AvainsanaInstagram

21.7.2017
17:18

Pikakuulumiset muuton keskeltä

Viime viikolla teimme pienen Kaakkois-Suomen turneen mökkeilyn ja Asuntomessujen merkeissä, tämä viikko onkin sitten mennyt varsin tiiviisti vanhan kodin pakkausrumban sekä seuraavan kodin ehostuksen parissa. Muutamme siis toistaiseksi isovanhempieni omistamaan 40 m3 pikkukaksioon, joka sattui olemaan sopivasti vailla vuokralaista. Vähän jännittää, miten mahdumme yli 20 neliötä nykyistä pienempään kotiin – erityisesti kun vauvankin pitäisi viimeistään parin kuukauden päästä syntyä. Osa tavaroista ja huonekaluista menee toki säilytykseen, mutta aika paljon on sitä ihan perusrompetta, jota säännöllisesti tarvitaan. Ei muuta kuin karsimista, karsimista samalla kuin pakkaa omaisuutta laatikoihin!

Asunnossa on tehty linjasaneeraus vuosi sitten, jolloin keittiö ja kylpyhuone on uusittu nykyaikaisemmaksi. Tosi kivasti onkin saatu esim. kaappitilaa pieneen keittokomeroon ja myös materiaalit on simppeleitä perusvärejä, valkoista ja harmaata. Seinäpintoja on päivitetty jokunen vuosi takaperin, lähinnä jonkun nurkista löytyneillä materiaaleilla ja tässä välissä ne ovat ehtineet ottaa normaalia elämisosumaa, joten pyysimme mummilta lupaa vähän maalailla ym. ennen muuttoa, kun meiltäkin löytyi läjä maaleja varastosta. Olohuoneen seinät ovat onneksi maalipinnalla, makuuhuoneen tapettien kanssa on joutunut hieman ähräämään – ja siellä mies on tälläkin hetkellä. Kohta onneksi pääsee maalaushommiin, mikä toivottavasti sujuu jotakuinkin sutjakkaasti. Olohuoneen yhtä seinää varten kävin duo-livingistä hakemassa pussin kalkkimaalia, jännää päästä vihdoin kokeilemaan sitä.

Tän viikon työmaa näyttää joltain kartalta. #renovation #wall #wallpaper #50s #apartmenthouse #remppa #remontointi #momokoti #50luku #kaksio #enjaksanutlaskeamontakokerrosta
Historian havinaa since 1957.

Mies tosiaan hoitaa pääosin tuon remppapuolen, mä taas olen tyttären kanssa kotona ja koitan hoitaa kaikkia juoksevia asioita pakkaamisen ohella. Onneksi pimu vielä nukkuu päiväunet, niiden aikana ehtii kaikenlaista. Vähän tietysti harmittaa tuon 2,5-vuotiaan puolesta, kun koko ajan on kauhea häslinki päällä eikä oikein ehdi antaa tarpeeksi huomiota… Vaikka suhteellisen lyhyt aikahan tämä pariviikkoinen on.

On tehty virallinen muuttoilmoitus, lähtöilmoitus vanhaan taloyhtiöön, tuloilmoitus uuteen.

On irtisanottu vanha sähkösopimus ja hoidettu nettiliittymän siirto.

On tilattu vanhan minijääkaapin korvaava jääkaappipakastin sekä kylpyhuoneeseen mahtuva pyykinpesukone.

Jääkaappipakastin tosin saapuu reilu viikko muuton jälkeen, mutta pakastimen sisällölle (mm. tämän kesän mansikat!) onneksi löytyi väliaikainen sijoituspaikka suht läheltä uutta kotia. Pesukoneen saapuminen on sekin pieni mysteeri vielä, siihen asti voimme hyödyntää taloyhtiön pesutupaa. Vähän olen itkenyt sitä, ettei meidän loistava Samsungin sivusta täytettävä kone kerta kaikkiaan mahdu tuonne, mutta sille ei nyt vaan voi mitään. Taidan laittaa senkin varastoon, jotta saan takaisin käyttöön sitten joskus kun meillä on taas isommat tilat.

Mitäköhän vielä pitäisi muistaa..? Tärkeimmät asiat ennen muuttoa taitaa sentään olla hoidettu. Nyt vain takaisin pakkauspuuhiin, jotta saa asioita eteenpäin. Leppoisia kesäpäiviä muille, kuuluu taas!

Ps. Nykyisen kodin remontista en näköjään saanut koskaan aikaiseksi kertoa tarkemmin, kun se kesti niin tuhottoman kauan. Tein nyt kuitenkin oman tagin väliaikaiskodillekin, jos vaikka siitä ehtisin naputella jotain muistiin – kun kerran on tämä aikaraja. ;)

26.6.2017
14:06

Bugaboo Bee3, monipuoliset pikkurattaat

Yhteistyössä: Baby Plus

Kirjoittelin alkuvuodesta mua syksyllä vaivanneesta Bugaboo-kuumeesta ja siitä, miten meille sitten lopulta päätyi Bee3, nuo Bugiksista pienimmät. Nyt tätä kolmosmallia ei enää saa uutena, sillä maaliskuun alussa julkaistiin uusi versio eli Bee5, jossa on joitakin muutoksia esim. istuimessa. Nettikeskusteluista olen ymmärtänyt, että nämä uudet vitoset ovat yhdistelmä Bee3:n ja niitä edeltäneiden Bee+:n parhaita puolia. Vitosissa myös tuunausmahdollisuus on saanut aivan uuden ulottuvuuden entistä laajemmalla kuomu- ja istuinkangasvalikoimalla, minkä lisäksi renkaisiinkin on nykyään saatavilla vähän väriä. Rattaan perustoiminnot ja koko ovat kuitenkin pysyneet suht samoina.

Bugaboo: Bee3

Beet saapuivat taloon marraskuisena iltana ja pakkohan ne oli heti kasata, vaikka ilta oli jo pitkällä ja taaperon nukkumaanmenoaika häämötti. Tietenkin oli yhtä sun toista kilkettä koottavana eikä homma mitään ihan vartissa sujunut, puhumattakaan siitä että tytär halusi koeistumaan (ja pois ja takaisin ja…) heti kun vain istuin saatiin paikalleen. Ensivaikutelma Beestä oli todella kevyet ja näpsäkät rattaat, mutta yllättävän muovisen oloiset kaikkea muuta kuin edulliseen hintaansa nähden. Laitoin alkuun rattaisiin keltaisen kuomun, vaan ei sitä kauaa pystynyt pitämään kun se alkoi tuntua liian pirteältä alkavan talven pimeydessä. Talvi mentiin siis harmaalla (grey melange) kuomulla, joka on kyllä erittäin kauniin sävyinen harmaa.

Taapero talvisilla unilla Beessä

Koko

Monet mieltävät Beet nimenomaan matkarattaiksi, itse sanoisin niiden olevan jotain matkisten ja yhdistelmien väliltä. Sinänsä monella tapaa samantyyppiset kuin Easywalker Moseyt, sellaiset isot pienet rattaat. Kevyet ne ehdottomasti ovat, painoa on alle 9 kg. Eturenkaat on sijoitettu leveämmälle kuin takarenkaat, mikä ainakin itselleni luo illuusion että pienestäkin välistä mahtuu eikä sitten aina mahdukaan, hehe. Leveyttä rattailla on kuitenkin vain 53 cm eli missään nimessä leveät ne eivät ole, mutta ehkä juuri tuo renkaiden sijoittelu saa ne tuntumaan leveämmiltä kuin ne todellisuudessa ovat.

Jousitus ja renkaat

Bee3 renkaat
Eturenkaan lukitus

Beessä on neljä keskenään samankokoista 6″ rengasta, jotka puhkeamattomina ovat luotettavat seuralaiset matkoilla. Eturenkaat pyörivät 360° ja ne saa lukittua, joskin lukitus (valkoinen “renkula” renkaan yläpuolella) on aikamoisen tiukka. Kaikissa renkaissa on jousitus, harvinaista sinänsä tällaisissa vähänkään pienemmissä rattaissa. Jonkun verran rattaat kuitenkin epätasaisella alustalla täristävät ja parhaimmillaan Beet ovat mun mielestä kauppakeskus- ja kaupunkikäytössä. Pienessä lumessa kulkevat vielä suht vaivatta, mutta ainoiksi talvikulkupeleiksi en Beetä valitsisi.

Työntöaisa

Vaahtomuovinen työntöaisaTeleskooppiaisan säätö
Tekonahkaiset aisansuojat

Aisa on mallia teleskooppi ja säätöä varten kummallakin puolella aisaa on valkoiset klipsut. Säätövara on sellainen, että rattaita pystyy työntämään niin lyhyt kuin pitkä työntäjä – alimmassa asennossa jopa taaperokin yltää ihan kivasti (kuva postauksen lopussa) lykkimään rattaitaan, kun ei enää jaksa istua kyydissä. Aisassa on vaahtomuovipehmusteet, uudemmissa ne on ymmärtääkseni korvattu tekonahkaisilla versioilla. Vaahtomuovi tuntuu materiaalilta sellaiselta, ettei se kovin pitkään pysy hyvänä, joten tilasin saman tien yhden Fb-ryhmän kautta käsityöihmiseltä Beehen sopivat tarrakiinnitteiset aisansuojat. Ne ovat paitsi suojaavat, myös tuntuvat käsien alla huomattavasti paremmalta kuin vaahtomuovi. Aisassa keskellä on kiinni rannehihna, mikäli sellaista tykkää käyttää.

Istuin ja jalkatuki

Bee3 kuomu alimmillaanBee3 kuomu korkeimmillaan
Bugaboo Bee3 selkänojan säätö

Erikoista Beessä on se, että istuimen kokoa voi kasvattaa lapsen mukaan. Selkänoja liikkuu kymmenisen senttiä pystysuunnassa ja myös istuinosan syvyyttä saa säädettyä. Yllä olevassa kuvaparissa näkyy hyvin ero selkänojan korkeudessa, vasemmalla se on alimmassa ja oikealla ylimmässä asennossa. Tuossa alimmassa kuvassa näkyy selkänoja korkeimmillaan, matalimmillaan nuo mustat muoviläpykät ovat kiinni toisissaan. Kuomu ja valjaat luonnollisesti seuraavat mukana, kun selkänojan korkeutta säätää. Istuimen kangas on suunniteltu siten, että ylimääräinen osa sujahtaa tarvittaessa penkin väliin piiloon.

Bee3 lepoasentoBee3 makuuasento
Makuulla jatkettava kuomu pisimmillään

Selkänojan kulmaa säädetään painamalla valkoista läpykkää ja alempaa mustaa toisiaan kohti. Selkänojassa on kolme asentoa, joista pystyin on ihan kunnolla pysty (näkyy esim. postauksen aloituskuvassa). Täysin makuuasentoon selkänoja ei mene, vaan istuimeen jää loiva mutka. Varsinaista jalkatukea Beessä ei ole, joten istuin työntäjään päin vähänkään pidemmän lapsen jalat keikkuvat ilmassa – ja osuvat helposti työntäjään. Viileämmillä keleillä lämpöpussin kanssa jalat asettuvat vähän kivemmin.

Bee3 istuimen kääntäminen
Istuimen kiinnitys

Istuinta irrottaessa selkänoja pitää saada taitettua aivan penkkiin kiinni. Ohuen istuinpehmusteen kanssa se onnistuu jotenkin, mutta lämpöpussin kanssa ei mitään toivoa. Toisaalta taas mulla ainakin on käynyt niin, että kokoontaitettuna autoon laittaessa tai sieltä pois nostaessa istuinosa onkin yhtäkkiä irronnut. Mitään erillistä vapautusnamiskaa ei ole, vaan juuri oikea asento vapauttaa penkin. Tämä istuimen kääntötsydeemi on omaan makuuni turhan muovinen, varsinkin siihen nähden millaisen tukun euroja Beestä saa pulittaa.

Kuomu

Ampiaisrattaat. #stroller #bugaboo #bugaboobee3 #yellow #babyplushoorn #strollerobsession #lastenvaunuhullut #vaunuhullu #olikinikäväkeltaista

Kuomu on suojaava ihan perusasennossakin, minkä lisäksi vetoketjulla avattavan lisäpätkän ansiosta suojaa piisaa myös makuuasennossa. Kangas kuomussa on erilaista kuin mihin olen aiemmin törmännyt, vähän kuin jotain paksua trikoota. Tavallaan se tuntuu vähän lörpöltä ja vuorikin ehkä olisi kiva lisä, mutta yllättävän nätisti tuo hylkii vettä – tulipahan sekin testattua, kun erään kerran jouduin räntäsateeseen enkä ehtinyt heittää sadesuojaa päälle. Kuomuissa riittää valinnanvaraa ja niitä on saatavilla vaikka missä värissä. Lisäksi on vielä kesäkeleihin tarkoitettu Breezy, jossa siinäkin oma valikoimansa värien ja kuosien suhteen.

Valjaat ja turvakaari

Istuimen 5-pistevyöt
Bee3 istuin kasvot menosuuntaan

Kasvot menosuuntaan istuin on pidemmälle matkustajalle parempi, sillä jalat saa silloin etuosan muoviselle tasolle. Beessä on 5-pistevaljaat, joista jokainen laitetaan erikseen lukkoon, mikä tuskin on kovin helppo nakki joka suuntaan rimpuilevan kyytiläisen kanssa. Lukosta avaamalla kaikki valjaat irtoavat yhtä aikaa ja lukko on varsin helposti avattavissa, ainakin meillä taapero oppi ihan parilla kerralla avaamaan hela hoidon. Valjaat eivät irtoa istuimesta ja myös valjaiden pehmusteet ovat kiinteät, mikä mielestäni on jokseenkin hölmöä. Irtoavat pehmusteet olisi helppo heittää koneeseen pesuun, jos ne likastuvat, mutta näissä pesuun täytyy laittaa koko istuinkangas. Itse en voi sanoa olevani Bugisten valjaiden fani, mutta monet näitä tuntuvat hehkuttavan. Turvakaarta Beessä ei ole, eikä Bugaboolla ole sellaista edes lisävarusteena. Easywalker Buggyn kaari kuulemma sopii, tosin ainoastaan istuimen ollessa kasvot menosuuntaan.

Jarru ja tavarakori

Bee3 jarru
Tavarakori istuin työntäjään päinTavarakori istuin menosuuntaan

Been jarru on varsin perus, tuollainen muoviläpyskä keskellä taka-akselia. Istuimen ollessa kasvot työntäjään päin poljin on luonnollisesti hivenen hankalampi käyttää, mutta menee onneksi helposti päälle ja pois niin ei tarvitse ihmeemmin veivata. Kankainen tavarakori on erittäin kelvollisen kokoinen, harmi vain se on todella vaikeasti saavutettavissa, kun istuin on kasvot menosuuntaan. Rungossa on työntäjän puolella tuollainen jarrukuvassa näkyvä isohko muoviosa, jonka ohi ei kovin suurta tavaraa koriin saa ujutettua. Myöskään sivuilla olevat kankaat eivät anna periksi, joten ainoa mahdollinen aukko romppeiden koriin laittamiselle on rattaiden etupuolelta – siis lapsen jalkojen välistä. Työntäjään päin ollessa asia on tottakai päinvastoin ja silloin tilavaa tavarakoria on kyllä kiittäminen.

Kasaus

Pieniksi rattaiksi Been kasauskoko on yllättävän iso eikä niistä varsinaisesti voi puhua matkarattaina, vaikka toki isoihin yhdistelmiin (esim. Bugaboon omat Buffalo/Donkey Mono) verrattuna paketti on pieni. Ja menee se heittämällä Peugeot 206 takakonttiin, mikä on kelpo suoritus sinänsä. ;) Netistä löytyneissä lähteissä oli paketin pituudeksi ilmoitettu 85 cm, mutta itse en kyllä näitä niin lyhyeksi saanut en sitten millään – omat mittaukseni antoivat sitkeästi 5 cm pidemmän tuloksen. Beet ovat muuten siitä jännät rattaat, että ne ovat kokoontaitettuna melkein 10 cm kapeammat kuin avattuna.

Bugaboo Bee3: kasaus istuin kasvot menosuuntaan
Bugaboo Bee3: kasaus istuin selkä menosuuntaan
Beet pikku-Pösön takakontissa
Aisan kasausmerkit

Beet kasautuvat istuin kumminkin päin eikä kasauskoossakaan ole sen kummemmin eroa siinä, onko istuin kasvot menosuuntaan vai työntäjään päin. Kasaussysteemi on ihan näppärä: aisa alimpaan asentoon, aisan kummaltakin puolelta valkoisista namiskoista kiinni ja vähän “nykäisemällä” istuin ikään kuin sukeltaa tavarakoriin vetäen rungon mukanaan kasaan. Mitään lukitusta ei ole, mutta sen verran jäykkä tuo paketti on, ettei pääse vahingossa aukeamaan tai mitään. Avaaminen onkin yleensä kinkkisempää kuin kasaaminen, sillä ihan hennoilla otteilla rattaita ei auki saa. Helpoin tapa on pitää jalalla rungon taka-akselista vastaan samalla kun vetäisee rungon auki. Se kannattaa aina tarkistaa, että aisa kliksahtaa kunnolla auki eli sivuilla olevat merkit ovat kokonaan näkyvillä.

Sadesuoja

Tullsan sadesuoja (koko small) BeessäBeen oma läpinäkyvä muovinen sadesuoja

Bugaboissa tulee aina mukana oma juuri sille rattaalle suunniteltu sadesuojansa, joskin mun mielestä ne ovat kamalia muovisäkkejä ja fiiliksen on pakko olla kuin akvaariossa istuisi. Avasin tuon Been suojan vasta siinä kohtaa, kun sovitin sitä rattaisiin kuvan ottoa varten; muuten käytin Tullsan pientä kuomurattaan sadesuojaa. Vastaava vaunukopan suoja olisi varmaan istunut vielä paremmin, mutta sellaista en valitettavasti ole meidän kaappeihimme jemmannut.

Bugaboo Bee3 vs. Easywalker Mosey

Kasauskoon vertailua Bugaboo Bee3 vs. Easywalker Mosey
Kasauskoon vertailua Bugaboo Bee3 vs. Easywalker Mosey

Meillä oli keväällä Moseyt yhtä aikaa Been kanssa ja totesin parivaljakon muistuttavan toisiaan siinä määrin, että ajattelin tähän samaan settiin lätkäistä hieman vertailua niiden perusominaisuuksista. Kuvia en sen enempää ottanut, mutta nuo kasauskoot oli pakko saada ikuistettua. Molemmat sekä Beet että Moseyt ovat erinomaisia ns. viimeisiä rattaita, jotka toimivat myös isommalla kyytiläisellä. Niissä on korkeahkot selkänojat, kuomun alla hyvin tilaa, istuimen painoraja enemmän kuin vakio 15 kg ja ne ovat kuitenkin sinänsä pienikokoisia, etteivät vie järkyttävästi tilaa kotona tai autossa.

Bugaboo Bee3 (2016) Easywalker Mosey (2015)
Leveys 53 cm 54,5 cm
Pituus (aisa lyhimmillään) 88 cm 78 cm
Kokoontaitettuna (PxLxK) 90x45x40 cm (kasvot menosuuntaan 90x45x33 cm) 96x55x40 cm (kasvot menosuuntaan 96x55x36 cm)
Paino 8,7 kg 11,4 kg
Renkaat 4 kpl vaahtotäytteiset (puhkeamattomat), kaikki 6″ 4 kpl vaahtotäytteiset (puhkeamattomat), kaikki 8″
Aisa ja työntökorkeus Teleskooppi,
89-107 cm
Teleskooppi,
79-106 cm
Tavarakori Kankainen,
30×40 cm,
max. 4 kg
Kankainen,
37×36 cm,
max. 5 kg
Istuin Selkänoja menee lähes makuulle, 3 asentoa Selkänoja menee täysin makuulle, 4 asentoa
Istuimen painoraja 17 kg 20 kg
Selkänojan korkeus 43-52 cm 53 cm
Kuomun alla tilaa 50-59 cm 52-64 cm
Makuupituus 92 cm 97 cm

Kuten taulukosta voi tavata, mitään huomattavia eroja ei ole. Beet ovat selkeästi kevyemmät rakenteeltaan ja se yhdistettynä näpsäkkään kasaukseen saisi mut kallistumaan niiden puoleen, jos olisi tarve kasata ja avata rattaita usein. Moseyt taas voittavat pituudessa (vievät 10 cm vähemmän tilaa julkisissa), renkaiden koossa (kulkevat talvellakin siedettävästi) sekä muutaman kilon korkeammassa painorajassa. Teleskooppiaisan ansiosta molemmat näistä sopivat niin lyhyille kuin pitkille työntäjille, mikä varmasti on ollut olennainen ominaisuus suunnittelussa, kun ovat kumpikin hollantilaisia merkkejä.

Neiti

Beet ovat varmasti kivat kesärattaat, pienet ja söpöt, mutta on sanottava että mua ne eivät vakuuttaneet. Ehkä ajankohta oli meille väärä..? Pelkän 2-vuotiaan kanssa ne olisivat menetelleet, mutta vauvan ilmoitettua tulostaan totesin, että jotkut vähän tukevammat kuitenkin kiitos. Beehen on kyllä saatavilla lisäosana niin vauvakoppaa kuin kaukaloadapteriakin (Maxi-Cosi ja Britax), että siitä vauvakelpoisuus ei jää kiinni. Meidän Beet löysivät onneksi uuden kodin melkein naapurista ja ollaan pidetty yhteyttä jälkeenkin, kun meillä on nuo esikoiset lähes samanikäiset. Bugistestailuni siirtyi kuitenkin seuraavalle tasolle tuossa ennen juhannusta, kun kotiin saapuivat the tuplat eli Bugaboo Donkeyt! Jatkoa siis seuraa aivan taatusti.

Bugaboo Bee3 (2016) – yhteenveto

Tärkeimmät speksit:

  • Leveys: 53 cm
  • Pituus (aisa lyhimmillään): 88 cm
  • Kokoontaitettuna (PxLxK): 90x45x40 cm (kasvot menosuuntaan korkeus 33 cm)
  • Paino: 8,7 kg
  • Renkaat: 4 kpl vaahtotäytteiset (puhkeamattomat), kaikki 6″
  • Aisa ja työntökorkeus: Teleskooppi, 89-107 cm
  • Istuin: Selkänoja menee lähes makuulle, 3 asentoa
  • Istuimen painoraja: 17 kg
  • Selkänojan korkeus: 43-52 cm
  • Kuomun alla tilaa: 50-59 cm
  • Makuupituus: 92 cm
  • Tavaratila: Kankainen tavarakori 30×40 cm (max. 4 kg)

Ruusuja:

  • Pienet ja näppärät rattaat.
  • Käännettävä istuin.
  • Yksinkertainen kasaus.
  • Erinomaisesti suojaava jatkettava kuomu.
  • Ilmettä saa vaihdettua helposti eri värisillä kuomuilla.
  • Työntöaisan hyvät säädöt kaiken mittaisille työntäjille.
  • Pitävät ihan kivasti jälleenmyyntiarvonsa.
  • Kauniit.

Risuja:

  • Jalkatuen puute.
  • Valjaat laitettava jokainen erikseen kiinni.
  • Taapero oppii todella nopeasti avaamaan valjaiden lukon.
  • Kuomu yksinkertaista kangasta ja vähän lörppää materiaalia.
  • Ei turvakaarta.
  • Edestä leveämmät kuin takaa; kaupoissa helposti törmää eturenkailla johonkin.
  • Matkarattaiksi iso kasauskoko.
  • Aisan vaahtomuovi, joka tämän hintaluokan rattaissa pitäisi ehdottomasti olla (teko)nahkaa tai muuta ns. parempaa materiaalia.
  • Hinta.

Rattaista saatu pieni alennus bloginäkyvyyttä vastaan.

18.6.2017
15:31

Alppiruusuloisto parhaimmillaan

Mulla pärähti mittariin tällä viikolla jälleen yksi vuosi lisää ja juhlistin sitä työpäivän jälkeen visiitillä Raision alppiruusupuistoon lapsen kanssa, kun miehelläkin sattui olemaan iltavuoroviikko. Selviydyimme paikalle vasta kuuden jäljissä illalla, mutta puistossa kävi kova kuhina ja ihastelevia kommentteja kuului joka puolelta. Ihanan lämmin kesäilta varmasti vaikutti asiaan, ei tarvittu viime vuoden tapaan pitkiä hihoja tai lahkeita eikä todellakaan tuulitakkia kuten kaksi vuotta sitten.

Alppiruusut ilta-auringossa
Vaaleampia sävyjä
Kunnon puska
Hennot värit

Kukkien määrä oli tänä vuonna jotain aivan uskomatonta! Meni heittämällä kärkeen vuosien varrella kokemieni alppiruusukukintojen sarjassa. Joissain puskissa oli vielä jopa nuppuja ja joissain hieman terälehtiä jo varissut maahan, mutta pääpiirteittäin jokainen puska laittoi parastaan ja kukkameri oli vastassa mihin tahansa katseensa käänsi. Oli pakko ottaa vähän videotakin muistoksi, kun ei sitä määrää oikein pystynyt pysähtyneeseen kuvaan tallentamaan. Myös sisko pyörähti pikaisesti paikalla mukanaan ylläriterkkuja äiskältä sekä tädiltämme: raparperipiirakkaa ja teetä. Istahdimme siis hetkeksi penkille evästämään, oli varsin mukava siinä kukkien keskellä hörppiä teetä termarista ilta-auringon paistaessa puistoon.

Kirkasta pinkkiä
Kukkaa piisaa
Vielä vähän nupullaan

Jälkikasvu oli ehkä eniten innoissaan edes takaisin juoksentelusta sekä muurahaisten ihmettelystä. Aidon ilahtunut hihkaisu voikukkia! kirvoitti hörähdyksen niin äidiltä kuin vieressä olijoiltakin – mitäs alppiruusuista, kun vieressä on pari voikukkaa. ;) Mini koki myös pienoisia kauhun hetkiä koppakuoriaisen laskeutuessa käsivarrelle, se huuto raikui varmasti koko puistossa… Olen itse yrittänyt olla reagoimatta mihinkään öttiäisiin sen kummemmin, mutta jostain likka on oppinut olemaan aivan hysteerinen ötököiden suhteen. Muurahaiset ja kärpäset sentään ovat jo suht siedettäviä yleensä.

Polku
Valkoinen versio
Seuralainen
Lippis – Vimma, arskat – Babiators, mekko – Mini Rodini, sandaalit – Bundgaard.

Käynnistämme ei ole montaa päivää, joten ehdottomasti suunta Raisioon, jos et ole vielä käynyt puistossa tänä kesänä. Kukkaloisto on ollut parhaimmillaan varmasti nyt viikonloppuna, mutta luulisi ensi viikollakin riittävän vielä ihasteltavaa. Kipin kapin siis Kirkkoväärtinkujalle!

Kent – Tigerdrottningen [2014]

19.4.2017
23:17

Lappi-ikävää ilmassa

Multa jäi kokonaan syksyllä kirjoittamatta meidän loppukesäisestä ruskaretkestä Ylläkselle, mutta korjataan se vääryys nyt. Parin vuoden tauon jälkeen suuntasimme reissuun muuten samalla poppoolla, paitsi lasten lukumäärä oli kasvanut yhdestä kolmeen. Emme onnistuneet löytämään sopivaa matkailu- tms. autoa kulkupeliksi, joten lähdimme matkaan kahdella henkilöautolla. Tällä kertaa menomatkaksi ei ollut sen kummempia pakkopysähdyksiä, vaan posotimme kohti pohjoista niin vauhdilla kuin se kaikki olosuhteet huomioon ottaen oli mahdollista. Yöpymisen olimme varanneet Oulusta ja on sanottava, että aikamoinen matka tuo Turku-Oulu on taittaa yhden päivän aikana, kun matkassa on pieniä lapsia mukana! Onneksi majapaikkamme oli kotoisa TurusenSaha, jossa saimme oikein lämpimän vastaanoton päästessämme illansuussa vihdoin perille. Seuraavana päivänä vietimme Oulussa jokusen tunnin, se on kyllä ihana kaupunki – joskus pitäisi ehdottomasti lähteä lomalle varta vasten sinne.

Äkäslompolon syysvärejä
Tyypit ja reput

Toisen päivän ajorupeama oli ihanasti lyhyempi ja myöhään iltapäivällä purimme jo tavaroita autoista Äkäslompolossa. Sinä iltana ei toki ihmeempää ohjelmaa ollut, asettauduimme taloksi ja yritimme vetreytyä tuhannen kilometrin tulomatkasta. Ensimmäisenä kokonaisena Lappi-päivänä eli sunnuntaina lähdimme päikkäriajan jälkeen koko poppoo kiertämään pienen lenkin lähimaastossa, matkalle osui juuri sopivasti yksi geokätkökin. Verrattuna etelän keleihin Lapissa oli tuolloin elokuun viimeisinä päivinä jo varsin vilpoista (öisin jopa pakkasasteita) eikä mukaan otetut välikausitamineet olleet yhtään liikaa.

Olin Lappi-viikkoa ajatellen laittanut vanhan Manducamme eteenpäin ja hankkinut tilalle taapero-Tulan, joka osoittautuikin reissussa erinomaiseksi kantovälineeksi. Siinä missä Manduca on ihan jees, on Tula aivan mahtava! Siinä on vähemmän säätöjä ja jotenkin se istuu ainakin mulle mukavammin päälle.

Järvi kimmeltelee auringossa
Jännä puu
Kesängin Keidas
Kesänkijärvi
Tirppa

Maanantaina oli upea aurinkoinen päivä, joten päätimme lähteä Kesänkijärven ympäri kiertävälle Hillapolulle. Valitettavasti matkantekomme päättyi ennen aikojaan, sillä suo-osuudella oli vesi noussut niin korkealle ettei eteenpäin päässyt ilman märkiä jalkineita. Onneksi se oli sopivasti Kesängin Keitaan nurkilla, niinpä astelimme maisemakahvilaan syömään paikan herkulliset lätyt. Hillapolun toinen pätkä oli sinänsä meille tuttu entuudestaan, kiersimme nimittäin reittiä toisesta suunnasta ihan ensimmäisellä Ylläs-visiitillämme. Ehkäpä joskus vielä pääsemme tallustamaan koko kierroksen ympäri.

Äkäslompolon keskustassa
Jänö

Ruskaretkemme tehtiin luonnollisesti lasten ehdoilla. Verrattuna aiempiin reissuihin tämä oli kieltämättä “raskaampi” – aiemmin on ollut helppo toimia yhden lapsen tarpeiden mukaan, mutta kolme on jo huomattavasti työläämpi katras oikeastaan ihan kaikessa. Oman lisänsä toki tuo se fakta, että nyt joukossa oli myös oma ipana. Yövyimme koko konkkaronkka tosiaan samassa mökissä, toinen perhe nukkui parvella ja me alakerran makuuhuoneessa. Vaikka lapsista oli seuraa toisilleen, olisi omat mökit (tai huoneistot) olleet ihan paikallaan, jotta iltaisin olisi voinut toviksi vetäytyä ns. omaan rauhaan ennen unille menoa.

Tervetuloa Velhopolulle!
Pisarat
Luontopolku
Pitkospuita pitkin
Puro
Tunturi horisontissa
Kelot polun varressa
Nips naps

Ensimmäinen ruskaretkemme pari vuotta takaperin oli syys-lokakuun vaihteessa, jolloin ruska oli jo hiipumaan päin ja auki olevien palveluiden määrä aika hintelä. Tämä elo-syyskuun vaihde oli selkeästi parempi niin luonnon kuin palveluiden suhteen ja huomasi sen siitäkin, että ihmisiä oli liikkeellä enemmän. Myös sään puolesta oli lämpimämpää, muistan kun viimeksi oli välillä päivisinkin pakkasta eikä aurinko lämmittänyt enää nimeksikään. Seuraavaksi haaveilen Lapin matkasta joko talvella tai sitten keväällä niin, että aurinko jo porottaa mutta lumi on vielä maassa.

Kävimme ottamassa uusinnan toisestakin aiemmasta tuttavuudesta, Varkaankurun Velhopolusta. Edellisen kerran kiersimme lenkin keskikesällä, joten oli kiintoisaa nähdä miltä maisema näytti näin syksyllä. Pitkospuita uusittiin silloin 2013 ja olikin nyt hauska löytää puiden loppupäästä “signeeraus” tuosta vuodesta. Kaikkiaan 3,5 km polku oli loistavassa kunnossa ja helppo kävellä lasten kanssa. Varkaankurun yläpäässä pysähdyimme toviksi nuotion ääreen, ja siinä sivussa napsimme 1-vuotiskuvia seurueemme nuorimmaisesta mm. mustikanvarpujen joukossa. Edelliskerralla väliin jäänyt geokätkö tuli sekin haettua, pääsimme S:n kanssa kaksistaan hoitamaan homman miesten jäädessä lasten kanssa evästämään nuotiolle. Koukkaus reitiltä ollut yhtään niin pitkä kuin olimme kuvitelleet – tai ehkä se vaan meni nopeasti ilman lapsia. Velhopolun kierrettyämme pistäydyimme vielä Kellokkaassa, josta tuli ostettua muutamat postikortit kotiin lähetettäväksi.

Naapurimökin vieras
Iltasatu

Kuun vaihduttua syyskuuksi teimme ainoan pidemmän päiväretken ja suuntasimme autojen keulat kohti Sodankylää. Ei meillä siellä mitään erikoista ohjelmaa ollut, kunhan kävimme tsekkaamassa millainen paikka oli kyseessä sekä söimme lounaan – niin ja uusi kunta geokartalle, tottakai. Sodankylästä ajoimme Leville kylpylään, se kun oli viime kerralla todettu kaikin puolin toimivaksi kokonaisuudeksi. Meidän mini vähän pelkäsi suihkuhuoneissa, mutta allasosastolla tyyppi oli aivan liekeissä. Kylpylässä oli isohkon lastenaltaan (sisältäen paljon vesileluja sekä pienen liukumäen) lisäksi pieni matala allas, jossa oli todella lämmintä vettä, ja myös iso vesiliukumäki oli sellainen, että siihen saattoi mennä lapsi sylissä laskemaan. Reipas parituntinen siellä tuli pulikoitua eikä muksut olisi silloinkaan vielä halunneet lähteä, vaikka uni alkoi jo painaa silmiä. Ennen kotiinlähtöä haukkasimme vielä pientä purtavaa kylpylän aulassa, sen verran mahat kurnivat vedessä oleilun jälkeen.

Tornionjoki virtaa

Lasten kanssa päivät tuntuivat hujahtavan vauhdilla, yhtäkkiä oli jo perjantai ja aika pakata tavarat takaisin laukkuihin. Lauantaina heti aamusta sanoimme haikein mielin heipat Ylläkselle ja paluumatka etelään alkoi. Aamupäivän kohokohta oli epäilemättä pysähdys Torniossa, jossa etsimme käsiimme S:n geolöydön nro 1000 – ei mikään ihan tavanomainen paikka tuo Ruotsin puolelle johtavan sillan alusta. Kuvittelimme purkin jotenkin vaikeammaksi kuin se olikaan ja melkein alkoi naurattaa, kun se vihdoin löytyi. Apua mitä puusilmiä olimme olleet! No, pääasia että löytyi ja tuo hieno kätköpaikka tuli koettua.

Tuon toiseksi viimeisen päivän kilometrit olivat aika tarkkaan puolet matkasta, yöpymispaikkamme oli siis Kokkola. Siinä kohtaa reissua aloimme olla jo varsin väsynyttä sakkia ja seuraavan päivän viimeinen pätkä kotiin sujui sutjakkaasti ilman turhia pysähdyksiä, edes kätköjen takia. Lapsiperheenä tällainen viikon reissu ei oikein mene kategoriaan rentouttava loma, mutta hyvähän se on välillä viettää vähän erilaista lomaa. Tytär pärjäsi hienosti eikä edes automatkat olleet pahoja, tai ainakaan niin pahoja kuin mitä ehkä etukäteen olin pelännyt. Tosin se oli meillä se käännekohta, jolloin likka oppi katsomaan Kaapoa ym. tabletilta… Vaikka ymmärtäähän sen, tylsää istua tuntitolkulla autossa vailla tekemistä tai kirjoja kummempaa aktiviteettia.

Lisää kuvia kyseiseltä reissulta löytyy Instasta #ruskaretki2016. Näköjään joku muukin käyttänyt tuota samaa hashtagia mun jälkeen, pöh…

9.4.2017
14:33

Pirteän punainen Kronan Sulky/S

Tyttären vauvakeväänä lastenvaunuasioihin syvennyttyäni (tai hurahdettuani, hehe) tutustuin ruotsalaiseen Kronaniin ja olin varma, että näppärän oloiset Sulky/S-rattaat hankkisin meille sitten joskus kun raaskisin laittaa lapsen kasvot menosuuntaan. Noh, toisin kävi ja ensimmäiseksi matkaratastarpeen tuli täyttämään Swiftit. Niiden jälkeen Sulkyt olivat harkintalistalla, mutta päädyin siinä kohtaa kuitenkin edullisempiin B-Motioneihin lähinnä hinnan takia. Olin juuri saanut pienennettyä ratasmäärän eteisessämme kahteen, kun teimme tyttären ja siskoni kanssa pienen tyttöjen reissun Tampereelle. Kävin pyörittelemässä Sulkyja livenä ja kun niistä sattui juuri sopivasti olemaan kiva tarjous, voi vain arvata kuinkas sitten kävikään…

Kronan: Sulky/S

Ehkä jopa ostopäätöstä vaikeampaa oli värin valinta: pähkäilin mustan ja punaisen välillä, joista sisko ja myyjä ylipuhuivat yhdessä mut valitsemaan punaiset rattaat. Vaikka ne olivat ihanan pirtsakat varsinkin alkuvuoden harmauden keskellä, on myönnettävä että välillä kyllä harmittelin kun ne eivät olleet mustat. Jotenkin mustat rattaat on niin paljon helpompi asustaa, punaisen pariksi taas ei oikein sovi kuin mustavalkoinen tai harmaa.

Koko

Ensimmäiseksi Sulkyissa huomion kiinnittää helposti jännästi muotoiltuun aisaan sekä tällaisiksi pikkurattaiksi yllättävän letkeään jousitukseen. Kokonsa puolesta Sulkyt ovat kevyet ja kompaktit, minkä ansiosta ne voisivat hyvinkin palvella ainoina rattaina. Leveyttä on vaivaiset 53 cm, siltäkin osin oikein näppärät pikkurattaat siis kyseessä. Meidän yhteiselomme ei alkanut täysin moitteetta, sillä kuomu ei jostain syystä pysynyt kunnolla auki vaan pompsahti kasaan pienestäkin töyssähdyksestä. Kyseltyäni asiaa myyjäliikkeestä sain postitse uudet kuomunkaaret, jotka vaihtamalla ongelma poistui heti.

Jousitus ja renkaat

Sulkyjen jousitus on tosiaan aivan omaa luokkaansa: se ei ole vain letkeä, vaan siis ihan oikeasti to-del-la letkeä. Tuntuma on vähän samanlainen kuin työntelisi jotain kunnolla jousitettuja Emmaljungan tai Brion hyökkäysvaunuja – paitsi että kokoa ja painoa on huomattavasti vähemmän. Sulkyt painavat 11,5 kg eli eroa esim. vajaa 18 kg painaviin Happyihin on aika tavalla. Tietyllä tavalla Sulkyt ovat ehkä vähän liiankin letkeät keveyteensä nähden ja se tekee joissain tilanteissa ohjattavuudesta jopa hieman epämukavaa.

Talvikelilläkin kulkeeSulkyt edestä

Sulkyjen ilmakumirenkaat ovat samaa kokoluokkaa kuin B-Motioneissa, Sulkyissa vaan eturenkaat ovat puoli tuumaa suuremmat. Tiedä sitten voiko noin pieni ero olla syynä, mutta mielestäni Sulkyt kulkevat huomattavasti nätimmin sadevesikourujen ym. ylitse eivätkä kovin helposti töksähdä mihinkään. Renkaat ovatkin ehdottomasti yksi iso plussa Sulky/S:ssä, tavalliset kiinteärenkaiset Sulkyt ilmeisesti ovat selkeästi raskaammat kuin nämä kääntyvillä eturenkailla olevat S:t. Myös keuliminen kanttareiden ym. yli sujuu huomattavasti smoothimmin verrattuna B-Motioneihin, mutta se epäilemättä johtuu ihan vain painopisteiden erilaisuudesta.

Istuin

Selkänoja makuuasennossa
Selkänojan säätöremmi

Selkänojan säätö on portaaton ja systeemi toimivampi kuin B-Motioneissa, vaikkakin hieman jäykähkö. Istuma-asento on Sulkyissa mielestäni parempi eikä edes pieni 1-vuotias kyytiläinen valahda mitenkään kummallisesti istuimessa. Selkänoja menee täysin makuulle ja jalkatuen saa säädettyä, joten kyydissä on mukava ottaa tirsat. Takana selkänojassa on pieni tasku, johon ei kylläkään kovin ihmeitä mahdu sisään.

Kuomu

Sulkyjen integroitu hyönteissuoja
Lenkit sivuilla

Sulkyjen suojaava kuomu on mahtava! Kuomun reunassa on heijastimet ja sisäpuolelta löytyy integroituna hyönteissuoja, jonka reuna kiinnitetään rattaiden runkoon tuollaisilla koukuilla. Kuomuun kuuluu myös kunnon kokoinen aurinkolippa, jonka saa taitettua piiloon kun sitä ei tarvitse. Lipan reuna tosin menee typerästi vinksalleen, jos sitä paljon pitää taitettuna. Kuomussa on myös kurkistusluukku (kuva alla), tai ehkä voisi puhua jopa ikkunasta. Se on koko kuomun levyinen ja aukeaa vetoketjulla, ei siis ihan kauhean kätevä mun mielestä. Voi tietysti olla, että sen funktio on enemmänkin tuuletuksen lisääminen kesäkeleillä.

Työntöaisa

Kuomun kurkistusluukku sekä ergonomisesti muotoiltu työntoaisa

Työntöaisa on ergonomisesti muotoiltu, näyttää vähän hassulta mutta itse tykkään kovasti työntötuntumasta sen kanssa. Käsiä voi pitää “normaalisti” keskellä tai sitten hieman erilaisessa kulmassa tuosta sivuilta. Aisassa ei toki parane mitään kovin painavaa roikuttaa, mutta tulipa erään kerran kaupassa huomattua, että kauppakori sopi Sulkyjen aisaan kuin nakutettu. :D Työntökorkeuden puolesta Sulkyt eivät ole parhaimmat rattaat lyhyelle työntäjälle, sillä aisan alin asento on sekin yli metrin korkeudella.

Valjaat, turvakaari ja jalkatuki

Istuin ja Kronanin jännittävät valjaat
Säädettävä jalkatukiAddBabyn istuinpehmuste Sulkyissa

Valjaiden osalta Kronan on päätynyt kulkemaan omaa tietään ja myös Sulkyissa valjaat ovat tavallaan irtonaiset. Olkavöiden toinen pää ei olekaan kiinni missään ylhäällä, vaan samoissa d-lenkeissä kuin lannevyötkin. Tämä mahdollistaa lapsen vapaamman olemisen rattaissa, mutta itse koin tällaiset valjaat enemmänkin hankalaksi. Selkänojan yläosassa on kylläkin pienet kangaslenkit, joista valjaat voi laittaa tulemaan tavalliseen tapaan, ja toki myös istuinpehmusteella niitä saa vähän niin kuin säädettyä. Turvakaari on kiinteä ja siinä on haararemmi, joten isommalla lapsella valjaita ei välttämättä edes tarvita. Lämpöpussin kanssa kiinteä turvakaari ei mielestäni toimi kovin hyvin, on niin paljon helpompaa laittaa pussia auki/kiinni, jos kaaren saa siirrettyä sivuun. Sulkyjen jalkatuki on säädettävä, mikä on hyvä ominaisuus erityisesti kyytiläisen nukkuessa.

Jarru ja tavarakori

Tavarakori ja jarru

Jarru on mallia perus, poljin aika pieni mutta kuitenkin ihan toimiva. Tavarakori Sulkyissa on todella pieni ja jostain myyntitiedoista lukemani “tilava tavarakori korkeilla suojareunoilla” aiheuttaa lähinnä purskahtamisen nauruun. Kuten kuvasta näkyy, kyytiin mahtuu normikokoinen Kånken eikä sitten paljon muuta. Vaikeaksi korin hyödyntämisen tekee myös se, että takana reuna on korkeampi kuin edessä – aivan kuin romppeet pitäisi heittää kyytiin etukautta. Että juu ei, tavarakori ei näissä rattaissa saa ainakaan multa kehuja osakseen.

Kasaus

Kasauspainikkeet sivuilla
Kronan Sulky/S kasattuna

Sulkyt menevät kasaan samaan tyyliin kuin esim. Emmaljungat: vedetään kummaltakin puolelta yhtä aikaa namiskoja ylöspäin ja ennen kokoon taittamista autetaan toiselta puolelta varmistusrenkula (kuvassa tuo punainen) “yli” tietyn pisteen. Kasauskooltaan Sulkyt muistuttavat tosiaan enemmän matkarattaita kuin isoja yhdistelmiä, vaikka kasaustapa onkin hyvin samantyyppinen. Paketti on pienehkö, mutta jää aika korkeaksi; renkaat irroittamalla korkeutta toki saa mukavasti pois. Työntäjästä katsottuna oikealla puolella on hihna, jolla rattaat saa suunnilleen pysymään nipussa. Plussaa tällaisessa kasaustyylissä on ehdottomasti se, että rattaat kasautuvat renkaidensa päälle eikä ulkona tarvitse kikkailla kankaiden likaantumisen pelossa. Kunhan lyö rattaat kasaan ja heittää auton kyytiin!

Sadesuoja ym. asusteet

Elodie Details myrskyikkunallinen sadesuoja Sulkyissa

Elodie Detailsin sadesuoja (kuvassa) istuu erinomaisesti Sulkyihin. Tullsan suojaa taisin myös kokeilla, mutta se oli ehkä inan väljä + Elodien myrskyikkunallinen oli talvisäällä toimivampi. Istuinpehmusteista AddBaby (seepraraidallinen yhdessä kuvassa tuolla aiemmin) toimii mainiosti ja lämpöpusseista tuli Sulkyjen kanssa testattua ainakin The Buppa Brandin kettupussi, alla olevassa kuvassa pilkottava Nordlys (meni hermot keskeltä aukeamisen ja valjaiden säätämisen kanssa) sekä Mini Rodinin kevyempi pussi, joka muistaakseni toimi näistä kaikista parhaiten.

Onhan nää punaset rattaat aika pirtsakat. #stroller #kronan #kronansulkys #red #winter #snow #vaunuhullu #lastenvaunuhullut

Niin, eihän tämä(kään) ihastus sitten kuitenkaan kestänyt. Sulkyt olivat ihan kivat ja työntötuntumaltaan paremmat kuin B-Motionit, mutta niissä oli monta seikkaa, joiden kanssa en pystynyt elämään (mm. ne pirun valjaat). Päätin siis luopua ensin Sulkyista, tosin niiden myyminen oli pientä tuskaa, kun juuri silloin sattui olemaan edellisen vuoden mallia alessa… Lopulta Sulkyt ja B-Motionit lähtivät kummatkin aika lailla samoihin aikoihin, kun tuli kaiken maailman uusia kuvioita ja hullutuksia. ;) Mutta jatketaan niistä toisella kertaa.

Kronan Sulky/S (2015) – yhteenveto

Tärkeimmät speksit:

  • Leveys: 53 cm
  • Pituus (aisa lyhimmillään): 79 cm (jalkatuki alhaalla 74,5 cm)
  • Kokoontaitettuna (PxLxK): 67x53x40 cm
  • Paino: 11,5 kg
  • Renkaat: 4 kpl ilmakumi, takana 10″ ja edessä 8″
  • Aisa ja työntökorkeus: Nivel, 105-111 cm
  • Istuin: Selkänoja menee täysin makuulle, portaaton säätö
  • Istuimen painoraja: 20 kg
  • Selkänojan korkeus: 48 cm
  • Kuomun alla tilaa: 57 cm
  • Makuupituus: 92 cm
  • Tavaratila: Kankainen tavarakori 36×27 cm (max. 5 kg)

Ruusuja:

  • Mukavan letkeä jousitus.
  • Työntöaisa ja sen muotoilu.
  • Kuomun suojaavuus.
  • Integroitu hyönteissuoja.
  • Ihanan kapeat, 53 cm mahtuu mistä välistä tahansa.
  • Hyvät heijastimet kuomussa.
  • Säädettävä jalkatuki.
  • Isohkot ilmakumirenkaat, myös edessä.
  • Näppärän kokoinen paketti autoon.
  • Laadukkaan oloinen kokonaisuus.

Risuja:

  • Ns. irtonaiset valjaat hankalat käyttää.
  • Tavarakorin koko ja käytettävyys.
  • Aurinkolipan reuna menee typerästi vinksalleen, jos sitä pitää paljon alle taitettuna.
  • Kiinteä turvakaari, voisi ehkä toimia jos olisi vähän korkeampi.
  • Selkänojaa säädettäessä kangas menee ärsyttävästi ryppyyn.

Avainsanat

& Other Stories 3h + k 15 minutes of fame 31 päivää 100 faktaa Aakkosjärjestyksessä Ahistaa Ajat menneet Alennuksella Apulanta Astiakaappi Asuntomessut Asuteemat Aurajoen rannoilla Baarissa Blogitapaamisia CBR Converse COS Designia Turusta Dislike DIY eBay Elixia Elokuvat Elämän pienet ilot Esikoinen Feel Unique Festarointi Flickr Fustra Geokätköily Gina Tricot Goodbyes H&M Helsinki Herqperc Homemade Home sweet home Housuista asiaa Huvipuistossa Häähumua Hääpäiväkuva Höh ja pöh iAsiat Ihastuksen huokaus Ihkutus Ihmetyttää Ikea Ikävä Insinöörin uudet lelut Inspiraatio Instagram Intissä tapahtuu Itsepaljastuksia Jotain uutta Joulu Juhannus Jumitus Jyväskylä Jänskätys Kahvilassa kerran Kantovälineet Keikalla Kesä Kevät Kiire Kipeänä Kirsikankukkaloisto Klubi Kollaasi Korut Kosmetiikkahaaste Kouvostoliitto Kuopus Kuvameemi Kynnet Kysymysmerkkejä Lahjottua Lainasanat Lappi Lapset Laserleikkaus Lastenvaatehulluus Lastenvaunuhullu Laukkuja Leireily Levylautasella Life's beautiful Lindex Listausta Lomalainen Lomilla Lumene Luonnonkosmetiikka Marimekko Markkinat Meikit Mekkokesä Merellä seilaten Messut Miehen vaatekaapilla Motoristikirkko Muistot Muotihäppeningit Muutoksia Muutto Myyjäiset Mádara Nettikaupat Nosh Object Collectors Item Odotus Oho hups Olivian tyylitesti Oma blogi Omakuva Once in a lifetime Onnea on Opiskelijatouhua Pariisin Kevät Pasikurssi Photo a day Pikkujoulut Pikkukaksio Polaroid Poptaide Puolivuotiskatsaus Päivän parhaat Pääsiäinen Rakkaus Rauma Reseptit Safkaa Salo Samuji Sauna Second hand Selected Sivistävää Sosiaaliset mediat Studio25 Sukulaiskekkerit Sunnuntaifiilis Suomi Design Supertreenit Syksy Synttärit Taaperon temput Talo maalla Talvi Talvisota Tampere Teeaddiktio Teemabileet Testissä The Body Shop Thumbs up! Tigi Toinen kierros Tuoksut Tuparit Turku Tyylivuosi Töllössä Unimaailma Uudet kuoret Uusi alku Uusikaupunki Uusi koti Uusivuosi Vagabond Vappu Varpujengi Vaunuarvostelut Vauva talossa Vauvavuosi Vertailussa Vierailla mailla Viherpeukalo Viikate Viinit Vink vink Vuonna 2016 Vuosikatsaus Väsy Wii-hii! Yksinäisyys Ystävät Ärsyttää! Ötökkäongelma
Scroll Up