AvainsanaKysymysmerkkejä

17.7.2016
19:47

Kuluneen kesän tyyliä (ja tukkaa)

Kuva-arkistoista löytyi muutamat julkaisemattomat asukuvat kesältä, laitanpa ne nyt tällä lailla kivasti yhdessä läjässä. Ulkonäkökriisi vaivaa edelleen eikä siitä syystä ole tullut montaakaan asukuvaa tallennettua, vaikka useamman loistavan lisäyksen olen onnistunut vaatekaappiini viime aikoina haalimaan. Hiusten suhteen huomaan kriiseileväni aina kun väri haalistuu, ekat pari viikkoa värjäyksen jälkeen kuontalo on kiva mutta sitten taas alkaa ketuttaa. Päätin jo lopettaa shokkiväreillä leikkimisen, mutta lämäistyäni tuossa kuun vaihteessa päähän parit purkin pohjat (sinistä + inasen violettia) olin valmis pyörtämään ajatuksen. Seuraavaksi tosin tarvinnee miettiä mitä tehdä juurikasvulle, sitä kun rupeaa olemaan sellaiset pari senttiä… Vajaan kuukauden päästä on seuraavat juhlat, joten sitä ennen olisi hyvä päästä tuumasta toimeen.

Päivän asu 2.5.2016Päivän asu 13.6.2016

Ensimmäinen asu on itse asiassa toukokuun puolelta, jäänyt vain laittamatta blogiin niin saa luvan aloittaa setin. Noshin raitatunikamekon tilasin keväällä kutsuilla, päädyin sovittamaan sitä aivan viime hetkellä ja saman tien tuli olo, että tämä on ihan mun juttu. Vähän lyhyt tuo on noin mekkona, mutta paksumpien sukkisten (kuvan kissasukkikset Lindex) tai leggareiden kanssa menettelee. Neuletakki tuttu miestenpuolen COS, harmaa iso huivi Syster P sekä kengät täysmustat Converset. Lisäksi nenällä aurinkolasit D&G ja korvissa hopeiset tähdet Edblad.

Toisessa asussa on yksi tämän kesän suosikeista, Vimman lettitunika. Nettikaupoista nuo myydään aina minuuteissa loppuun, mutta onnistuin saamaan tuon itselleni Helsingissä asuvan kaverin kautta, joka kävi Nudgesta hakemassa viimeisen kappaleen ja postitti sen mulle. Mustat collegeleggingsit ovat Noshin, piti saada nuo kun jäin alkukeväästä ilman mustia biker treggingsejä tilattuani ensin väärän koon. Myös jalassa olevat Niken Free 5.0 -lenkkarit ovat suht tuore hankinta, edelliset kun jäivät raskauden myötä pieniksi. Ostin saman mallin monot myös toisessa värissä ja kumpiakin on tullut käytettyä rutkasti, kun nämä kesäsäät ovat olleet mitä ovat. Nenällä jälleen arskat D&G, korvissa pienet minttunapit H&M Divided.

Päivän asu 2.7.2016Päivän asu 3.7.2016

Vasemmalla asu Tampereen visiitiltä, silloin oli sen verran helteistä että oli pakko jättää leggarit pois. Papun Waffle-tunikamekko on siinä rajoilla, että kykenin sen kanssa olemaan ilman jalkojen verhoamista, onneksi sentään helma on takapuolelta pidempi. Eccon nahkasandaalit olin ostanut saman päivän aamuna alesta, nyt mullakin on kunnolliset kesäsandaalit eikä pelkästään sellaisia lättäpohjaisia. Korvissa hopeiset X:t Fashionology, aurinkolasit yllättäen D&G.

Oikean puolen asussa olin juhlimassa minin 1-vuotiasta pikkuserkkua. Hihaton denimpaita Lindex, kukkahame äiskän kirppislöytö 70-luvulta, sandaalit Ecco ja korvissa hopeiset pelikortit Planet Star. Pitkiä helmoja voisi kyllä käyttää useamminkin, mukavasti armollisempia säärteen suhteen kuin lyhyet versiot. Tämä kyseinen vintagehame on tosin siitä hankala, etten oikein osaa yhdistää sitä muuhun kuin tuohon denimiin tai sitten tylsästi mustaan. Valkoinen tai harmaa yläosa voisi ehkä toimia myös?

Päivän asu 5.7.2016

Garderobistani löytyy Vimman lettiä myös leggareiden muodossa, ne sain klikkailtua ostoskoriin kun satuin olemaan sopivaan aikaan koneen ääressä. Yläosana simppeli musta tunikamekko Nanso by Katri Niskanen, korvissa Fashionologyn X-korvikset ja kaulassa Ainoan paperilennokki. Turkulaisen Klo Designin mustan nahkalaukun ostin keväällä myyjäisistä, olin tuota aiemminkin vilkuillut ja kivalla myyjäistarjouksella sen sitten päädyin ostamaan. Ei muuten mennyt montaa päivää kun jo laitoin aiemman Lumin veskani kiertoon ja monta kertaa olen kiitellyt itseäni tästä peliliikkeestä. Puman minttutennarit ovat totaalinen heräteostos Cittarista, en vain voinut vastustaa kun alessa oli yksi pari juuri sopivasti omaa kokoani. Ja arskat, D&G taas vaihteeksi.

14.1.2016
14:07

Vanhemmuuden ensimmäiset 365 päivää

Tasan vuosi siitä, kun pirpana tupsahti maailmaan ja meistä tuli kolmihenkinen perhe. Synnytyssalissa kysyin hädissäni miksei se jo itke, sen jälkeen olen useasti ihmetellyt miksei se itku jo lopu… Tyttö on kovaääninen ja voimakastahtoinen sisupussi, joka ei hevillä anna periksi. Keltä lie perinyt ominaisuutensa, öhöm.

Tämä vuosi on ollut yhtä aikaa todella ihana ja aivan kamala, niin antoisa mutta myös päätä hajottava. Mun pinna on kireämpi ja lyhyempi kuin koskaan, parisuhteemme tila on vähintäänkin kyseenalainen ja toisinaan mietin, että olisi kyllä pitänyt miettiä tähän kelkkaan hyppäämistä tooooodella paljon tarkemmin. Tulee myös väkisin mieleen, että onko muilla pienten vauvojen vanhemmilla elo tosiaan pelkkää onnea ja iloa kuten vaikuttaa? Vai eikö näistä asioista vain puhuta ääneen?

Vuosi sitten

Vaikka kyllähän se perimmäinen syy mun olotilassa on tiedossa: univaje. Kun ei ole vuoteen nukkunut yhtään yötä kunnolla, niin vähemmästäkin pää alkaa hajota. Niinä muutamana harvinaisena kertana kun lapsi on nukkunut pidemmän pätkän, mä en ole jostain syystä saanut nukuttua. Tai vaikka nyt saisin nukkua itsekseni yön tai pari, olisi se yhtä tyhjän kanssa kun seuraavat yöt saisi sitten valvoa äidinkaipuisen lapsen kanssa. Tiedetään, tämä on vain vaihe… Seuraavaksi voisin ottaa sellaisen “nukun 12 h putkeen heräämättä” -vaiheen, kiitos!

Kaikesta huolimatta näyttää siltä, että olemme onnistuneet kasvattamaan likasta ihan kelvollisen ihmisalun. Sellaisen joka ojentaa aamuisin villasukat äidille, joka haluaa osallistua kotitöissä (tiski- ja pyykkikoneen tyhjentämisessä erityisesti), joka kiipeää syliin ja halaa kun äitiä ketuttaa. ♥ Ja eiköhän se jossain kohtaa ala nukkuakin, jolloin elämä varmasti helpottaa kaikilta osin. Sitä odotellessa.

Esikoisen vauvavuosi on ohi.

10.11.2015
11:45

Superhelppo (ja hyvä!) suklaakakku

Tätini mainosti mulle taannoin helppoa ja älyhyvää suklaakakkua, johon ei välttämättä tarvitse suklaata ja joka ei vaadi vatkaamista tai muuta veivaamista. Saatuani reseptin epäilin, voiko tosiaan näin helposti saada jotain herkullista aikaiseksi. Ei siis auttanut muuta kuin lähteä testaamaan.

Tarvikkeet
Uuniin menossa

Vatkaamattomuuden lisäksi kakku on ainesosiltaan ihanan yksinkertainen, sillä kaikkea yleensä löytyy kaapista jo valmiiksi. Voita en ole tähän reseptiin kokeillut (ollaan jämähdetty tuohon maidottomaan Keijuun) ja vaniljasokerin tilalla olen käyttänyt vaniljajauhetta, sitä toki vähemmän kuin mitä vaniljasokeria tulisi.

Helpoin suklaakakku (10–12 palaa)
  • 150 g voita/margariinia
  • 3 dl sokeria
  • 1,5 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 0,5 tl suolaa
  • 4 rkl kaakaojauhoa
  • 2 munaa

Sulatetaan rasva ja annetaan hieman jäähtyä. Munien rakenne vatkataan kevyesti rikki ja yhdistetään munat rasvasulan kanssa. Sekoitetaan kuivat aineet keskenään, käännellään ne seokseen. Taikina kaadetaan voideltuun irtopohjavuokaan (halkaisija n. 22 cm) ja tyrkätään 200-asteisen uunin keskitasolle n. 18 minuutiksi.

Uunista tulossa

Uuniin mennessä taikinan koostumus on kummallisen hyytelömäinen ja pelkäsin, että muna maistuu jotenkin läpi sieltä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan maku on oikein kelpo. Ohjeen mukaan “kakku saa jäädä reilusti tahmeaksi keskeltä” ja “anna kakun jähmettyä huoneenlämmössä tai jääkaapissa”, mutta tätä mä en oikein ole hiffannut. Olen kokeillut useamman kerran ja kun kakku on jäähtynyt, ei se sisältä ole enää mitenkään erityisen tahmea. Hmmm, ehkä mun pitäisi lyhentää paistoaikaa parilla minuutilla… Tai sitten maistan seuraavalla kerralla vähän lämpimänä, ihan vaan testiksi.

Kakku lisukkeineen

Halutessaan (ja jos sitä suklaata on) päälle voi sulattaa tummaa suklaata, mikä ei tosin multa ole vielä kertaakaan onnistunut kuten tahtoisin. Syömäkelpoista tortusta on silti aina tullut eikä sen tuhoaminen ole ollut ongelma. ;) Kakun kylkeen voi iskeä vaikkapa mansikoita ja vaniljajäätelöä, Oatlyn kaurajäde ainakin toimii hyvin. Kerran kokeilin lemon curd -vaahtoa alkuperäisen ehdotuksen mukaan, mutta huhheijaa kun oli makeaa! Melkein jopa ällömakeaa, vaikka olen aikamoinen sokerihiiri. Ihan perus soijavispi sen sijaan on oiva vaihtoehto kakun kaveriksi.

Valmista nautittavaksi

Perushyvä ohje siis, vielä kun saisi vähän jalostettua. Munia tästä voi olla hankala pudottaa pois, täytyy kuitenkin tutkia josko ne voisi jotenkin korvata (tai jos löytyisi joku vähän vastaava resepti vegaanisena). Olen myös pohtinut voisiko ohje toimia gluteenittomalla jauhoseoksella, kun tuo äijeli ei oikein kestä vehnää – eikä mun parane tällaista kakkua yksin vedellä napaani. :D Tutkimukset jatkuvat.

1.11.2015
22:43

Raikas tuulahdus syksyn pimeyden keskellä

Päässä kypsyi jokin aika sitten ajatus uuteen ulkoasuun ja muutamana päivänä naperon uniajat menivät projektin parissa äheltäen. Ihan hyvin siihen nähden, ettei meidän huushollissa ole viime aikoina paljoa öisin nukuttu… Kuitenkin myöhään perjantai-iltana leiska alkoi näyttää siltä kuin piti ja pystyin jättämään sen julkiseksi. Tuntuupa pitkästä aikaa mukavan freesiltä blogata! Isommat muutokset vaativat selkeästi nykyään enemmän aikaa, sillä edellisestä kerrasta oli jälleen lähemmäs vuoden verran aikaa – siinä missä ennen värkkäilin leiskan parissa useammankin kertaa vuodessa. Toki myös koodaamiseen käytössä oleva aika on suhteellisen rajallista, ainakin tällä hetkellä.

Ajastaika v13.0

Nyt kun vertaa tätä uutta layoutia tuohon vanhaan, niin perusperiaate pysyi hyvinkin samanlaisena. Mitä nyt valikko ja widgetit seilaavat osittain uusille paikoille sekä yleisilme on pehmeämpi värivalintojen ansiosta. Suurin muutos taitaa olla valikon sisällössä: luovuin arkistosivusta ja tilalle tuli yhteydenotto (johon olisi tarkoitus lisätä myös lomake), minkä lisäksi info-osuus jakautui kahtia bloggaajaesittelyyn ja blogi-infoon. Tekstejä pitäisi vielä päivittää, kun en ehtinyt käydä niitä läpi muuta kuin pikaisesti.

Fonttien suhteen on pienimuotoinen ongelma: ainakin mun testaamilla Windows-koneilla tekstit näyttävät ihan kaameilta! :( Vanhalla läppärillä jopa niin hirveiltä, ettei sanoista meinannut saada edes selvää. Kyllä ottaa päähän, Macilla ja kaikilla kokeilemillani mobiililaitteilla homma kuitenkin pelittää oikein mallikkaasti. Ärh. Hihkaiskaa mieluusti kommenttiboksiin mikä tilanne teillä on ja erityisesti minkälaisella kokoonpanolla (laite + selain) katsotte, niin jospa tästä saisin kehiteltyä jonkinlaisen ratkaisun.

6.10.2015
23:10

Täydellisen vaatekaapin metsästys

Viime keväänä keittiöremontin jälkimainingeissa koin ahdistusta siitä tavaramäärästä, joka meillä on sullottu tähän 66 neliöön. Varsinkin kun suurin osa kamoista on mun, joko ikivanhoja tai uudempia, mutta joka tapauksessa mun hankkimia tai jostain saamia. Olen saanut tavarahamsterimallin kotoa ja usein roipetta jemmataan omissa kaapeissa ennemmin kuin laitetaan kiertoon, vaikka kuinka itsellä ei enää olisi tarvetta.

Erityisesti vaatekaappini on raskauden ja imetyksen myötä muuttunut isoksi kysymysmerkiksi: se tuntuu olevan täynnä vaatteita, jotka eivät sovi keskenään yhteen tai jotka eivät ole just nyt sopivia. Joidenkin vaatteiden kohdalla kyse on istuvuudesta (ne rask… eikun imetyskilot), mutta joidenkin ihan vaan siitä fiiliksestä. Keväällä sain käsiini Rinna Saramäen kirjan Hyvän mielen vaatekaappi, jonka innoittamana kävin koko vaatekaappini läpi oikein ajatuksen kanssa. Otin käyttöön mallin, etteivät kaikki kelvolliset vaatteet ole kaapissa yhtä aikaa, vaan päivitän valikoimaa silloin tällöin esimerkiksi vuodenajan vaihtuessa.

Aiempaan verrattuna malli on ollut toimiva, mutta nyt tartuttuani kyseiseen kirjaan uudestaan sen jäätyä keväällä kesken tunnen kaipaavani jotain enemmän. Kaapissani on edelleen vaatteita tyyliin ihan kiva ja huomaan, että niitä tulee käytettyä kyllä varsin harvoin. Sen sijaan sieltä puuttuu joitakin perusjuttuja, joita kaipaan vähän väliä – esimerkiksi musta sekä harmaa ihan perus t-paita. Niiden kohdalla ongelmaksi muodostuukin, mistä sellaiset löytäisi! Sen olen oppinut, että ketjuliikkeiden tusinapaidat on parempi jättää väliin, kun ei niistä kiertävine saumoineen ja pikanukkaantumisineen tule kuin paha mieli. Tukisin mielelläni vaikkapa kotimaisia vaatemerkkejä, vaan toistaiseksi ei vastaan ole tullut ainuttakaan simppeleitä perusvaatteita tarjoavaa merkkiä. Toki kiinnostavat leikkaukset ym. ovat omiaan joissakin vaatekappaleissa, mutta esim. peruspaidalta en ihan oikeasti kaipaa yhtikäs mitään kikkailua.

Hankalaksi asian tekee myös se, etten oikeastaan tiedä millainen mun tyyli on. Olen pohtinut tätä ennenkin, mutta vastaus on edelleen löytymättä – ja luonnollisesti tämä totaalisen uusi elämäntilanne eli äitiys on muuttanut ajatusmaailmaa siinäkin asiassa. Esimerkkinä: ennen rakastamani minihameet tuntuvat nykyään aivan liian lyhyiltä. Tai matalavyötäröiset housut, ne eivät vain enää tunnu mukavilta päällä eivätkä todellakaan imartele vyötärölle kerääntynyttä rengasta. Toivon kroppani palautuvan edes jossain määrin imetyksen loputtua, mutta ehken mä halua sitä tarpeeksi kun en saa järjestettyä itseäni liikkumaan.

Tavoitteena ja toiveena siis on rakentaa vaatekaappi, josta voin napata päälleni mitä tahansa joutumatta sen kummemmin pähkäilemään asiaa. Ekaksi täytynee selvittää, millaisena näen itseni ja tyylini; sen jälkeen ehkä miettiä millaisena toivoisin näkeväni ne. Millaisista vaatteista tykkään, millaisista en niinkään? Mikä on oma arkiunivormuni? Missä tunnen oloni kotoisaksi? (Onneksi on ne kuva-arkistot.)

Eeva kirjoitti taannoin osuvasti:

“Lempivaate on sellainen, jonka voi pukea päälle ja sen jälkeen unohtaa.”

Projektista bloggaan varmasti lisääkin, kunhan tässä pääsen kunnolla liikkeelle. Samalla tulee mukavasti kerrattua alkuvuodesta kirjattuja ajatuksia tyyliasioiden suhteen. Eiköhän tämä tästä!

Avainsanat

& Other Stories 3h + k 15 minutes of fame 31 päivää 100 faktaa Aakkosjärjestyksessä Ahistaa Ajat menneet Alennuksella Apulanta Astiakaappi Asuntomessut Asuteemat Aurajoen rannoilla Baarissa Blogitapaamisia CBR Converse COS Designia Turusta Dislike DIY eBay Elixia Elokuvat Elämän pienet ilot Esikoinen Feel Unique Festarointi Flickr Fustra Geokätköily Gina Tricot Goodbyes H&M Helsinki Herqperc Homemade Home sweet home Housuista asiaa Huvipuistossa Häähumua Hääpäiväkuva Höh ja pöh iAsiat Ihastuksen huokaus Ihkutus Ihmetyttää Ikea Ikävä Insinöörin uudet lelut Inspiraatio Instagram Intissä tapahtuu Itsepaljastuksia Jotain uutta Joulu Juhannus Jumitus Jyväskylä Jänskätys Kahvilassa kerran Kantovälineet Keikalla Kesä Kevät Kiire Kipeänä Kirsikankukkaloisto Klubi Kollaasi Korut Kosmetiikkahaaste Kouvostoliitto Kuopus Kuvameemi Kynnet Kysymysmerkkejä Lahjottua Lainasanat Lappi Lapset Laserleikkaus Lastenvaatehulluus Lastenvaunuhullu Laukkuja Leireily Levylautasella Life's beautiful Lindex Listausta Lomalainen Lomilla Lumene Luonnonkosmetiikka Marimekko Markkinat Meikit Mekkokesä Merellä seilaten Messut Miehen vaatekaapilla Motoristikirkko Muistot Muotihäppeningit Muutoksia Muutto Myyjäiset Mádara Nettikaupat Nosh Object Collectors Item Odotus Oho hups Olivian tyylitesti Oma blogi Omakuva Once in a lifetime Onnea on Opiskelijatouhua Pariisin Kevät Pasikurssi Photo a day Pikkujoulut Pikkukaksio Polaroid Poptaide Puolivuotiskatsaus Päivän parhaat Pääsiäinen Rakkaus Rauma Reseptit Safkaa Salo Samuji Sauna Second hand Selected Sivistävää Sosiaaliset mediat Studio25 Sukulaiskekkerit Sunnuntaifiilis Suomi Design Supertreenit Syksy Synttärit Taaperon temput Talo maalla Talvi Talvisota Tampere Teeaddiktio Teemabileet Testissä The Body Shop Thumbs up! Tigi Toinen kierros Tuoksut Tuparit Turku Tyylivuosi Töllössä Unimaailma Uudet kuoret Uusi alku Uusikaupunki Uusi koti Uusivuosi Vagabond Vappu Varpujengi Vaunuarvostelut Vauva talossa Vauvavuosi Vertailussa Vierailla mailla Viherpeukalo Viikate Viinit Vink vink Vuonna 2016 Vuosikatsaus Väsy Wii-hii! Yksinäisyys Ystävät Ärsyttää! Ötökkäongelma