AvainsanaInstagram

12.2.2016
23:19

Emmaljunga Viking ratasosalla

Kirjoittelin alkusyksystä pitkät pätkät meidän vaunuista numero kaksi eli Emmaljunga Vikingeistä, mutta tuolloin keskityin kyseisiin kulkupeleihin ainoastaan vaunukopan kanssa. Koppavaihe ei lopulta kestänyt kovin montaa kuukautta, vaikka olin ehkä kuvitellut sen edes vähän pidempään jatkuvan… Nyt joka tapauksessa on vihdoin vuorossa ajatuksiani Viikkareista tuon vaiheen jälkeen, ratasosan kanssa.

Huomioithan, että tämä postaus pohjautuu omiin mielipiteisiini ja ajatuksiini, jotka ovat yhtä oikeita (tai vääriä) kuin kenen tahansa muun. Vastaavia kirjoituksia Vikingeistä löytyy ainakin blogeista Hiekkaleikkejä sekä Pikku Tiikerin matkassa; kannattaa käydä kurkkaamassa, mikäli janoaa enemmän tietoa juuri näistä rattaista.

Ensimmäinen ajelu istuimessa
Ensimmäistä kertaa istuimessa.

Vikingit myydään osissa, eli runko (Ecco- tai ilmakumirenkailla) ja sille kaveriksi joko koppa tai istuin. Yhtä aikaa näitä ei voi käyttää (vrt. meidän ekat Briot kantokassilla), mikä tietysti saattaa aiheuttaa päänvaivaa säilytyksen suhteen. Mehän emme silloin keväällä Viikkareita ostaessa hankittu istuinta ollenkaan, vaan sen hain myöhemmin sitten kun sille tuli tarve. Jonkun aikaa aina jompi kumpi pyöri kämpässä irtonaisena, kunnes kesän lopulla myin kopan kokonaan pois.

Istuin

Vikingien istuin on mallia kuppi eikä siihen sovi minkään sortin kantokassi, joten kovin pienellä vauvalla istuinta ei voi käyttää. Suositusikä on 6 kk ylöspäin; meillä tyttö siirtyi istuimeen 5,5 kk iässä ja kulki alkuun selkänoja alimmassa mahdollisessa asennossa. Kuppipenkki muistuttaa turvaistuimen asentoa ja puolivuotiaan kanssa se on varsin mainio, koska siinä bebe ei pääse valumaan samalla tavalla kuin ns. tavallisessa istuimessa. Istuimen saa kiinnitettyä lapsen kasvot joko menosuuntaan tai työntäjään päin, pienen kanssa jälkimmäinen on yleensä kivempi ja meillä ainakin istuin on ollut noin päin ihan paria poikkeusta lukuun ottamatta.

Istuin selkä menosuuntaanIstuin kasvot menosuuntaan

Valjaat ja turvakaari

Istuimessa on olkapehmustein varustetut 5-pistevaljaat, joita on yksinkertainen käyttää ja tarvittaessa (esim. istuinsuojaa/lämpöpussia kiinnittäessä) ne saa myös helposti irti toisistaan. Turvakaaren saa avattua kummaltakin puolelta, mikä on varmasti kätevä ominaisuus isomman lapsen kohdalla, ja lisäksi kaaren saa kokonaan irti pidikkeineen kaikkineen (näppärä lämpöpussin kanssa).

Kuomu

Yksi Vikingien ratasistuimen iso plussa on kuomu: se on suojaava, säätyy hyvin eikä tunnu rimpulalta. Lisäksi siihen saa ostettua kivoja vaihtokuomuja kuten vaunukoppaankin. Aluksi ajattelin pärjätä peruskuomun kanssa ja piristää ilmettä istuinsuojalla, mutta jotenkin täysin musta istuinosa alkoi kuitenkin tuntua synkeältä. Syksyn alet onneksi pelastivat ja rattaat päivittyivät kertaheitolla raikkaammiksi omenanvihreän kuomun ansiosta.

Emmaljunga Viking ja istuimen suojaava kuomu
Tuuletusaukko kuomun takaosassa

Vaunuverhoa tms. kuomun kanssa ei välttämättä tarvitse, sillä alin asento suojaa todella hyvin. Tuossa ylemmässä kuvassa kuomu ei itse asiassa ole edes vielä alimmillaan, sen saa tuosta käännettyä vielä niin että turvakaarikin peittyy; itse tosin harvemmin olen kuomua pitänyt ihan niin alhaalla. Kuomun takaosassa on verkko, joten ilmanvaihtokin on siis kunnossa.

Alemmassa kuvassa näkyy myös istuimen selkänojan säätöhihna. Se ei ihan aina ollut mun kaveri ja välillä sitä joutui hetken rensklaamaan, pääsääntöisesti kuitenkin toimi ok. Selkänojan asentoja on kolme ja lisäksi ns. nolla-asento, joka on tarkoitettu käytettäväksi rattaiden kasaamisen yhteydessä. Alin käyttöasento (ks. ylempi kuva) on siis aika pysty täyteen lepoasentoon verrattuna, mutta hyvin meidän ipana noissa viihtyi ja usein nukkuikin.

Kasaus

Niin mahtavat rattaat kuin Viikkarit ovatkin, on kasauksesta pakko antaa miinusta. Tai no, itse kasaamisessa ei sinänsä ole mitään ongelmaa, mutta se kasauskoko voi huh! Vaikka kopan kanssa Viikkarit mahtuvat meidän Civicin takakonttiin oikein passelisti, istuimen kanssa paketti jotenkin täysin epäsopiva sinne.

Emmaljunga Viking: kasaus istuin selkä menosuuntaanEmmaljunga Viking:  kasaus istuin kasvot menosuuntaan
Emmaljunga Viking:  kasaus istuin erikseen

Varsinkin istuin selkä menosuuntaan (1. kuva) paketista tulee ihan järkyttävän iso, 105x54x55 cm (PxLxK); kopan kanssa pituus on yli 10 cm lyhempi. Istuin toisinpäin (2. kuva) paketti lyhenee 85 senttiin, ja irroittamalla turvakaaren saa korkeudestakin useamman sentin pois. Omasta mielestäni kätevin tapa on laittaa runko ja istuin erikseen (3. kuva), jolloin paketin koko on 85x54x47 cm ja takakonttin mahtuu ehkä muutakin rattaiden lisäksi. Vikingit eivät siis mun mielestä ole kovinkaan kätevät matkarattaat, vaikka muuten ovat älyttömän näppärät kulkupelit. (Olen tosin kuullut niitä siihenkin tehtävään hankittavan, ehkä muilla sitten on isommat autot ja/tai takakontit…)

Sadesuoja ym. asusteet

Emmaljunga Viking: sadesuoja ratasosassa

Emmaljungan oma Vikingiin tarkoitettu sadesuoja pitäisi sopia sekä vaunukopan että istuimen kanssa. Kopan kanssa se olikin aivan loistava, mutta istuimen kanssa en jostain syystä ole saanut sitä asettumaan kunnolla. Ei se siis vettä päästä läpi eli siinä mielessä ajaa asiansa, mutta näyttäähän se nyt hippasen hassulta kuten kuvastakin voi päätellä. Ilmeisesti istuvuus olisi parempi, mikäli jalkatuki (säätyvä muuten sekin) olisi alemmassa asennossa, mutta pienen muksun kanssa itse ainakin tykkään ennemmin pitää sitä ylhäällä.

Postauksen kuvissa näkyvän istuinsuojan on tehnyt torniolainen Decoree, jolta saa tilattua pehmusteita (ja muutakin ratas- ym. tarviketta) omavalintaisella kankaalla ja täysin istuimen mittojen mukaan. Tuo pehmuste on kaksipuolinen, toisella puolella on kettuja harmaalla pohjalla ja toinen on pinkkiä siksakkia (mustaa ei harmiksi silloin ollut saatavilla).

Emmaljunga Viking maalla
Maallakin kulkee mukavasti, kiitos ilmakumirenkaiden.

Tässä kohtaa lienee sopiva väli kertoa, että Vikingit ovat itse asiassa jo ehtineet lähteä meiltä eteenpäin..? :D Syksyn tullen aloin sivusilmällä katsella enemmän autoon sopivia kärryjä ja lastenvaunuhulluus iski ovelasti takavasemmalta. Loppuvuodesta totesin Viikareiden liikkuvan harvoin eteisestä mihinkään, päikkäreilläkin tyttö heräili niissä aina kesken kaiken. Kun meille sitten eksyi (tosiaan siis aika vahingossa, tästä lisää joskus toiste) sopivat korvaajat, päätin haikein mielin luopua Vikingeistä ja toivoa niille uutta, rakastavampaa kotia. En ehtinyt tehdä edes myynti-ilmoitusta, kun ostaja jo löytyi – kanssahullu otti koko paketin ja vielä ennen vuoden vaihtumista pakkasin koko setin laatikkoon, minkä jälkeen meidän ekat ja toistaiseksi ainoat Emmaljungat matkasivat Kuopioon seuraavalle käyttäjälle. Sen jälkeen olen aina silloin tällöin bongannut kärryt Fb-ryhmästä, vaikuttaa siltä että hyvään kotiin pääsivät. :’)

Hiekallakin kulkee joten kuten
5 kg mansikkaa tavarakorissaGraafista

Emmaljunga Viking Air (2015) – yhteenveto

Tärkeimmät speksit:

  • Leveys: 54 cm
  • Pituus (aisa lyhimmillään): 82 cm
  • Kokoontaitettuna (istuin eteenpäin/taaksepäin, PxLxK): 85x54x50 cm/105x54x55 cm
  • Paino: 11,8 kg
  • Renkaat: 4 kpl ilmakumi, takana 10″ ja edessä 7″
  • Aisa ja työntökorkeus: Nivel, 59-106 cm
  • Istuin: Kuppipenkki, 3 asentoa (+ 1 kasaukseen), selkänoja ei mene täysin makuulle
  • Istuimen painoraja: 15 kg
  • Selkänojan korkeus: 52 cm
  • Kuomun alla tilaa: 56 cm
  • Istuimen makuupituus: 105 cm
  • Tavaratila: Kankainen tavarakori 37×30 cm (max. 5 kg)

Ruusuja:

  • Koko! Pienet ja kapeat rattaat, joilla mahtuu about mistä ja minne vain.
  • Suht kevyet, oikein mukavat työntää.
  • Kääntyvät, lukittavat eturenkaat.
  • Nivelaisa, jota saa hyvin säädettyä.
  • Suojaava kuomu, lisävarusteena saa eri väreissä ja kuoseissa.
  • Aukeava turvakaari, jonka saa kokonaan irti.
  • Säädettävä jalkatuki.
  • Kelvollisen kokoinen tavarakori.

Risuja:

  • Kasauskoko! Miten pienistä rattaista voikin tulla niin iso paketti..?
  • Renkaat voisivat olla hivenen isommat ja mahdollisesti kapeammat (vrt. Emmaljungan muut ilmakumilliset mallit).
  • Jousitus saisi olla pehmeämpi.
  • Ei heijastimia lainkaan.
  • Kuppi-istuin (tosin tämä voisi tavallaan olla myös plussien puolella).
  • Vähän ehkä hassunnäköiset, kun istuin on kasvot menosuuntaan.
1.9.2015
13:19

Meidän vaunut vol. 2: Emmaljunga Viking Air

Keväällä pian ääneen sanottujen vaunupohdintojen jälkeen asia alkoi vaivata ihan tosissaan ja vauvan tankatessa tissillä ahmin netistä vaunuja koskevia keskusteluja. Niin siinä lopulta kävi, että käynti Lapsimessuilla sinetöi päätöksen eikä mennyt viikkoakaan, kun meille jo saapui seuraavat kulkupelit. Olin ennestään varsin nihkeä Emmaljungaa kohtaan, jotenkin kyseinen merkki tuntuu olevan niin överihehkutettu että ihan ärsytti. No, tietäähän sen mikä logo uusien kiesien kylkeä koristaa… Kun kerran kalustoa lähdettiin päivittämään, piti toki löytää the vaunut ettei kohta tarvitsisi taas olla vaihtamassa.

Kävin parissa lastentarvikeliikkeessä tutkailemassa ja kokeilemassa eri vaihtoehtoja, joista hylkäsin suorilta ne jotka eivät tuntuneet ns. käteen sopivilta. Olin edelleen neljän kiinteän pyörän kannalla, mutta kaikki mallit tuntuivat järjettömän isoilta. Sitten satuin pyöräyttämään käsissä jotain aivan muuta kuin mitä ajatuksissa oli: pieni ja niin ketterä Emmaljunga Viking, jonka jälkeen kaikki muut tuntuivat entistä mohlommilta.

Emmaljunga: Viking Air

Ilmakumirenkaiden ystävälle kuitenkin hassut Ecco-renkaat tökkivät, samoin kuppi-istuin tulevaa ratasvaihetta ajatellen. Messuilla myyjä osasi kertoa, että juu kyllähän Vikingiä saa myös ilmakumiversiona (en tajua miksen saanut samaa tietoa liikkeessä, vaikka pohdin ääneen myyjälle juurikin tuota rengaskysymystä!) ja olipa siellä mallikappalekin sopivasti. Ei varmaan tarvitse sanoa, että rullailtuani päivän messuilla Vikingien rinnalla jättimäisten Happyjen kanssa olin aika innoissani!

Värikäs vaihtokuomu

Sain messuilta mukaani aleläpyskän, jonka ansiosta intouduin hankkimaan saman tien myös Emmaljungan oman, malliin passelin sadesuojan sekä keltaisen vaihtokuomun. Myöhemmin tosin opin muilta “hulluilta” (= Lastenvaunuhullut-ryhmä fb:ssa), että ihan vaan kysymällä saattaa saada kelpo aleprosentteja varsinkin isompaa settiä ostaessa. Me ei tuossa kohtaa ostettu kuin runko ja koppa, kun en vielä ollut ihan varma siitä kuppi-istuimesta. Silloin ensimmäisiä vaunuja etsiessämme toiveeni oli musta runko ja sama toive toteutui onneksi myös Vikingin kanssa, Air-versiota ei muun värisenä edes saa. Kopan värin suhteen arvoin mustan ja harmaan välillä päätyen sitten mustaan – olihan harmaa ehditty jo testata Happyjen kanssa.

Vaunukoppa keltaisella kuomulla

Kirkkaankeltainen kuomu sopii muuten täysin mustien vaunujen kanssa kuin nenä päähän! Muutaman kerran joku vastaantulijakin on huikannut, että onpas ihanat vaunut. Sen sijaan vähän ehkä jopa noloa kevään viimoissa oli se, että mun eniten käyttämä ulkoilutakki mätsää just eikä melkein yhteen kuomun kanssa… :D No, ainakin olin epäilemättä ihan näkyvä tapaus liikkuessani vaunuilla harmaalla sadekelillä.

Jarru ja tavarakori

Vaan ei kaikki ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolen: Happyjen jättimäiseen tavarakoriin tottuneena Viikkarien tavarakori tuntui suorastaan pieneltä. Yllättävän kivasti se kuitenkin imaisee tavaraa sisäänsä eikä asia ole vaivannut enää alun hämmennyksen jälkeen. Myös jarruun totuttelemisessa oli opettelunsa, muovinen läpyskä vaikutti hivenen heppoiselta Happyjen “kokopitkään tikkuun” verrattuna.

Kasauslukko

Rungossa on kiinni muovilipare, jonka avulla paketti pysyy varmemmin kasassa esim. autossa. Sinänsä kätevää – paitsi varsin hölmöä on se, että lipareen liikuttaminen aiheuttaa runkoon epämääräistä jälkeä. Jotkut kuulemma irroittavat sen kokonaan, mutta mä olen toistaiseksi antanut olla paikallaan ja jättänyt vain käyttämättä.

Vikingin oma sadesuoja

Emmaljungan sadesuojan hinta vähän kirpaisi ottaen huomioon, että Happyissa meillä oli alelaarista löytynyt kympin suoja. Käytettävyydeltään Ej:n oma suoja on kuitenkin osoittautunut nappiostokseksi: istuu täydellisesti ja läpinäkyvä ns. myrskyikkuna on todella kätevä vaikkapa sateesta kauppaan mentäessä. Vaunukoppa on pysynyt kuivana kovassakin sadekuurossa, tosin ikkunaa räpeltäessä välistä saattaa tipahtaa pisara tai pari sisäpuolelle.

Kui Design vaunuverho

Alkuun en käyttänyt vaunuverhoa lainkaan, kun jotenkin se ei tuntunut asettuvan nätisti. Kopan reunassa ei kuitenkaan ole minkään sortin lippaa, joka suojaisi auringolta, niin piti sitten änkeä verho paikoilleen. Happyihin se sopi mainiosti, mutta Vikingin kopassa on paksuhko reuna, jonka yli verhorenkaita joutuu vähän venyttämään. Toki näin myös renkaiden aukko venyy verhon ollessa pitkään paikallaan, mä en ainakaan jaksanut joka kerta räpeltää sitä uusiksi vaan siinä se useimmiten olla möllötti. Poikkeuksena ylhäällä keskellä oleva, siihen kohtaan kun ei kopan kahvan takia saa rengasta edes kikkailtua mitenkään kovin tukevasti.

Mustalla peruskuomulla

Kopan mukana tullut musta kuomu on pääasiassa saanut levätä paketissa, mutta jonkun aikaa alkukesästä se oli kyllä käytössä. Auringonvalo oli silloin jotenkin niin kirkas, että ulos lähtiessä pirpana siristeli silmiään vaunukopassa, joten siinä oli hyvä sauma testata mustakin kuomu. Hauskaa oli se, miten yhtäkkiä tuntui kuin olisi saanut kokonaan uudet vaunut! Sama efekti voisi tietysti olla myös vaunuverholla, helposti siis saa vähän piristystä vaunuarkeen.

Vikingeillä Raision alppiruusupuistossa

Mietin keväällä olenko ihan hölmö, kun en jaksanut kitkutella Happyjen kanssa siihen saakka, että vauva osaisi istua ja yhdistelmät voisi vaihtaa esimerkiksi kuomurattaisiin. Turhaan, sillä olen sittemmin huokaissut useaan otteeseen puoliskolle, että ihanaa kun vaihdettiin näihin. Vikingeillä on todella kätevä liikkua melkeinpä missä tahansa: kaupassa kääntyvät pienessäkin välissä, bussissa eivät vie tolkuttomasti tilaa, hisseihin mahtuvat helposti sisään. Meidän auton takakonttiin paketti kopalla on juuri tarpeeksi pieni, ettei mitään tarvitse irrottaa. Kaikin puolin erinomaiset citykärryt siis!

Muutama risu on toki myös annettava. Viikkarit kulkevat mielestäni hivenen töksähtelevästi eikä Happyjen pehmeästä menosta ole tietoakaan. Kuomun tykkään olevan Happyissa parempi, joskin se on kooltaan massiivisempi ja mallikin aivan erilainen kuin Vikingin kopan kuomu. Maaseudun epätasaisilla teillä tai lenkkivaunuina Vikingit eivät ehkä ole parhaimmillaan, mutta sellaiseen käyttöön voisi tietysti ollakin sitten toisenlaiset kulkupelit… ;)

Tyyli se on tämäkin.

3.4.2015
18:10

Mitä kissa tuumasi, kun vauva tuli taloon

Viime elokuussahan meistä tuli kissatalous, kun hassu ryijyturkkinen Barbi asettautui taloksi. Kissarouva tarvitsi ensisijaisesti väliaikaisen majapaikan kasvattajan uusien pentueiden tieltä, mutta optiona oli ettei Barbin tarvitsisi enää muuttaa pois. Tämä siksi, ettei etukäteen voinut tietää miten a) kissoille normaalisti yliherkkä puolisko reagoisi ja b) 7-vuotias lapsiin tottumaton kissa suhtautuisi tulevaan perheenlisäykseen.

Peiton alla on hyvä olla

Miehellä ei edelleenkään ole ilmaantunut minkään sortin allergisia oireita, ilmeisesti devonien karva ja/tai hilse on jotenkin erilaista ja vähemmän allergisoivaa. Näin kissaihmisenä huokaisin helpotuksesta, sillä nyt tiedän ettei meidän (ainakaan toistaiseksi) tarvitse olla ja elää ilman karvatassua kotona. Barbi on tosiaan aika herkkä persoona ja lokakuussa se oli hetken selvästi stressaantunut, kun samaan syssyyn osui mun babyshowereiden hälinä sekä keittiöremontin aloitus. Onneksi sain vinkin Feliway-feromonituotteista ja pistorasiaan hankittu haihdutin auttoi nopeasti, Barbi rauhottui silminnähden eikä saanut mitään kummempia sätkyjä edes remontoinnista lähtevistä äänistä.

Loppuraskaudesta Barbi nukkui suunnilleen kaikki yöt mun kyljessä kiinni, sänky tuntui välillä varsin ahtaalta kun en yöllisen vessareissun jälkeen raaskinut siirtää uinuvaa kissaa vaan koitin jotenkin pujotella itseni sinne miehen ja kissan väliin. Ei niin helppoa loppuraskauden valasta muistuttavan olemuksen kanssa… Viimeisenä yönä ennen synnytyksen käynnistystä Barbi ei enää tullut viereen ja sairaalasta vauvan kanssa kotiuduttuani sitä ei ole öisin makuuhuoneessa näkynyt. Vauva on siis saanut nukkua rauhassa eikä meidän ole tarvinnut pelätä, ettäkö kissa tunkisi vauvan viereen nukkumaan tai mitään sellaista.

Kurkottaa, kurkottaa

Vauvaa kohtaan kissa ei näytä tuntevan sen enempää kiinnostusta, toki välillä käy nuuhkimassa mutta siirtyy äkkiä kauemmas mikäli beben raaja vähänkään heilahtaa. Ensimmäisten viikkojen aikana kun istuin keskellä yötä sohvalla vatsavaivojaan itkevää vauvaa rauhoitellen, Barbi nökötti lähistöllä ja katseli myötätuntoisen oloisena kuin sanoen että kyllä se siitä. Missään vaiheessa kissa ei ole itkuista tai huudoista ollut moksiskaan, ennemminkin saattanut tulla viereen ihmettelemään onko pienellä kaikki hyvin. Vähän niin kuin isosisko. ;)

Kissan ja vauvan yhteiselossa ei siis ole ollut ongelmia eikä näin ollen Barbin palauttamista edelliseen kotiinsa ole ollut tarpeen edes harkita. Barbi käyttäytyy pääsääntöisesti todella nätisi, ei ole hyppinyt vaunuihin tai hoitopöydälle eikä edes turvakaukaloon, vaikka se on aina lattian tasossa. Aikamoinen ahmatti kooltaan pienestä (n. 3 kg) katista on kyllä tullut, ruokaa uppoisi loputtomasti ja lattioita pitää aina nuohota pudonneen ruuanmurun toivossa.

Aamuisin on välillä kevyt korvia hajottava konsertti, kun sekä bebe että kissa vaatii ruokaa kovaan ääneen. Kumpikin onneksi rauhoittuu saatuaan murua rinnan alle. :D Joskus Barbi tulee syliin vauvasta huolimatta, mutta useimmiten odottaa että vauva on unilla omassa sängyssään – tai kaivautuu puoliskon hupparin sisään, mikäli siihen on mahdollisuus.

Barbin seikkailuja lisää Instagramissa hashtagilla #barbithecat.

31.12.2014
16:08

Joulu meni jo, uusi vuosi on kohta täällä

Vuoden viimeisiä rippeitä viedään, aurinko on laskemassa viimeistä kertaa tänä vuonna ja parin tunnin päästä on aika siirtyä maalle vastaanottamaan seuraavaa vuotta. Toiveeni näyttäisi olevan toteutumassa enkä ole synnyttämässä ennen vuoden vaihtumista, vaikka onhan tässä toki vielä yli kahdeksan tuntia aikaa… Pidetään nyt kuitenkin peukkuja, että selviän yhtenä kappaleena ensi vuoden puolelle ja jälkikasvu olisi mieluummin ikäluokkansa vanhimpia.

Joulupäivän aurinko

Otetaan tähän vuoden loppuun pari kuvaa joululta, on vähän sellainen fiilis ettei tammikuussa jaksa enää joulua muistella. Minikuusi tosin on pöydällä edelleen, mutta pysykööt siinä nyt toistaiseksi. Huomasin jälkikäteen kuvanneeni jouluna vain muutaman hassun ruudun, aatolta esimerkiksi ei kolmen Insta-kuvan lisäksi löytynyt kuin yksi hassu otos kameran muistikortilta. Joulupäivänä sentään räpsin vähän enemmän, iltapäivällä miehen kotikotiin ajellessa oli pakko pysähtyä ikuistamaan huikea valoilmiö pellon laidassa ja perillä linssin eteen pääsi tällainen tapaus:

Eino poseeraa
Eino kurkkii

Viime jouluna kyseisessä huushollissa tassutteli aivan toinen karvaturri, mutta se otti ja katosi tuossa kesällä. Wäinöä etsittiin useaan otteeseen, vaan teille tietämättömille jäi. Syksymmällä taloon muutti bengalipentu Eino, jolla on ehkä silein turkki mitä olen ikinä silittänyt. Aikamoisen leikkisä tapaus myös, joulunakin se rapisteli lahjapapereissa ja hyppelehti ties minkä perässä. Siinä välissä ehti vähän olla linssiluteenakin.

Ja kun vauhtiin kerran päästiin, pläjäytetään samaan syssyyn joulun 2014 lahjakatsaus!

Keittiöön ym.

Keittiöön liittyviä juttuja paketeista paljastui eniten, liekö käynnissä olevan remonttirupeaman seurauksena. Uutta keittiötä odottaa nyt Musta 5101 -tiskiaine (merkin bamburätin olin hankkinut itse aiemmin) sekä Dermosilin söpö polkadot-kuosinen saippua ja pyyhe. Possurätin jemmaan odottamaan ensi joulua, mutta herkut ja Forsman Tean Luomu Vihreä Joulutee katoavat suurella todennäköisyydellä parempiin suihin. Jouluinen vihreä tee – joulun mausteilla aateloitu kiinalainen luomuviljelty vihreä lehtitee, jossa lisänä kaneli-omenaöljy ja seljan kukat – oli mahtava yllätys, jouluteet kun tuntuvat useimmiten olevan mustalla tai rooibospohjalla ja mä taas olen nimenomaan vihreän ystävä. Keittiövälineistöön lukeutuu myös punainen, silikonista tehty Lékuén höyrykääre, jolla saa höyrytettyä helposti ja nopeasti vaikka kasviksia tai kalaa.

Keittiöjuttujen lisäksi tuli mm. Hipsutin (ah rakastan sitä!), Oriflamen jalkavoide sekä kuvasta puuttuvat kotitekoiset herkut (syöty jo – olivat hullun hyviä), holiton kuohujuoma täksi vuoden viimeiseksi illaksi ja S-ryhmän lahjakortti.

Bebelle

Myös tämä lähiviikkoina avautuva uusi maailma kirvoitti läheisiltä pari lahjaa. Äitiltä sain kirjan Äitiyden ihme ja sisko oli kääräissyt pakettiin bebeä odottamaan pääkallovermeitä: kahdet housut, paidan sekä bodyn. Ei kyllä löydy mitään vastaavia kaupoista, mahtia saada jälkikasvulle muutakin puettavaa kuin peruspastelleja. Hetkittäin tulee sellainen olo, että syntyisi jo..! Ei malttaisi odottaa, että tapaisi minkälainen tyyppi siellä mahassa oikein on majaillut nämä kohta yhdeksän kuukautta.

Nyt menen pakkaamaan kamppeet kasaan ja taidan käväistä vielä vähän asioilla ennen maalle lähtöä. Ei muuta kuin huikeaa uutta vuotta kaikille, nähdään taas 2015!

Elokuu – Hääväki saapuu [2012]

2.12.2014
10:35

Kuvia marraskuulta, osa 3

Jaahas, ei muuta kuin viimeinen satsi marraskuun kuvahaastetta kehiin. Kunnon kameralla en kuvannut viime kuussa kuin ihan muutaman kerran, joten siinä mielessä ihan kiva että päätin ottaa osaa tähän haasteeseen. Kuvista tosin on nähtävissä varsin selkeästi vuodenaikaan liittyvä pimeys, mutta sellaista se on kun päivät ovat pilvisiä ja harmaita yksi toisensa jälkeen. Parina viikonloppuna sentään aurinko oli hetken läsnä, ei mikään yleinen ilmiö marraskuussa. Kunnon lumipeite maassa veisi ehkä vähän mustuutta pois mutta ei voi kuin pitää peukut ylhäällä, että kohta päästäisiin talvisempien kelien makuun.

Marraskuu kuvin / päivät 21-30

Day 21: ShoesDay 22: A favourite thing
Day 23: I made this!Day 24: I need to do this!
Day 25: TimeDay 26: Wall
Day 27: I'm thankful for this...Day 28: Black
Day 29: So, this happenedDay 30: I bought this!

Klikkaamalla saa isommaksi plus näkee aiheen, tuttuun tapaan. Nyt pitäisi pelittää kuvien selauskin taas, kun leiskapäivityksen yhteydessä otin käyttöön toisen systeemin. Ulkoasullisesti ei yhtä kiva kuin vanha, mutta tärkeämpää että toimii kuten pitää. Näiden haasteiden jälkeen tulee muuten aina hetkeksi sellainen olo, että on pidettävä taukoa Instasta… Mutta eiköhän niitä kuvia jossain vaiheessa ala taas tipahdella, uusimmat kuvat näkyykin blogin alaosassa ja tietysti @ajastaika voi selata koko historiaa.

Avainsanat

& Other Stories 3h + k 15 minutes of fame 31 päivää 100 faktaa Aakkosjärjestyksessä Ahistaa Ajat menneet Alennuksella Apulanta Astiakaappi Asuntomessut Asuteemat Aurajoen rannoilla Baarissa Blogitapaamisia CBR Converse COS Designia Turusta Dislike DIY eBay Elixia Elokuvat Elämän pienet ilot Esikoinen Feel Unique Festarointi Flickr Fustra Geokätköily Gina Tricot Goodbyes H&M Helsinki Herqperc Homemade Home sweet home Housuista asiaa Huvipuistossa Häähumua Hääpäiväkuva Höh ja pöh iAsiat Ihastuksen huokaus Ihkutus Ihmetyttää Ikea Ikävä Insinöörin uudet lelut Inspiraatio Instagram Intissä tapahtuu Itsepaljastuksia Jotain uutta Joulu Juhannus Jumitus Jyväskylä Jänskätys Kahvilassa kerran Kantovälineet Keikalla Kesä Kevät Kiire Kipeänä Kirsikankukkaloisto Klubi Kollaasi Korut Kosmetiikkahaaste Kouvostoliitto Kuopus Kuvameemi Kynnet Kysymysmerkkejä Lahjottua Lainasanat Lappi Lapset Laserleikkaus Lastenvaatehulluus Lastenvaunuhullu Laukkuja Leireily Levylautasella Life's beautiful Lindex Listausta Lomalainen Lomilla Lumene Luonnonkosmetiikka Marimekko Markkinat Meikit Mekkokesä Merellä seilaten Messut Miehen vaatekaapilla Motoristikirkko Muistot Muotihäppeningit Muutoksia Muutto Myyjäiset Mádara Nettikaupat Nosh Object Collectors Item Odotus Oho hups Olivian tyylitesti Oma blogi Omakuva Once in a lifetime Onnea on Opiskelijatouhua Pariisin Kevät Pasikurssi Photo a day Pikkujoulut Pikkukaksio Polaroid Poptaide Puolivuotiskatsaus Päivän parhaat Pääsiäinen Rakkaus Rauma Reseptit Safkaa Salo Samuji Sauna Second hand Selected Sivistävää Sosiaaliset mediat Studio25 Sukulaiskekkerit Sunnuntaifiilis Suomi Design Supertreenit Syksy Synttärit Taaperon temput Talo maalla Talvi Talvisota Tampere Teeaddiktio Teemabileet Testissä The Body Shop Thumbs up! Tigi Toinen kierros Tuoksut Tuparit Turku Tyylivuosi Töllössä Unimaailma Uudet kuoret Uusi alku Uusikaupunki Uusi koti Uusivuosi Vagabond Vappu Varpujengi Vaunuarvostelut Vauva talossa Vauvavuosi Vertailussa Vierailla mailla Viherpeukalo Viikate Viinit Vink vink Vuonna 2016 Vuosikatsaus Väsy Wii-hii! Yksinäisyys Ystävät Ärsyttää! Ötökkäongelma