AvainsanaAsuteemat

Viime viikon perjantaina pukeuduin pinkkiin. Sydänliiton pukeudu punaiseen -teemapäivä meni multa tänä vuonna aivan ohi, onneksi sentään pinkkipäivään havahduin ajoissa. Pakko tosin myöntää, että sekin oli täysin naamakirjan ansiota…

Pinkit farkut olin jo ehtinyt antaa eteenpäin himpun liian ison koon takia, mutta jotain pinkkiä kaapista kuitenkin löytyi: sydänkorvikset ja ohuet leggingsit, kummatkin H&M Divided. Neuletakki samaa merkkiä, polvisukat perus-Henkkistä. Vetskarihame Gina Tricot, t-paita Lindex ja kengät Converse. Kaulassa lahjaksi saatu hopeinen J-kirjain, oikeassa kädessä sormus (joka ei kuvassa näy) Kalevalakoru.

Että sellaista tänä vuonna. Pukeutuiko kukaan muu pinkkiin perjantaina?

(Kuvasta kiitos avopuolisolleni.)

Isoveli – Tanssi tai kuole [YouTube]

En näytä koskaan ehtivän kirjoitella mistään jutusta tänne vuorokauden sisään, miten ihmeessä muut bloggaajat ehtivät?! Loppuviikko meni jälleen tiiviisti töiden parissa ja kotikotonakin tuli pariin otteeseen käytyä kissoja palluttamassa, enkä lopulta istunut paljonkaan koneen ääressä. Noh, raportoidaan vähän näin jälkikäteen keskiviikkoillan tapahtumista.

Selviydyttiin siskon kanssa pelipaikalle Turun VPK-talolle joskus vähän ennen seitsemään, koitettiin siinä vielä ennen sisälle astumista saada jollekin annettua ylimääräiseksi jäänyttä lippu mutta kaikki olivat hankkineet lippunsa jo etukäteen. Onneksi ei ollut mikään kallis lippu niin ei haitannut, vaikka se jäikin käyttämättä.

Sisällä ei muuta kuin kuohuvaa kätösiin ja paikkoja kiertelemään. Lava catwalkeineen sijaitsi keskikerroksessa, kuten myös Dressing Mimian oma infopiste sekä juomia ja ruokia tarjoilevat pöydät. Yläkerrassa sitten oli kaikki Ofelia Marketin myyntipöydät, mukana niin vanhoja tuttuja kuin uusia ihastuksia (ainakin mulle uusi siis).

Tamperelainen Forget-Me-Not tarjosi kaikkea ihanaa ja pöydän ääressä kuluikin hyvä tovi, kun yritti käsittää mitä kaikkea siinä olikaan. Ja saatiinpahan yksi joululahja ostettua! Herkullisimpia olivat ehdottomasti Virpi Vainion Karkkilakko-korut, jotka näyttivät niin ihanilta että niitä olisi tehnyt mieli maistaa. Nallekarkki- tai englanninlakukorvikset olisivat ihan pop – tosin en voisi mitenkään taata ettenkö joskus puraisisi, ihan pikkiriikkisen vain…

I. “Rosette Robber” by Anniina Kuula
II. “Nosta minut pilviin” by iHanna Design

Kahdeksan pintaan alkoi varsinainen show, joka oli mukavasti jaoteltu erilaisiin osiin. Välillä seurattiin varsinaista muotinäytöstä, sitten taas välissä oli jokin muu ohjelmanumero. Pääasiassa kaksituntinen show oli monipuolinen ja mielenkiintoinen, mutta pari laulu- ja tanssiesitystä olivat ehkä hieman tylsistyttävänkin pitkiä.

Parhaat naurut kirvoitti taatusti Sir Willy Waterlilyn boylesque-esitykset, kuvassa menossa jälkimmäinen setti Dressage on Manege. Alkuun ällistytti ja sitten lähinnä hihitytti, aikamoisen älytöntä juttua (sekä paljasta pyllyä).

Boylesquen jälkeen jatkettiin taas muotinäytöksellä, kaikki nuo näytöskuvat muuten saa klikkaamalla hippasen suuremmaksi.

“Sick Bubblegum” by Tetra Tuulia

I. “Melkei Rock” by Melkei
II. “Status Furious” by Planet Star

“Status Furious” by Planet Star

Sirkusunionin (jonka kotisivuilla on Comic Sansia, hyi yäk köh!) pariakrobatia näytti todella hurjalta, käsittämätöntä miten jotkut pystyvät kaikkiin tuollaisiin temppuihin. Sirkustelijoiden upeat karkkimaiset puvut olivat Saija Vainion käsialaa.

I. “Aprés-Ski” by Hippapuku
II. “Yono” by Yono

Tanssiryhmä Elysium oli kerrassaan loistava valinta burleskiteeman sekaan. En ole aiemmin oikein hiffannut vatsatanssin hienoutta, vaikka tämänkin ryhmän olin aiemmin nähnyt jossain esiintymässä, mutta nyt jollain tapaa kolahti. Varsinkin tuon miekan kanssa tanssiminen, huhheijaa miten mahtavalta se näytti!

I. “France & Serge” by Viita-takki
II. “You See Me” by Minna Leinonen

“Lady Day” by Anni Hauninen

Viimeisenä lavalle mallistonsa esitellyt Anni Hauninen voitti suunnittelukilpailun, jossa kaikki vieraat saivat äänestää illan suosikkiaan. Palkinnoksi voittanut suunnittelija saa oman näytöksen Dressing Mimian tuella, ei mikään hullumpi palkinto siis.

Muotinäytöksen viimeisen osan jälkeen oli vielä parikin esitystä. Ensimmäisenä lavalla viihtyi useamman kappaleen verran tanssiryhmä, joka ei ilmeisesti ollut treenannut tanssejaan esiintymisvaatteissa – esityksissä vilahti niin rintsikoita kuin kanafileitäkin. Tuollainen tahaton vilauttelu ei mielestäni ole kovin burleskimaista, saati sitten millään lailla asiallista…

Sirkustaiteilija Janna Haaviston esitys Klovni Britta goes Burleski sen sijaan oli onnistunut, pitkähkö tosin sekin. Todistettavasti burleski sujuu myös klovnilta, aina ei ehkä kuten elokuvissa mutta jotenkin kuitenkin. :)

Juontajana tapahtumassa oli Miss Divet, joka oli lavalla sekä alussa että lopussa. En ollut aiemmin nähnyt kyseisen taiteilijan esiintymistaitoja, kyllä sai siinäkin kohtaa nauraa moneen otteeseen. Olisi joskus hauska nähdä kokonainen show, ei varmasti olisi tylsää katsottavaa.

Kymmeneltä illan show päättyi ja yläkerran myyntipöydät sekä muut tapahtumapisteet avattiin jälleen. Suurin osa porukasta alkoi jo siinä kohtaa valua kohti narikkaa ja pois paikalta, monet Ofelia Marketin myyjätkin pakkasivat tavaransa joskus yhdentoista jälkeen kun vieraita oli paikalla enää ehkä kourallinen (ja niistäkin monet alakerrassa baarin puolella). Kierreltiin Felinen kanssa vielä kertaalleen pöydät läpi…

…ja tuollainen hiuskoriste ostettiin mukaamme Tiisin’ Designilta. Paikan päällä se oli mielestäni ihan jees, kotona tarkemman tarkastelun tuloksena mielettömän ihana. Onneksi houkuttelin Felinen hankkimaan sen maksamalla osan – nyt voin hyvällä omallatunnolla lainata sitä. Varsinkin kun siinä on samat värit kuin juuri ennen illan tapahtumaa hankkimassani mekossa:

Mekko Hell Bunny; rannekoru made by Feline; korkkarit Skopunkten;
kuvassa piiloon jäänyt pääkallohärpäkekaulakoru Felineltä lainattu.

Mekon tarina lyhyesti: päätin tarvitsevani jonkun todella ihanan mekon iltaa varten (ja ihan muutenkin). Keskiviikkona saatuani iltapäivän työt pulkkaan hurautin fillarilla Undergroundiin, otin läjän mekkoja sovitukseen – ja vajaan puolen tunnin kuluttua poistuin juuri sopivan hieno mutta kuitenkin omalla tavallaan ärtsy Hell Bunnyn mustapinkki Butterfly Skull Dress mukanani. Ja nyt rakastan tuota mekkoa koko ajan vain enemmän. ♥

Pari muutakin onnistunutta hankintaa olen kuluneella viikolla tehnyt, mutta niihin palaan myöhemmin. Seuraavaksi alan tehdä kaikkia rästissä olevia pikkuhommia ja iloitsen siitä, ettei ensi yönä tarvitse olla töissä vaan saa nukkua kotona omassa sängyssä.

(Kuvat © Jose, viimeisen nappasi Feline.)

The Living End – State Of Emergency [2006]

Vaihtelu virkistää, joten tyrkätäänpä pari asukuvaa tähän väliin. Ihan vaikka vain siksi, jotta tämä blogi on edes vähän enemmän muotiblogi joksi tätä hämmentävän usein kutsutaan. (Oikeasti tämähän on siis elämäni päiväkirja ja ajatusteni kaatopaikka, jossa voin surutta hehkuttaa tai mollata – ihan miltä milloinkin tuntuu.)

Perjantaina viikko sitten oli vuorossa Pukeudu pinkkiin -päivä. Mua muuten hämää se, että kyse on tosiaan pukeutumisesta pinkkiin ja silti esim. Roosa nauha on ihan selkeästi vaaleanpunainen – mun mielestä ne ovat kaksi täysin eri väriä! Pinkki on sellainen räikeä ja se haaleampi versio siitä on vaaleanpunainen. Hyvä esimerkki on tämä kuva: siskon asussa on tehostevärinä pinkki, mutta seeprahuivin reunat ovat vaaleanpunaiset. Englanninkielessä em. väreillä ei taida olla omia nimityksiä, vaan kaikki sävyt ovat vain pink.

Asiaan. Joskus yläasteaikoina tykkäsin kovastikin vaaleanpunaisesta, mutta se vaihe meni sittemmin (onneksi!) ohi. Jyväskylä-vuosina käytin usein kirkkaanpinkkiä mustan kanssa yhdessä, ja olipahan kuontalonikin pinkki suunnilleen joka syksy. Nykyisestä vaatekaapistani löytyy pinkkiä enää vain pieninä hippuina (mm. toppi ja sukkikset) ja vaaleanpunaista ei taida olla yhtä painijaselkäistä toppia enempää.

Onneksi muistin Sonia Rykiel pour H&M -neuleshortsit, jotka nappasin keväällä nettikaupan aleosastolta ihastuttuani liikkeestä ostamiini mustiin. Nyt tosin havahduin, etteivät nuo toimi pinkkinä yhtään niin hyvin… Ehkä mun perseosasto on levinnyt kesän aikana vähän liikaa.

Raitapaita on myös Rykiel pour H&M:ää, sen pehmeää villaa rakastan edelleen suuresti. Tuttu hattu Monkista, pinkit papukaijakorvikset second handia swap-a-ramasta, kaulakoru Kaipaus. Ruskea tekonahkaveska tämän syksyn H&M-tilauksesta, monta vuotta vanhat sukkikset taitavat olla H&M:ltä nekin. Nilkkurit ovat iki-ihanat Vagabondin Ramonat.

Ja perään vielä tämän päivän asukin, kun oli kerrankin jollain tapaa hyvin mieleinen. Mustaa ja valkoista hippusella purppuraa – toimii. Musta pohja syntyi trikoopaidasta (H&M Divided) sekä wetlook-leggingseistä (Only), siihen lintutoppi (Firetrap) ja selkää lämmittämään tekoturkisliivi (Lindex kids). Kaulakoruksi sopi täydellisesti pitsikoru (Seppälä), samaa purppuraa kun on topissakin. Päähän vielä Dividedin villasekoitemyssy ja jalkoihin Dr. Martensit, mustat nauhat ovat Sokokselta.

Siinä se, kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Lady GaGa – The Fame Monster [2009]

Piti eilen laittaa muoti-iltaselostuksen yhteyteen Skanssissa sinä iltana päällä ollut asu, mutta unohdin enkä muistanut koko asiaa ennen kuin nyt (ai miten niin lyhyt muisti?). Torstainahan vietettiin valtakunnallista Pukeudu Punaiseen Päivää, joten illan asun perusta oli sopivasti ennalta määrätty. Tuli meinaan ihan hippasen kiire, kun työpäivä venyi turhan pitkäksi enkä meinannut millään päästä irti tietokoneesta…

Kirkkaanpunaiset jalat olivat ihan must, se nyt vaan on järjettömän kiva väri sukkiksissa. Yläosissa mulla ei punainen ole mitenkään hallitseva väri, mutta raitapaita sopi fiilikseen – varsinkin laivastonsiniseen jakkuun (joka on hihoista nykyään ihan hullun tiukka?! Kuvittelisin että mulle on rasvaa kertynyt enemmänkin vatsan seudulle…) yhdistettynä. Alaosaksi mustaa niin shortsien kuin kenkienkin muodossa, kaulaan siniharmaa pikkuhuivi ja päähän hattu piilottamaan ei-todellakaan-vastapestyt hiukset.

Olin kerrankin erittäin tyytyväinen nopeasti kokoon kyhättyyn asuun, vaikka yleensä juuri ne tuppaavat floppaamaan täysin. Edes jakun hihojen tiukkuus ei haitannut, kun Selectedissä oli niin lämmin että otin aika äkkiä saapumisen jälkeen jakun kokonaan pois.

Tuo Helsingin reissulta ostettu hattu on muuten täyttä rakkautta! ♥ Viime aikoina en ole pahemmin tainnut poistua kotoa muuten kuin “Sherlock Holmes” (= miehen mielipide hatusta) päässäni… Ja olen oppinut vihdoin olemaan hiukset auki! Kesällä yritin, mutta aina laitoin hetken kuluttua haituvat jotenkin kiinni kun ne alkoivat ahdistaa vapaana heiluessaan. Ehkä se on viilenneet säät, ehkä hiusten nykyinen pituus, ehkä Tigin suihke – joka tapauksessa hyvä näin. Hyväksyn nykyään myös hiusteni kaikkea muuta kuin piikkisuoran olemuksen, mikä helpottaa hiuskriisejä huomattavasti.

(Raidallinen t-paita Gina Tricot; jakku, huivi, leggingsit ja pöllösormus H&M Divided; satiinishortsit Seppälä; hattu Monki; kengät Vagabond Thelma; laukku (kaverilta lainassa) Tapas. Kameran takana Feline.)

Happoradio – Asemalla [2003]

Se on sitten kesäkuu – ja kesä ihan virallisesti – alkanut! Viime viikon kalseat kelit ovat onneksi vaihtuneet hieman aurinkoisempiin ilmoihin ja lämpöasteitakin oli ainakin tänään ihan mukavasti. Ei sillä että olisin mitenkään erityisesti ehtinyt viettää aikaa ulkosalla, mutta piristäähän se vähän duuni-intoa kun ulkona paistaa aurinko. Toivottavasti sää on tämän suuntaista myös loppuviikosta kun lähdetään tyttöjen kanssa Ruotsiin, reissaaminen nyt vaan on miljoonasti kivempaa auringonpaisteessa.

Tein tänään ihan kunnon työpäivän verran työtunteja kotona – yleensä siis teen 5 h/päivä – ja lopeteltuani fiilis oli sekä nälkäinen että väsähtänyt. Herkkusalaattiin löytyi ainekset jääkaapista, popsittiinkin sitä kullan kanssa iso kulhollinen puokkiin. Ruuan jälkeen päätettiin lähteä metsästämään tämän kesän ensimmäisiä irtojäätelöitä, jotka otettiin loppujen lopuksi Tuomiokirkon lähistöllä olevasta jäätelökojusta. Ihailtiin jätskinsyönnin lomassa hetki Tuomiokirkkoa, kunnes suunnattiin seikkailemaan ennestään tuntemattomien katujen ja kortteleiden kautta kohti kotia. Tuomaansillalla piti pysähtyä katselemaan jokimaisemaa, ei kovin värikästä mutta silti kaunista.

Koska tänään oli Wear a Dress Day ja joku kaveri mut siihen Facebookissa kutsui osallistumaan, tarjolla kerrankin päivän asua myös täällä blogin puolella. Teeman mukaisesti päälläni oli mekko, aikoinaan Gina Tricotin alerekistä edullisesti lähtenyt kaksiosainen yksilö. Mekon yläosan punaisuus houkutti yhdistämään asun punaista lisäksi nappikorvisten ja laukun (H&M Divided) sekä sukkisten (Lindex) muodossa. Wayfarer-kopiot tarjosi ASOS, kyseiset kakkulat ovat muuten todellakin maksaneet runsaan euron hintansa takaisin! Levi’s-farkkupaidan voitin blogiristeilyarvonnasta ja kengät ovat juurikin ne täydelliset tennarirakkaudet eli Converse All Starit. Kaulassa keikkuu hopeinen moottoripyöräkoru, jonka olen joskus saanut lahjaksi.

Reittimme vei siilojen ohi, joten nappasin jälleen pari kuvaa purkutilanteesta. Olihan sieltä jonkun verran kadonnut tavaraa, kun vertaa muutaman viikon takaiseen, ja juhannukseen mennessä muistaakseni siilojen pitäisikin jo olla maan tasalla. Täytyykin muistaa käydä parin viikon päästä vielä katsomassa ja kuvaamassa tilanne, vaikka silloin ei ehkä ole enää yhtään siiloa kurottamassa kohti sinistä taivasta.

Ihan käsittämätöntä muuten, että ulkona on edelleen valoisaa ja kello lähentelee jo yhtätoista illalla! Suomen kesä. ♥ Taidan vielä hetkeksi tarttua projekti hääkuviin, sitten voisikin painua pehkuihin odottamaan huomista ja Sex and the City 2 -leffan ensi-iltaa.

Hanson – The Walk [2007]