Vajaa viikko on jo ehtinyt kulua edellisestä kirjoituksesta, hupsista. Aika tuntuu katoavan johonkin, vaikken edes ole viime aikoina tehnyt töitäkään kuin silloin tällöin. Pitäisi kyllä ryhdistäytyä sillä saralla, olisi meinaan miljoona asiaa tehtävälistalla – jotenkin vain aina tulee jotain muuta paljon kiireellisempää eteen ja samat vanhat hommat roikkuvat viikosta toiseen. Mutta nyt asiaan eli viime viikonloppuun ja vappuun!
Mun vappu sujui kaikin puolin rauhallisissa merkeissä, sillä olin luvannut olla vappuaaton iltana ajokunnossa. Käytiin illalla kullan kanssa kaupungilla pyörimässä siskon ja kumppaneiden seurassa. Treffattiin porukka Taidemuseon mäellä, josta siirryttiin jouhevasti hampurilaisten kautta jokirantaan. Siskolla oli matkassa mukana uusi kameransa eli Canonin PowerShot G11, joka on mun mielestä ehdottomasti mahtavin pikkukamera mitä on! Edesmennyt rakas pokkarini, saman sarjan vanhempi malli G5, mullisti maailmani digikuvauksen suhteen – ihan turhasta kapistuksesta ei siis todellakaan ole kyse. Kääntyvä näyttö mahdollistaa kameran käytön tarvittaessa myös peilinä, kuten yllä oleva kuva havainnollistaa. Kyseinen ominaisuus on muuten todella kätevä vähän joka paikassa, erityisesti keikoilla mikäli on tällainen keskimittainen tappi kuten esimerkiksi itse olen.
Vappuaatto oli Turussa aurinkoinen, iltapäivällä meinasin läkähtyä lenkillä kun olin lievästi ylipukeutunut. Harmiksi lähdettiin liikenteeseen vasta auringon ollessa jo suhteellisen alhaalla, eipä lämmittänyt enää paljonkaan. Mulla oli päällä talven alesta ostettu tekonahkaliivi, joka oli kyllä oivallinen valinta viileään kevätiltaan. Yläosa pysyi lämpimänä koko ajan, vaikka päätä ja jalkoja vähän palelikin.
Jokirannassa vastaan tuli muutamia tuttuja, ja nähtiinpä erään pariskunnan molskahtavan laivan kannelta Aurajokeenkin. Meidän porukka jakautui jossain vaiheessa kahteen jokilaivaan, kun osa ei haalareissa päässyt Cindyyn ja osa oli sinne jo mennyt. Kullan kanssa päädyttiin Cindyyn, sillä tiesin sieltä saavan aivan täydellisen kaakaon (runsaalla kermavaahdolla!) suht edulliseen hintaan. Kotona oltiin jo hyvissä ajoin ennen puoltayötä, mä vaihdoin vaatteet ja sitten lähdettiin siskon kanssa ajelemaan kohti Saloa.
Vappupäivä aukeni työntäyteisenä, aamuvuoro varastolla siis – tuplapalkalla tietysti. Töiden jälkeen piipahdin Veturitallissa, jossa oli viimeistä viikonloppua esillä yhdysvaltalaisen valokuvaajan Steve McCurryn retrospektiivinäyttely. Pysäyttäviä kuvia, jotka saivat miettimään miten helppoa elämä täällä Suomessa oikeastaan onkaan. Ongelmat ovat aivan eri luokkaa, suurimmaksi osaksi varmasti aivan turhanpäiväisiä. Kävin myös katsomassa taidemuseon tornissa olevan Andréa Vannucchin näyttelyn Mistä arvaisin, mikä sinulle on mieleen?, joka kolahti ehkä vielä McCurryakin enemmän. Ihania kuvia mahtavassa ympäristössä! Jos joskus saisin valokuviani johonkin näytille, niin Veturitallin torni olisi ehdottomasti se mieluisin paikka.
Taidemuseolta suuntasin askeleeni torille, jossa oli alkamassa erään puolueen – en itse kyseisestä puolueesta perusta, joten siksi saa jäädä mainitsematta – perinteinen vappujuhla. Kyseiseen tapahtumaan olisin tuskin eksynyt ilman siskon vatsatanssiryhmän esitystä, mutta ihan mielenkiintoista oli seurata kerrankin jotain poliittista häppeningiä. Vatsatanssia olen pari kertaa kokeillut kovinkaan hyvin siinä onnistumatta, mutta on se vaan mahtavaa nähdä että jotkut osaavat. Puvutkin olivat upeita ja näyttivät entistä paremmilta tylsän värisellä lavalla.
Esityksen jälkeen tupsahti siskokin backstagelta ja jatkettiin matkaa torin toiselle laidalle Torikaffen luukulle. Töissä syödyt eväät olivat mahasta jo kadonneet, joten niitä paikkaamaan otettiin puoliksi sekä kanafilepatonki että pekonisandwich – hyvää oli! Mikäs siinä torilla istuskellessa, kun aurinko paistoi ja muutenkin oli mukava kevätfiilis. Tuuli tosin oli aika hurja eikä villaneule takin alla ollut yhtään liikaa, mutta sellainenhan se Suomen kevät yleensäkin on.
Samuli Putro – Elämä on juhla [2009]
