tuosta korusta hipelöin joskus liikkeessä pronssista versiota, jota en kuitenkaan silloin ostanut. Harmikseni kaulakorut katosivat kaupoista eikä netissäkään ollut kuin hopeana ja kultaisena, tosin onhan tuo hopean sävykin aika hieno.

(Paljettinen mekko n. 10e, sydänmekko n. 9e.)

Varmaan jostain blogista eksyin taannon selaamaan ASOSin alennuskategoriaa enkä malttanut olla tekemättä tilausta. Olen kaivannut kaveria sen ainoan mustan mekkoni (ohutolkaiminen satiinimekko Gina Tricotista) seuraksi, jotain vähän erilaista versiota. ASOSilla oli alennuksessa vaikka mitä ihania mekkoja, joista päädyin tilaamaan yllä olevat mustat yksilöt. Hintaa mekoille ei tullut yhteensä kuin vajaa parikymppiä, noiden laadusta tosin en vielä osaa sanoa mitään. Vetoketjut ainakin tuntuivat kovin heiveröisiltä kokeillessani mekkoja päälle, toivottavasti kestävät käytössä.

Olin aiemmin ihastellut näitä slingbackeja vaaleina Niinalla, joten mustilla versioilla ollessa hintaa n. 10e löysivät ne tiensä mun ostoskoriin. Toistaiseksi olen testannut kenkiä kerran, ovat yllättävän tukevat ohuehkosta korostaan huolimatta, mutta peeptoe-osa pikkasen hiersi ainakin ekalla kerralla varpaita. Laittaisinkohan nämä tänään illalla jalkaan?

(Aurinkolasit n. 1,20e, sormus n. 4e.)

Edellä mainittujen lisäksi pakettiin eksyi myös pari pienempää juttua: valkoiset wayfarer-lookaliket sekä ihana sormus. Aurinkolasit ovat olleet ahkerassa käytössä, ne ovat hyvät päässä ja sopivat yleensä loistavasti kaiken kanssa. Sormus on kivan massiivinen muttei kuitenkaan liian “raskas” käyttää.

Viikko sitten mainitsin hankkineeni Skanssin visiitillä jotain aivan ihanaa – ja jossain määrin myös ehkä aika outoa mulle. En ole koskaan lämmennyt gladiaattorisandaaleille, mutta jotenkin tykästyin kovasti Vagabondin Saphire-sandaaleihin. Kerran käydessäni Aleksi13:ssa silmiini osuivat alehyllyltä popojen ruskeat versiot, joita taisin käydä ihailemassa vähintään neljästi eri liikkeissä. Lopulta tulin siihen tulokseen, että tykkään niistä aivan liikaa jotta jättäisin ostamatta omani, ja niin ruskeat Saphiret muuttivat eteiseeni -40 % alennuksen kera.

Kuvassa näkyy lisäksi violettisävyinen leopardihuivi, jonka nappasin mukaani H&M:n alehyllystä huimaan 3e hintaan. Huivi on ihanan kevyt ja pehmeä sekä aivan järjettömän kokoinen – kävisi hyvin vaikka piknik-liinasta. :) Vielä huivi ei tosin ole päässyt käyttöön, koska a) on ollut helteiset kelit ja b) en ole käynyt piknikillä tai ylipäätään missään makoilemassa. Syksymmällä siitä tulee taatusti yksi suosikkini.

Hyi että on lihakset jumissa! Orastava lihaskipu tuntui jo illalla nukkumaan mennessä ja yritin kyllä venytellä, mutta eipä näyttänyt auttavan. Yöllä nukuin jotenkin tosi raskaasti ja näin todella kummallisia unia, aamulla olo oli vähän sekava. En meinannut millään jaksaa herätä, joten tulikin vedettyä joku vajaa 11 h unta palloon. Herätessä joka paikkaa särki, pääkin tuntui raskaalta ja tukkoiselta. Päivä on mennyt samoissa fiiliksissä, paitsi nyt on lihasten lisäksi niskakin jumissa (vaikken ole edes koneella istunut hetkeä kauempaa). Taidan kohta haluta jo nukkumaan… Vai auttaiskohan sauna jumeihin?!

Niinjuu ja syy, miksi olo on sellainen kuin se on? Olin eilen aamulla Elixiassa, tunti oli Power (kuin BodyPump siis) – yli vuoden tauon jälkeen. Koitin kyllä ottaa iisisti painojen kanssa, olisi näköjään kannattanut käyttää pelkästään jotain kilon kiekkoja. o_O No, tuntuupahan ainakin siltä että on jotain tehnyt! Jospa huomenna olo olisi parempi, vaikkakin todennäköisesti se vain pahenee. Uhh.

Herättiin aamulla kello seitsemän siihen, kun kimalainen lennähti avoimesta ikkunasta sisään pörisemään. Vedettiin verhot ikkunan eteen, josko se olisi tajunnut mennä samaa kautta ulos, mutta vielä mitä, siinä se surisi vielä parin tunnin kuluttuakin. Vasta ikkunan avaaminen tuuletusasentoa isommalle auttoi pörrinkäistä ymmärtämään miten päästä takaisin raittiiseen ulkoilmaan. Ylimääräinen herääminen aiheutti sen, ettei unimaailmasta olisi millään jaksanut herätä todellisuuteen, joten onnistuttiin koisimaan puolillepäivin.

Iltapäivällä kullalla oli C-teoriakoe katsastuskonttorilla, mä menin siksi aikaa Manhattanin Kirppis-Centerille kiertelemään. Etsiskelin lähinnä sopivaa farkkutakkia mielessä olevaan projektiin ja sellaisen löysinkin 2,5 euron hintaan. Lisäksi ostin äipälle eurolla söpöt punavalkoraitaiset shortsit, taisivat olla Nansoa jopa ja hintalapun mukaan käyttämättömät. Äiti hihitteli puhelimessa mun kuvailulle, kun soitin kysyäkseni nappaanko pökät mukaani.

Kultsin kokeen jälkeen ajettiin Ikeaan inspiroitumaan tuleva yhteinen koti mielessä. Tarvittaisiin kumpikin kivat simppelit työpöydät tietokoneille, toinen olohuoneeseen ja toinen makkariin. Mun koneen kanssa ei sinänsä ole ongelmaa, kun se menee aika pieneenkin tilaan, mutta kullan kaksi näyttöä vaativat jo vähän suuremman tilan. Onneksi ovat sentään littuskaisia näyttöjä eivätkä siis vie niin paljon tilaa. Niinalla on uusitussa huoneessaan tyylikäs pöytä, mutta taitaa tuollainen 140 x 70 cm -kokoinen pöytälevy olla meidän tulevaan kämppään turhan iso. Tyhjin käsin ei Ikeasta lähdetty, ideoiden lisäksi mukaan tarttui keittiövälineistöä – mm. sellainen omenan pilkkomiseen tarkoitettu vehje. Ehkä kätevintä ikinä!

Kotimatkalla poikettiin tulevassa asunnossamme allekirjoittamassa vuokrasopimus, nyt vuokralaisuus on siis virallisesti paperillakin. Siellä ollessa alkoi yhtäkkiä tulla vettä taivaasta kuin saavista kaatamalla, ja samaan aikaan kuitenkin paistoi aurinko. Tuloksena tietysti sateenkaari eikä edes vain yksi, vaan oikein kaksin kappalein! Yllä oleva kuva sateenkaarista on otettu tulevalla parvekkeellamme, eli tuollainen maisema meillä syyskuusta eteenpäin on.

Myös Kuisma-kissa tuli ihmettelemään sadetta, turvallisesti tädin sylistä kylläkin.

Tämä päivä meni jotenkin ihan kamalan äkkiä, nytkin kello tikittää kovaa vauhtia jo kohti uutta vuorokautta. Älyttömän nopeasti aika kyllä kuluukin, vaikkei ole töissä eikä mitään. Kotiutumisesta on tänään tasan kuukausi, toisaalta taas tuntuu kuin siitä olisi ikuisuus. Kuukauden aikana olen täyttänyt varmaan 10-15 työhakemusta, joista yhdestäkään ei ole kuulunut mitään. Ottaisi nyt joku mut edes osa-aikatöihin, että saisi vähän jotain rutiinia tähän elämään.

Death Cab For Cutie – Narrow Stairs [2008]