Viikonloppuna kotikotona tyhjensimme edesmenneille isovanhemmilleni kuuluneen mökin vintin pienimuotoisen remontin tieltä. Pääasiassa vintillä oli ollut kaikenlaista roinaa, joiden säilyttämisen tarkoitusta ei tiedä kukaan, mutta eräästä muovipussista löytyi oikea aarre. Pieni pinkka nyt jo hieman kellastuneita kirjeitä, päivätty vuosina 1938-39. Kaikissa leima “kenttäpostia“.
Isäni puolen vanhemmat olivat sitä ikäluokkaa, että olivat kumpikin sotaveteraaneja. Mamma (synt. 1919) palveli rintamalla lottana, muutaman vuoden nuorempi pappa joutui palvelukseen vasta Lapin sodan aikaan. Lapsena olemme tietystikin kuulleet yhden jos toisenkin tarinan sota-ajasta, monet useampaan kertaan. Mamman lottamerkkikin on edelleen tallella.
Löytyneitä kirjeitä ja kortteja kukaan meistä, ei edes iskä, ollut nähnyt aiemmin. Tuntui käsittämättömältä pitää käsissään paperia, johon itselleni tuntemattomaksi jäänyt sukulainen on raapustanut kuulumisiaan rintamalta – enimmäkseen kirjeet olivat parilta kuukaudelta ennen sodan syttymistä mutta muutama myös sodan jo alettua. Ne käsittelivät kuulumisia yleisesti, esimerkiksi mitä ja miten paljon sotilaat olivat saaneet syödäkseen ja millaisissa oloissa sillä hetkellä majoittuivat. Posti kulki ilmeisesti kumpaankin suuntaan, sillä useassa tekstissä oli kiittelyä kotipuolesta saadusta paketista.
28. marraskuuta vuonna 1939 pikkuveljelleen (eli pappalleni) osoitetussa postikortissa, samana syksynä vasta aliupseerikurssin suorittanut 23-vuotias Viljo kirjoitti näin:
Terveiset täältä jostain. Suuret kiitokset siitä paketista jonka sain tänä aamuna. Minä voin täällä hyvin, toivon myös hyvää vointia teille sinne.
Kaksi päivää myöhemmin, päivälleen 71 vuotta sitten, syttyi talvisota. Se on myös päivä, joka on kaiverrettu Viljon muistolaattaan sankarihaudalla. Nuori alikersantti antoi henkensä isänmaan puolesta jo heti alkuvaiheessa. Toinenkin tarina olisi, vanhemmasta veljestä, mutta siitä lisää toiste. Kiinnostaako ketään muuten edes tällaiset jutut? Muuta kuin itseäni, siis.
Agnes Pihlava – Redemption [2009]
9 kommenttia kirjoitukseen Sanoja vuosikymmenten takaa
Feline
30.11.2010 21:08
Ehkä turhaa / itsestäänselvää faktaa mutta KIINNOSTAA! (:
sansu:)
30.11.2010 21:33
todellakin kiinnostaa! tuo on ihan hurjan jännää, tosiaan aika käsittämättömältä varmaan tuntuu pitää käsissään noita. nehän on ihan ehta pala historiaa, sekä teidän suvun että Suomen.. kerro lisää vaan! <3
Matias
30.11.2010 22:04
Kiinnostaa kyllä, koska lähteet josta tälläisia saa kuulla on aika harvassa!
K-serkku
30.11.2010 23:36
Kiinnostaa niin paljon, että tekis mieli hypätä saman tien junaan jotta pääsisi ihan kädessä pitämään ja lueskelemaan noita kirjeitä :) Näin itsenäisyyspäivän alla entistä arvokkaammilta tuntuvat myös :)
Jenni
1.12.2010 09:23
Mieletön löytö! Ehdottomasti kiinnostaa lukea lisääkin.
LauraL
1.12.2010 14:51
Kerro lisää vaan! Noi “kenttäpostit” on mielenkiintoista luettavaa, mutta samalla jotenkin niin koskettavia, kyllä tulee tippa linssiin. Pääsispä itekin lukee tollasia ihan livenä.
Anzi
1.12.2010 16:17
Olen lukenut blogiasi pitkään, mutta tämä on ensimmäinen kommenttini. Aihe oli niin kiinnostava. Siis todellakin kiinnostaa tällaiset asiat!
Jose
1.12.2010 20:14
Tämähän herätti kommentteja enemmän kuin ajattelin! Yritän siis kaivella muistini syövereistä kaikki mahdolliset tarinat, ja ehkä kirjoittelen noista kirjeistäkin vielä lisää. Harmi, kun mamma ja pappa eivät ole enää täällä. ♥
Desthea
10.12.2010 12:09
Vau, mikä löytö.. ja siis kyllä kiinnostaa muakin!