{ Arkisto } Toukokuu 2011

Päivä 14 – Mitä minulla oli päällä tänään?

Töissä mulla oli tänään viime viikonloppuna ostetut Crockerin kivansiniset farkut yhdistettynä kirjavaan Monkin örkkimörkki-teeppariin sekä Hell Bunnyn söpishuppariin (pitsiä taskunsuissa!). Jalassa oli mustat matalavartiset Converse All Starsit. Korvissa killui osan päivästä siskolta saadut pöllökorvikset, mutta sitten mun oli pakko ottaa ne pois kun toinen tipahteli itsekseen mm. vessan lattialle. Seuraavalla kerralla laitan niihin kyllä jotkut vähemmän löysät taustat.

Kuvamateriaalia, olkaatten hyvät:

Tähän väliin on pakko avautua: en tajua miten tyylibloggaajat saavat aina itsestään siedettäviä otoksia, yleensä useamman kappaleen! Mä en voisi koskaan keskittyä täysillä tyylibloggaamiseen, koska 90-prosenttisesti musta otetut kuvat on enemmän tai vähemmän shaissea. Tänäänkin kaukolaukaisimella otetuista asukuvista tuo yllä näkyvä otos oli ainoa edes vähän siedettävä – ja siinäkin tarkennus vähän hakusessa. Muissa kuvissa mun lantio-jalat-osuus näytti vähintäänkin epäilyttävältä, tai ainakaan en halua uskoa keskivartaloni olevan kokoluokkaa leveä kuljetus. Kuvissa vaan tuppaa aina just se kropan levein kohta levenemään entisestään ja näytän lähinnä siltä, etten mahdu superäässini kanssa kulkemaan oviaukoista… Tai ehkä sitä sitten oppisi katsomaan kuviaan vähemmän kriittisesti, tiedä häntä.

Siinä vielä tarkempi kuva korviksista, kuvasta kiitokset Sansulle. Toinen pöllöistähän oli silmäpuoli jo ne saadessani, ja tänään tuo kyseinen pöllö menetti toisenkin helyn silmästään ottaessaan lähikontaktia lattian kanssa. Nyt ne ovat ihan selkeästi tyttö ja poika: tytöllä välkkyy timantit silmissä ja poika edustaa yksinkertaisempaa tyyliä. Toivottavasti eivät enää jatkossa putoile randomisti korvista ja menetä enempää silmiä tai muita osasia.

Nyt hengailen osittain kotivaatteissa, t-paita on edelleen sama mutta jalkaan olen heittänyt Seppälän fleece-possuhousut ja pörrösukat sekä korvannut hupparin vanhalla Marwinin mustalla perushupparitakilla. Kuvamateriaalia näistä ei valitettavasti ole saatavilla.

Pääsisinköhän tänään ajoissa nukkumaan?

Lily Allen – It’s Not Me, It’s You [2009]

Päivä 13 – Tällä viikolla

(1.) En näe kanssa-asujaa oikeastaan yhtään, sillä äijeli on iltavuorossa koko viikon. Kun mä aamulla herään, puolisko on umpiunessa. Kun puolisko illalla tulee kotiin, mä olen jo nukkumassa. Tämä on siis ensimmäinen iltavuoroviikko herran aloitettua pari viikkoa sitten uudessa työpaikassa, tuntuu kieltämättä aika oudolta hengailla yksin kotona.

(2.) Rakas siskoni lähtee viikoksi Kreikkaan (ja tuo mulle toivottavasti Korresia tuliaisiksi).

(3.) Yritän käydä liikkumassa useammin kuin yhden säälittävän kerran, kuten viime viikolla kävi. Silloin tosin kävin BodyPumpia vastaavassa Powerissa ja kyykkäsin ilmeisesti oikein kunnolla, sillä jalkoihin ja pakaroihin sattui useamman päivän. Tänään olin Fitness Fusionissa, loppuviikoksi olen suunnitellut VoimaTotalStepiä tai vastaavaa, ehkä kuntosaliakin.

(4.) Lauantaina on kevään ajokauden avaava Liedon motoristikirkko, johon saatetaan puoliskon kanssa osallistua. En noista kirkkohöpinöistä niinkään välitä, mutta tapahtuma on kokonaisuudessaan aika siisti juttu (eikä mies ole koskaan käynyt).

(5.) Sunnuntaina on äitienpäivä, joten pyörähdetään todennäköisesti kummankin kotikotona.

(6.) Muuten päivät kuluvat rattoisasti töiden ja muun puuhastelun parissa. Huolisin edelleen muutaman lisätunnin vuorokauteen, jotta ehtisi joskus nukkuakin vähän enemmän.

Vähänkö nauroin eilen töistä tullessa, kun löysin pöydältäni viesti-Nafnafin. :D

Pendulum – Immersion [2010]

Kävin siskon kanssa eilen ihmettelemässä vapputorilla. Ei mitään kovin ihmeellistä, perhanan kylmä tuuli kylläkin. Okei pakko myöntää, että vieri vieressä olevat Englanti-aiheiset kojut hieman hämmästyttivät. Milloin noin selkeä brittifanitus on rantautunut tänne pohjolaan? The royal weddingin siivellä? Toffeekoju näytti kieltämättä herkulliselta, mutta jättimäiset möhkäleet kolmenkympin kilohinnallaan olivat vähän liikaa.

Jos olisin hankkinut vappupallon, se olisi ehdottomasti ollut possu. Miksei possupalloja ollut mun lapsuudessa, mitä??! Toisaalta muistan kyllä rakastaneeni niin pyöreää Pieni Merenneito -palloa kuin sydämenmuotoista Hessu & kumppanit -palloakin. Muita en sitten muistakaan. Olisin toki voinut ostaa itselleni possun vappukaveriksi, mutta suunnilleen joka toisella vastaantulevalla penskalla oli sellainen. Pöh, en haluu olla kuten muut.

Kierreltiin hetki torilla ja todettiin, että on liian kylmä (tai meillä liian vähän vaatetta päällä) ja otettiin suunnaksi Red Hot Chilis. Taas. Ajateltiin napata vähän pientä purtavaa, toisin sanoen Chilis’ Platter puoliksi. Ei ollutkaan ihan niin helppo nakki – tarjotin näytti kooltaan jaksettavalta mutta syömisen aikana alkoi tuntua, että joku lisäsi koko ajan siihen ristikkoperunoita ja Cajun Friend Chicken Stripeseja ja friteerattuja sipulirenkaita) ja…

Platter sisälsi edellä mainittujen lisäksi mozzarellatikkuja, jalapenopoppersseja sekä raputorpedoja. Uskalsin maistaa vähän rapua (mulla on keskivaikea rapukammo), mutta ei vakuuttanut ja luovutin suosiolla osani siskolle. Onneksi mukana oli tuorettakin: porkkanaa, kurkkua, salaattia, vesimelonia. Dippejä oli kolmea erilaista plus ketsuppia lisäksi – oma suosikkini oli ehdottomasti aurajuusto.

Kun ruoka astui kuvioihin, myös äijelini suvaitsi saapua paikalle. Hyvä niin, koska miehelle saa aina syötettyä loput mitä ei itse jaksa. ;) Yritti se vähän laittaa vastaan aurajuustoburgerinsa jälkeen, mutta vastarinta murtui ja herra napsi kitaansa ne mitä meiltä naisväeltä jäi. Ei se onneksi montaa palaa ollut.

Että sellainen vappu se vappu vuonna kakstuhattaykstoista.

Päivä 12 – Käsilaukussani

Termi käsilaukku ei nyt aivan toteudu tässä, sillä työpäivisin mulla on useimmiten käytössä reppu – se on niin paljon kätevämpi fillaroidessa. Tosin tänään olin piiiitkästä aikaa autolla, mutta en vaan aksanut vaihtaa tavaroita mihinkään toiseen veskaan. Reppu on vähän uuden duunin alkamisen jälkeen ostettu Fjällravenin musta juhla-Kånken, jollaisen hankkimista olin muutenkin jo pohtinut. Tarpeeseen tuli siis.

Tänään reppuni oli imaissut sisäänsä seuraavaa:

• Järkkäri, jota normaalisti en kanna töissä mukana mutta tänään piti ottaa varmuudeksi jos olisikin tarvinnut syöksyä suoraan töistä pienelle kuvauskeikalle. Kiitos siskolle, joka hoiti sen mun puolesta!
• Lompakko mallia mohlo
• Hiusharja, matkakokoinen Tigin hiuslakka, pieni Lumenen käsirasva
• Puhelin (vanha luuri käytössä kun uusi on vielä huollossa)
• Pari Viikate-levyä (toin autosta sisälle)
• Läjä avaimia
• Aurinkolasien suojapussi ja linssinpuhdistusliina
• Nenäliinoja pakkipussissa (eivät näin sotke koko taskua nenäliinanöyhtään)
• Ikivanha H&M:n pääkallokuosinen meikkipussukka
• Raidallinen muovipussi eväille

Normaalisti mulla ei ihan näin paljon ole tavaraa työpäivisin mukana, mutta tällä lailla tänään. Olen monesti ajatellut, että voisin tehdä postauksen laukkuni sisällöstä – musta on aina mielenkiintoista nähdä mitä ihmiset kantavat mukanaan – joten tässähän se tuli kätevästi haastetehtävän puitteissa.

Lykke Li – Wounded Rhymes [2011]

Viimeksi annoin risuja, tänään vuorossa on ruusuja. Pääasiassa, ihan vähän tulee risujakin.

Työskennellessäni pääasiassa kotona en pahemmin meikkiä kaivannut, mua ei naaman maalaaminen innosta ihan vain maalaamisen ilosta. Kun vajaa pari kuukautta takaperin aloitin uudessa työpaikassa niin meikkauksestakin on taas tullut osa aamurutiinia. Peilistä katsoo aivan erinäköiset kasvot, kun on vähän jotain ihoa tasoittamassa ja ripsiä värjäämässä! Kotiin tullessa tosin pesen meikit usein saman tien pois, salille tai jumppaan kun en tykkää lähteä pakkelit päässä.

Aloitetaan pienellä meikkivoidevertailulla.

Max Factor Second Skin vs. Maybelline Pure Mineral Liquid

Second Skinin (sävy 040 Creamy Ivory) sain käsiini jo viime keväänä, mutta kuuma kesä ja kotosalla työskentely kuluttivat meikkivoidetta vajaassa vuodessa tuskin huomattavasti. Maaliskuussa otin sen vihdoin päivittäiseen käyttöön eikä ole tuotteesta pahaa sanottavaa: voide on sopivan nestemäistä, levittyy hyvin ja sulautuu mukavasti kasvojen väriin eikä häviä päivän aikana mihinkään. Levitykseen olen käyttänyt The Body Shopin meikkivoidesivellintä, joka toimii SS:n koostumuksen kanssa erinomaisesti.

Olen kuitenkin hyvin uteliasta sorttia, joten SS:n vedellessä viimeisiään päädyin ostamaan useita euroja huokeamman Maybellinen meikkivoiteen (ja hyödyntämään ota 3 maksa 2 -tarjouksen). Lainasin joskus kaverilta jotain Maybellinen vastaavaa meikkivoidetta ja se teki ihosta todella tasaisen, joten ehkä siksi korvaava tuote oli nimenomaan tuon kyseisen merkin valikoimasta.

Pure Mineral Liquid (sävy 010 Ivory) on selvästi Second Skiniä paksumpaa, vaikka toki nestemäistä sekin. Siveltimellä meikkipohjaa on hankala tehdä, sillä voide ei tunnu levittyvän kunnolla – levitänkin usein sitten suoraan sormin, kun sitä kuitenkin joutuisi korjailemaan siveltimen jäljiltä. PML:n koostumus tuntuu erilaiselta myös kasvoilla, aamupäivällä fiilis on jees mutta töistä tullessa iho tuntuu rasvaiselta ja muutenkin tunkkaiselta. Lisäksi osa meikistä tuntuu katoavan päivän aikana johonkin eikä iho enää iltapäivällä ole kovinkaan tasainen.

Loppupäätelmä: Maybellineen en tuon putelin loputtua enää koske meikkivoideasioissa. Second Skin on erittäin todennäköinen hankinta ellen satu hurahtamaan mineraalimeikkeihin. Laitoin Rhian suosituksesta ensimmäisen mineraalipohjani tilaukseen, saa nähdä miten tulen sen kanssa toimeen. Tämä eka testipohja on hyvin edullista tavaraa, joskin olen merkistä lukenut monesta paikasta kehuja.

MSCHIC SkunkLash

Tämän hetken suosikkiripsari – jonka valmistus on tietysti lopetettu, snif. MSCHICin ja Fressiksen yhteistyökampanjan ripsiväri tarttui joskus mukaan Sokokselta runsaalla viidellä eurolla, ostin sen varalle odottamaan vuoroaan. Nyt harmittaa ihan kevyesti, etten kokeillut aiemmin ja ostanut yhtä (tai useampaakin) putkiloa varastoon. Vastaava tuote saattaisi tietysti löytyä MSCHICilta, mutta seuraavat kokelaat ovat Hullareilta hankitut Max Factorin ehdokkaat – niitä ainakin olisi helpompi tulevaisuudessa löytää about mistä tahansa kaupasta.

SkunkLash on omille ripsilleni (suht tummat ja pitkät) täydellinen värittäjä. Kumimainen harja on juuri sopivan jämäkkä olemukseltaan eikä kokonsa puolesta liian iso tai pieni. Mustaakin mustempi väri levittyy ripsiin tasaisesti ja vedenkestämättömyydestään huolimatta sietää säätilojen vaihtelut. Kokeiltu on: alkukeväästä pyöräilin päivän aikana kolmeen otteeseen, joista kahdella kerralla satoi vettä ja yhdellä räntää. Ja illalla kotiin palatessa oli ripsarit edelleen kauniisti ripsissä eikä suinkaan poskilla! Kuitenkin ripsari lähtee nätisti Radiant Touch -puhdistusaineella eikä mitään erillistä meikinpoistoa tarvita kuten monen muun ripsivärin kanssa.

Mullahan on tuon skunkkiripsarin lisäksi mustavalkohileinen pikameikin luottoluomiväri SkunkLook sekä puuterisuti SkunkBrush, josta en niinkään ole tykännyt. Sarjan huulikiiltoa olisi voinut olla kiinnostava kokeilla, mutta ei taida noita tuotteita löytyä enää edes mistään syrjäisestä alepöydästä. Harmi.

Aloitetaan haasteen 11. päivällä, joka itse asiassa piti olla jo eilen mutta en sitten ehtinytkään julkaista tätä. Päivittäin bloggaaminen on välillä vähän hankalaa, mutta eipä kai tuolla nyt niin väliä.

Päivä 11 – Sisarukseni

Mulla on yksi sisarus, neljä vuotta nuorempi pikkusisko Feline, joka esiintyy täällä blogissakin hyvin usein. Kirjoitin siskosta jo aiemmin ystävä-haastetehtävässä eikä mulla kauheasti ole siihen lisättävää. Mulle sisko on paitsi sisko myös ystävä, eilen oltiin yhdessä kaupungilla pyörimässä ja nyt se tuossa sohvalla katsoo Pasilaa. Ja kummankin kaverit on toisenkin kavereita – tuplasti tuttuja siis.

Lyhyesti: mun sisko on paras enkä vaihtaisi sitä kehenkään. ♥

Vappukuohuvaa eilen, oma pulloni oli lainattu O:lta kuvaa varten (ja saatoin mä vähän maistaakin).

Vappuaatto ’11

Tähän samaan yhteyteen on hyvä lätkäistä muutama kuva eiliseltä. Vappu ei ole mulle varsinaisesti mikään erikoinen juhlimisen aihe, yleensä vain ärsyttää tuollaiset pakolliset pämppäysjuhlat. Positiivinen puoli vapussa tosin on se, että silloin usein törmää yhteen jos toiseenkin tuttuun kaupungilla. Vappuaaton aloitin eilen aamupalalla, joka yhdisti viikon takaisen pääsiäisen ja tämän viikonlopun vapun: mämmiä ja simaa.

Ostin ekaa kertaa moneen vuoteen mämmiä, josta muistin aiemmin pitäneeni mutta jota ei vain ollut tullut ostettua. Hyvää se oli edelleen, täytyy ehkä ostaa ensi vuonnakin tuokkonen. Siitä loistava herkku kyllä, ettei kanssa-asujaa kiinnosta siihen koskea ja näin ollen paketti ei tyhjenny itsekseen jääkaapissa. ;) Oma valintani mämmin kaveriksi on sokeri ja ykkösmaito, parhaalta mömmö maistuu ehdottomasti Siirtolapuutarha-kupista. Matalat ja laakeat kupit sopivat jälkiruokatarkoitukseen ehkä jopa paremmin kuin esimerkiksi teen juontiin.

Iltapäivällä lähdettiin käymään Myllyssä, jossa kaupoissa kiertelyn ohessa nautittiin pienimuotoinen lounas (ts. kahvit ja vähän jotain lisuketta) Coffee Housessa. Kyseisen kahvilan täysjyväsämpylät eivät kyllä koskaan petä, suosittelen lämpimästi. Vuohenjuustoa, nams!

Alkuillasta hengailtiin meillä, Feline oli siis Turussa ja paikalle eksyi randomisti myös eräs kaveri maalta. Korkattiin pullo kuohuvaa, jonka olin valinnut perhosetiketin perusteella ja joka osoittautui yllättävän hyväksi. Illalla kaveri lähti keikalle ja mä liityin jo aiemmin meiltä lähteneen Felinen seuraan. Istuskeltiin hetki Puolalanpuistossa ja jatkettiin sitten Chilisiin, jossa yksi kaveri oli töissä. Siellä sattui olemaan sitten useampikin tuttu naama männävuosilta, joiden seuraan jämähdin koko illaksi. Eipä siinä mitään, hauska nähdä tyyppejä ja vaihtaa kuulumisia!

Siedettävästä puolipilvisestä säästä huolimatta päätettiin skipata vappupiknik tänä vuonna ja sen sijaan ollaan vaan lojuttu meillä. Kohta olisi tarkoitus lähteä käymään vapputorilla, ja illalla ollaan puoliskon kanssa menossa käyttämään joululahjaleffaliput uusimaan Vares-leffaan. Mikäs tässä ollessa siis.