{ Arkisto } Toukokuu 2015

Voisiko joku kertoa, mihin on taas tämäkin kuukausi kadonnut? Tässä näitä vappukuvia ajattelin postata, eihän siitä ole vasta kuin lähemmäs kuukausi… Öhöm. Ei tosiaan ole viime aikoina pahemmin tullut koneella istuttua, kun on niin paljon kaikenlaista. Ja päivisin tietysti aika hujahtaa pirpanan kanssa, tuo kun ei nykyään oikein tahdo edes päiväunia nukkua. Kun joskus niin hyvä mäihä käy, että likka on unten mailla sisätiloissa niin aika usein ruoka menee kaiken edelle. Tai sitten siivous, koti on mun työpaikka ja tykkään pitää työpisteeni siistinä.

Mutta niin, se vappu. Puolisko painoi ylitöitä koko pitkän vappuviikonlopun, joten pääasiassa meillä oli beben kanssa omat jutut. Aattona ei tehty mitään erikoista, sehän vähän niin kuin jo kuuluu asiaan. Vapunpäivänä hyppäsin bussiin kera vaunujen ja köröttelin Kupittaanpuistoon, jossa Marianna ja Sintsu jo lekottelivat viltillä piknik-eväitä nauttien. Vaunut parkkiin viereen ja itse porukan jatkoksi oman vilttini kanssa, aurinkokin paistoi mukavasti. Äiti oli nakittanut käyttämään jonkun Groupon-lahjakortin Cafe Braheen, minkä seurauksena meillä oli jos jonkinlaista herkkua piknikillä. Lopulliset tuomiot: cronitsit jees, muffinssit ihan okei, keksit nääh. Sokerihumalan noista kyllä sai.

Alkuillasta pyörähdimme porukalla vielä tivolissa, siellä ei muistikortille näköjään tallentunut yhtään otosta. Komea vappusää oli houkutellut paikalle puoli Turkua enkä jaksanut kovin kauaa väkijoukossa palloilla, joten sanoin moimoit ja lähdin rullailemaan pois. Mies tuli hakemaan meitä ja lähdimme maalle saunomaan, treffipaikalle mennessä kurvasin Kerttulinkadun kautta ikuistaakseni tämän kevään kirsikankukat. Aikamoinen meri jälleen kerran, vähän oli vielä nuppujakin joukossa. Noihin aikoihin taisi se parhain hanami olla juuri alkamassa, seuraavalla viikolla vaaleanpunaisia kukkia näkyi usemmassakin paikkaa. Oi että! ♥

Vauva 4 kk

• On kiinnostunut leluista aivan eri tavalla ja yrittää napata kiinni vähän kaikesta.
• Suosikkileluja on Ikean pehmokissat, muovinen avainnippu ja Libero-perhonen.
• Nauraa hörähtelee, erityisesti isin jutuille.
• Vierastaminen on lisääntynyt, mutta mitään logiikkaa siinä ei tunnu olevan. Välillä vierastaa tuttujakin, sitten taas ei ketään.
• On oppinut kääntymään selältä mahalleen, kierähdys sujuu myös toisin päin mutta harvemmin. Viihtyy mahallaan ja siihen tytön saattaa saada rauhoittumaankin.
• Alhaalla nököttää kaksi pientä hampaan alkua, tulivat samalla kertaa läpi tuossa vapun jälkeen. (Äiti sanoo aina silloin tällöin auts!)
• Nukkuu öisin edelleen pidemmän pätkän, mutta aamuöiset hulinat ovat tulleet mukaan kuvioihin. Aina ei aamun ekan syötön jälkeen enää nukutakaan, vaan pimu tahtoo seurustella ja juttelee kovaan ääneen.
• Pyörii sängyssä niin ettei koskaan tiedä miten päin löytyy sieltä aamulla.
• Täysimetyksellä jatketaan, joskin maidon määrä on selvästi tasoittunut ja toisinaan mietityttää, saako vauva tissistä mitään irti.
• Vaipoissa on siirrytty kokoon 3, kertiksiä käytetään pääasiassa öisin ja reissussa. Kestoissakin on nyt käytössä 5-10 kg vaipat, Myllymuksujen taskut ovat osoittautuneet varsin passeleiksi.
• Ruokailu on alkanut kiinnostaa; katselee tiiviisti meidän syömistä ja saattaa maiskuttaa suutaan samalla.
• Vietti ekaa kertaa yön hotellissa, kun olimme tyttöjen reissulla pääkaupunkiseudulla.
• On aloittanut ensimmäisen harrastuksen: käymme kahdesti viikossa MLL:n järjestämässä liikunnallisessa Tanssitan vauvaa -ryhmässä. Likka tykkää kovasti kun näkee muita vauvoja.
• Sai 3,5 kk lääkärineuvolassa lähetteen fysioterapeutille, koska selässä on kireyttä (vetää itseään kaarelle normaalia enemmän).
• Koon 62 vaatteet on otettu käyttöön ja pienemmät pakattu pois, tosin joitain 56 kokoisiakin menee vielä (esim. monet housut).
• 3,5 kk neuvolassa pituus 60,4 cm (49 cm), paino 5265 g (2930 g).

Kummitädin kanssa kotikotona.

Viikko 20: Kahden äiskän lapsivapaa viikonloppu Tampereella.

Viikko 19: Lentokoneita kiikaroimassa hotellin ylimmässä kerroksessa.

Tässähän on ehtinyt kulua kohta jo kuukauden päivät siitä, kun kävimme siskon kanssa eräänä lauantaina Vimmassa pällistelemässä tämän kevään ja kesän tuulia vaaterintamalla. The Revelation oli kahdeksan suunnittelijan yhteinen muotishow, monet heistä ovat aiemminkin kokoontuneet näin kevätaikaan yhteisnäytöksen merkeissä. Parin vuoden takainen Rock’n Roses säilytti edelleen paikkansa henk. koht. inspiroitumiseni ykkösenä, mutta kiinnostavia paloja toki tämän kevään näytöksessäkin oli. (Kuvat aukeaa klikkaamalla isommaksi.)

Näytöksen avasi Planet Star mallistollaan Lovefool, tekijänsä sanoin “ysäritribuutticocktail, joka sisältää kourallisen sydänmurskaa, lorauksen tuunausta & kierrätystä sekä himpun menneiden muistelua”. Simppeleitä asukokonaisuuksia kesään, sopivasti ysärimeiningillä höystettynä. Ysäri taitaa olla aika kuumaa just nyt, ainakin mitä kaupoissa olen hiljattain nähnyt: spagettiolkaimia, paksupohjaisia kenkiä ynnä muuta mukavaa omalta teiniajalta.

Veea Ingbergin mallisto X sisälsi ihania mekkoja, jotka olivat sinänsä yksinkertaisia mutta aina jollain mielenkiintoisella yksityiskohdalla varustettuja. Mä kelpuuttaisin saman tien omaan garderobiini tuollaisia mekkoja, yksi vähän vastaava tosin mulla onkin jo kaapissa.

Joel Törrönen oli jälleen liikkeellä jännittävillä toteutuksilla: Vie minut stratosfääriin -mallistoa esitelleillä malleilla oli kaikilla päässään erilaisia hässäköitä. Se siinä tosin oli, että katse etsiytyi enemmän päähän kuin varsinaiseen asuun… Haaremihousut olis kyllä kivat, sellaisella sopivan löröllä haaruksella.

Mua on (teko)nahka vaatteiden materiaalina kiehtonut tässä jo hyvän aikaa, joten Ebonya Clothing Designin yksinkertaisen kaunis nahkamekko Bohemica-mallistosta sykähdytti heti. Erityisen kivaksi kokonaisuuden teki nuo sukkahousut! Itse en ehkä nahkaiseen mekkoon taipuisi, mutta haaveissa on joskus vielä löytää rakastettavaksi ainakin se täydellinen nahkatakki sekä mahdollisesti myös housut ja hame samasta materiaalista.

Muotinäytöksen päätti Eszter Szabo Albatraoz-nimisellä mallistollaan. Kuvassa näkyvä asu oli koko shown viimeinen eikä olisi varmasti näyttävämpää lopetusta voinut olla. :)