AvainsanaLastenvaunuhullu

Kuva-arkistojen kätköistä löytyi reilun vuoden takaa otokset myös toisesta aika täydellisestä vertailuparista, tällä kertaa kategoriassa kuomurattaat. Britax B-Motion 4 ja Kronan Sulky/S olivat itse asiassa meillä parikin kuukautta yhtä aikaa, Motionit tosin jokusen viikon vanhemmillani vararattaina. Tämä kaksikko on keskenään hyvin samanlainen: istuin ei ole irroitettavissa eikä istuimen suuntaa näin ollen saa vaihdettua, hyvän kokoinen kuomu on kiinnitetty runkoon, kooltaan eivät ole mitkään minipienet muttei yhdistelmien kaltaiset jätitkään ja kasauskoko on varsin kelvollinen myös matkarataskäyttöön.

Mukavan kapoiset Sulkyt voittavat 53 sentillään leveydessä, vaikkei toki B-Motioneiden 55,5 cm paljoa huonommaksi jää. Sen verran eroa kuitenkin on, että Sulkyilla mahduin kulkemaan suunnilleen joka paikassa, kun taas B-Motioneiden kanssa jäin pari kertaa johonkin kaupan hyllyväliin tms. jumiin. Sulky/S:t painavat kilon verran enemmän, jopa lähes saman kuin esim. yhdistelmiksi luokiteltavat Viikkarit tai Moseyt. Työntötuntuma on kuitenkin selvästi kevyempi. Pituudessa rattailla ei montaa senttiä ole eroa Sulkyjen ollessa inan lyhyemmät, ja molemmilla onkin oikein näppärä kulkea julkisilla.

Kuomu on Sulkyissa selvästi parempi ja esiin käännettävä aurinkolippa tekee siitä entistä suojaavamman. Myös integroitu hyönteissuoja on kätevä – aina taatusti mukana! B-Motioneissa kuomuun saa kyllä lisäpituutta, mutta vetoketjun alta paljastuva lisäosa on verkkoa ja toimii siis lähinnä lämpimällä säällä. Tilalle voi toki hankkia uudemman Plus-mallin kuomun, jossa lisäpätkä on kangasta, mutta mielestäni siltikään kuomu ei ole yhtä hyvä kuin Sulkyjen. Kummassakin rattaassa on verkolla varustettu kurkistusluukku kuomun päällä, itse pidän enemmän B-Motioneiden pienemmästä luukusta, vaikka se onkin tarrakiinnitteinen.

Työntöaisoissa on huomattava ero ns. matalammassa päässä. B-Motioneita liikuttaa helposti lyhyempikin työntäjä, sillä nivelaisan alin asento on 84 cm korkeudella. Sulky/S:n ergonominen työntöaisa on muotoilultaan ihana ja hyvä pitää kiinni, mutta se jää alimmillaankin yli metrin korkeuteen ja vaatii siis työntäjältä jonkun verran pituutta. Joskus olen nähnyt kuvan, että aisa on käännetty ylösalaisin, jolloin se toimii paremmin lyhyellä työntäjällä, mutta se tietysti taas vaikuttaa kasaukseen.

Tavarakori kummassakin on suhteellisen mini ja yllättävää kyllä, Sulkyjen hieman pienempään koriin saa latoa tavaraa kilon enemmän kuin B-Motioneissa. Sulkyjen uudemmassa, vuoden 2016 mallissa tavarakorin kokoa on muistaakseni kasvatettu jonkun verran, mutta varsin pieni ja onneton se edelleen on. Käytettävyydeltään B-Motioneiden tavarakori on parempi, Sulkyissa kun on hassun korkea takareuna, joka hankaloittaa korin käyttöä.

Kasaustyyliltään rattaat ovat erilaiset: B-Motioneissa on ns. yhden käden kasaus, kun taas Sulkyt menevät nippuun samaan tyyliin kuin isommat yhdistelmät. Kasauskoossa eroa on lähinnä paketin korkeudessa, Sulkyt kasautuvat renkailleen ja siitä johtuen myös paketti jää selkeästi korkeammaksi. Toisaalta jos B-Motionit kasaa turvakaaren kanssa, on se huomatttavasti pidempi setti – lähes 90 cm. Kaari on onneksi nopea irroittaa, joten siinä mielessä B-Motionit ovat mun mielestä hivenen näpsäkämmät kasattuna. Miinusta voisi antaa siitä, että kankaat tai työntöaisa likastuu helpommin kuin Sulkyissa, jotka ovat nipussa nätisti irti maasta.

Renkaissa on paperilla eroa todella vähän. Kummassakin on ilmatäytteiset renkaat, takana isommat (10″) ja edessä 360° pyörivät pienemmät. Sulkyjen eturenkaat on kooltaan puoli tuumaa isommat, sinänsä pieni ero mutta käytössä se kyllä tuntuu. B-Motionit töksähtävät helpommin sadevesikouruihin ym., Sulkyjen kanssa ei tällaista ongelmaa ole. Sulkyissa myös renkaiden sijoittelu on parempi eikä edes takaisin heijatessa ole sitä efektiä, että eturenkaat törmäisivät toisiinsa, kuten B-Motioneissa välillä on. B-Motioneissa on jousitus takarenkaissa, mutta se on kyllä aivan mitäänsanomaton verrattuna Sulkyjen superletkeään jousitukseen.

Istuimen osalta yhteneväisyyttä on siinä, että molemmissa selkänoja menee täysin makuulle ja siinä on portaaton remmisäätö. Sulkyissa on muutaman kilon korkeampi painoraja ja pari senttiä korkeampi selkänoja, mutta B-Motioneissa kuitenkin on enemmän tilaa kuomun alla ja makuupituuskin hivenen pidempi. Istuimen malli on mielestäni Sulkyissa parempi, koska selkänoja on pystymmässä ja jotenkin tukevampi. B-Motioneissa selkänoja jää enemmän kenoon, jolloin pienempi kyytiläinen helposti valahtaa istuimessa. Sulkyjen “irtonaisista” valjaista sen sijaan en tykännyt yhtään, B-Motioneiden valjaat ja erityisesti pehmusteet ovat monella tapaa paremmat ja mukavammat käyttää.

Selkänojan säätö on Sulkyissa kätevämpi, mun makuun B-Motioneiden säätönamiska on ärsyttävä ja aika monta kertaa oli käpy palaa, kun en saanut sitä smoothisti säädettyä. Kummassakin rattaassa on muuten takana tasku, Sulkyissa tuollainen pieni selkänojassa ja B-Motioneissa suhteellisen iso siinä lipareessa, joka peittää päädyn selkänojan ollessa makuuasennossa. B-Motioneiden tasku on kyllä tosi näpsäkkä, mutta selkänoja ylhäällä lipare pitää irroittaa ikäänkuin roikkumaan selkojan taakse, mikä näyttää jokseenkin huvittavalta.

Sulkyissa jalkatuki on säädettävä, B-Motioneissa ei – tosin uudemmassa Plus-versiossa tämäkin puute on korjattu. Turvakaari on Sulkyissa kiinteä, mutta suht korkea onneksi, joten lapsi on helppo sujauttaa kyytiin. Turvakaaressa on myös haararemmi, isommalla lapsella mainio kun ei välttämättä tarvitse käyttää valjaita ollenkaan. B-Motioneiden irroitettava ja sivuun kääntyvä turvakaari on kyllä sekin ihan jees, mutta haararemmi täydentäisi sitä entistä paremmaksi.

Näin loppukaneettina vielä vahvistettakoon, että hyvin samanlaiset rattaat tosiaan kyseessä ja se kummat olisi “paremmat” riippuu oikeastaan täysin työntäjän mieltymyksistä sekä käyttötarkoituksesta ja -ympäristöstä. B-Motionit on superhelppo kasata autoon (tai vaikka eteiseen säilytykseen), toimivat myös lyhyemmällä työntäjällä ja niihin saa tarvittaessa vaihdettua kiinteät talvirenkaat eteen. Sulkyt ovat ehkä hivenen monikäyttöisemmät ja mukavammat, kasaus niissäkin on oikein kelpo, ergonominen työntöaisa ihana ja kunnon jousitus mahtava epätasaisemmallakin alustalla. Pienemmän lapsen kanssa valitsisin Sulkyt (koska säädettävä jalkatuki ja parempi istuma-asento), isommalle varmaan B-Motionit olisivat toimivampi kokonaisuus. Hinnan osalta Sulkyt ovat jonkun verran arvokkaammat, mikä sekin toki saattaa vaikuttaa valintaan.

Britax B-Motion 4 plussat:

• Nopea ja näppärä kasaus.
• Mukavan pieni kasauskoko.
• Hyvät valjaat ja olkapehmusteet.
• Aukeava turvakaari, jonka saa myös helposti irti.
• Kuomujen vaihtomahdollisuus.
• Verkko-osat hyvät tuuletukseen lämpimällä.

Kronan Sulky/S plussat:

• Kapeat.
• Säädettävä jalkatuki.
• Hyvä jousitus.
• Ergonomisesti muotoiltu työntöaisa.
• Suojaava kuomu heijastimilla.
• Integroitu hyönteissuoja.

Tyttären vauvakeväänä lastenvaunuasioihin syvennyttyäni (tai hurahdettuani, hehe) tutustuin ruotsalaiseen Kronaniin ja olin varma, että näppärän oloiset Sulky/S-rattaat hankkisin meille sitten joskus kun raaskisin laittaa lapsen kasvot menosuuntaan. Noh, toisin kävi ja ensimmäiseksi matkaratastarpeen tuli täyttämään Swiftit. Niiden jälkeen Sulkyt olivat harkintalistalla, mutta päädyin siinä kohtaa kuitenkin edullisempiin B-Motioneihin lähinnä hinnan takia. Olin juuri saanut pienennettyä ratasmäärän eteisessämme kahteen, kun teimme tyttären ja siskoni kanssa pienen tyttöjen reissun Tampereelle. Kävin pyörittelemässä Sulkyja livenä ja kun niistä sattui juuri sopivasti olemaan kiva tarjous, voi vain arvata kuinkas sitten kävikään…

Ehkä jopa ostopäätöstä vaikeampaa oli värin valinta: pähkäilin mustan ja punaisen välillä, joista sisko ja myyjä ylipuhuivat yhdessä mut valitsemaan punaiset rattaat. Vaikka ne olivat ihanan pirtsakat varsinkin alkuvuoden harmauden keskellä, on myönnettävä että välillä kyllä harmittelin kun ne eivät olleet mustat. Jotenkin mustat rattaat on niin paljon helpompi asustaa, punaisen pariksi taas ei oikein sovi kuin mustavalkoinen tai harmaa.

Koko

Ensimmäiseksi Sulkyissa huomion kiinnittää helposti jännästi muotoiltuun aisaan sekä tällaisiksi pikkurattaiksi yllättävän letkeään jousitukseen. Kokonsa puolesta Sulkyt ovat kevyet ja kompaktit, minkä ansiosta ne voisivat hyvinkin palvella ainoina rattaina. Leveyttä on vaivaiset 53 cm, siltäkin osin oikein näppärät pikkurattaat siis kyseessä. Meidän yhteiselomme ei alkanut täysin moitteetta, sillä kuomu ei jostain syystä pysynyt kunnolla auki vaan pompsahti kasaan pienestäkin töyssähdyksestä. Kyseltyäni asiaa myyjäliikkeestä sain postitse uudet kuomunkaaret, jotka vaihtamalla ongelma poistui heti.

Jousitus ja renkaat

Sulkyjen jousitus on tosiaan aivan omaa luokkaansa: se ei ole vain letkeä, vaan siis ihan oikeasti to-del-la letkeä. Tuntuma on vähän samanlainen kuin työntelisi jotain kunnolla jousitettuja Emmaljungan tai Brion hyökkäysvaunuja – paitsi että kokoa ja painoa on huomattavasti vähemmän. Sulkyt painavat 11,5 kg eli eroa esim. vajaa 18 kg painaviin Happyihin on aika tavalla. Tietyllä tavalla Sulkyt ovat ehkä vähän liiankin letkeät keveyteensä nähden ja se tekee joissain tilanteissa ohjattavuudesta jopa hieman epämukavaa.

Sulkyjen ilmakumirenkaat ovat samaa kokoluokkaa kuin B-Motioneissa, Sulkyissa vaan eturenkaat ovat puoli tuumaa suuremmat. Tiedä sitten voiko noin pieni ero olla syynä, mutta mielestäni Sulkyt kulkevat huomattavasti nätimmin sadevesikourujen ym. ylitse eivätkä kovin helposti töksähdä mihinkään. Renkaat ovatkin ehdottomasti yksi iso plussa Sulky/S:ssä, tavalliset kiinteärenkaiset Sulkyt ilmeisesti ovat selkeästi raskaammat kuin nämä kääntyvillä eturenkailla olevat S:t. Myös keuliminen kanttareiden ym. yli sujuu huomattavasti smoothimmin verrattuna B-Motioneihin, mutta se epäilemättä johtuu ihan vain painopisteiden erilaisuudesta.

Istuin

Selkänojan säätö on portaaton ja systeemi toimivampi kuin B-Motioneissa, vaikkakin hieman jäykähkö. Istuma-asento on Sulkyissa mielestäni parempi eikä edes pieni 1-vuotias kyytiläinen valahda mitenkään kummallisesti istuimessa. Selkänoja menee täysin makuulle ja jalkatuen saa säädettyä, joten kyydissä on mukava ottaa tirsat. Takana selkänojassa on pieni tasku, johon ei kylläkään kovin ihmeitä mahdu sisään.

Kuomu

Sulkyjen suojaava kuomu on mahtava! Kuomun reunassa on heijastimet ja sisäpuolelta löytyy integroituna hyönteissuoja, jonka reuna kiinnitetään rattaiden runkoon tuollaisilla koukuilla. Kuomuun kuuluu myös kunnon kokoinen aurinkolippa, jonka saa taitettua piiloon kun sitä ei tarvitse. Lipan reuna tosin menee typerästi vinksalleen, jos sitä paljon pitää taitettuna. Kuomussa on myös kurkistusluukku (kuva alla), tai ehkä voisi puhua jopa ikkunasta. Se on koko kuomun levyinen ja aukeaa vetoketjulla, ei siis ihan kauhean kätevä mun mielestä. Voi tietysti olla, että sen funktio on enemmänkin tuuletuksen lisääminen kesäkeleillä.

Työntöaisa

Työntöaisa on ergonomisesti muotoiltu, näyttää vähän hassulta mutta itse tykkään kovasti työntötuntumasta sen kanssa. Käsiä voi pitää “normaalisti” keskellä tai sitten hieman erilaisessa kulmassa tuosta sivuilta. Aisassa ei toki parane mitään kovin painavaa roikuttaa, mutta tulipa erään kerran kaupassa huomattua, että kauppakori sopi Sulkyjen aisaan kuin nakutettu. :D Työntökorkeuden puolesta Sulkyt eivät ole parhaimmat rattaat lyhyelle työntäjälle, sillä aisan alin asento on sekin yli metrin korkeudella.

Valjaat, turvakaari ja jalkatuki

Valjaiden osalta Kronan on päätynyt kulkemaan omaa tietään ja myös Sulkyissa valjaat ovat tavallaan irtonaiset. Olkavöiden toinen pää ei olekaan kiinni missään ylhäällä, vaan samoissa d-lenkeissä kuin lannevyötkin. Tämä mahdollistaa lapsen vapaamman olemisen rattaissa, mutta itse koin tällaiset valjaat enemmänkin hankalaksi. Selkänojan yläosassa on kylläkin pienet kangaslenkit, joista valjaat voi laittaa tulemaan tavalliseen tapaan, ja toki myös istuinpehmusteella niitä saa vähän niin kuin säädettyä. Turvakaari on kiinteä ja siinä on haararemmi, joten isommalla lapsella valjaita ei välttämättä edes tarvita. Lämpöpussin kanssa kiinteä turvakaari ei mielestäni toimi kovin hyvin, on niin paljon helpompaa laittaa pussia auki/kiinni, jos kaaren saa siirrettyä sivuun. Sulkyjen jalkatuki on säädettävä, mikä on hyvä ominaisuus erityisesti kyytiläisen nukkuessa.

Jarru ja tavarakori

Jarru on mallia perus, poljin aika pieni mutta kuitenkin ihan toimiva. Tavarakori Sulkyissa on todella pieni ja jostain myyntitiedoista lukemani “tilava tavarakori korkeilla suojareunoilla” aiheuttaa lähinnä purskahtamisen nauruun. Kuten kuvasta näkyy, kyytiin mahtuu normikokoinen Kånken eikä sitten paljon muuta. Vaikeaksi korin hyödyntämisen tekee myös se, että takana reuna on korkeampi kuin edessä – aivan kuin romppeet pitäisi heittää kyytiin etukautta. Että juu ei, tavarakori ei näissä rattaissa saa ainakaan multa kehuja osakseen.

Kasaus

Sulkyt menevät kasaan samaan tyyliin kuin esim. Emmaljungat: vedetään kummaltakin puolelta yhtä aikaa namiskoja ylöspäin ja ennen kokoon taittamista autetaan toiselta puolelta varmistusrenkula (kuvassa tuo punainen) “yli” tietyn pisteen. Kasauskooltaan Sulkyt muistuttavat tosiaan enemmän matkarattaita kuin isoja yhdistelmiä, vaikka kasaustapa onkin hyvin samantyyppinen. Paketti on pienehkö, mutta jää aika korkeaksi; renkaat irroittamalla korkeutta toki saa mukavasti pois. Työntäjästä katsottuna oikealla puolella on hihna, jolla rattaat saa suunnilleen pysymään nipussa. Plussaa tällaisessa kasaustyylissä on ehdottomasti se, että rattaat kasautuvat renkaidensa päälle eikä ulkona tarvitse kikkailla kankaiden likaantumisen pelossa. Kunhan lyö rattaat kasaan ja heittää auton kyytiin!

Sadesuoja ym. asusteet

Elodie Detailsin sadesuoja (kuvassa) istuu erinomaisesti Sulkyihin. Tullsan suojaa taisin myös kokeilla, mutta se oli ehkä inan väljä + Elodien myrskyikkunallinen oli talvisäällä toimivampi. Istuinpehmusteista AddBaby (seepraraidallinen yhdessä kuvassa tuolla aiemmin) toimii mainiosti ja lämpöpusseista tuli Sulkyjen kanssa testattua ainakin The Buppa Brandin kettupussi, alla olevassa kuvassa pilkottava Nordlys (meni hermot keskeltä aukeamisen ja valjaiden säätämisen kanssa) sekä Mini Rodinin kevyempi pussi, joka muistaakseni toimi näistä kaikista parhaiten.

Niin, eihän tämä(kään) ihastus sitten kuitenkaan kestänyt. Sulkyt olivat ihan kivat ja työntötuntumaltaan paremmat kuin B-Motionit, mutta niissä oli monta seikkaa, joiden kanssa en pystynyt elämään (mm. ne pirun valjaat). Päätin siis luopua ensin Sulkyista, tosin niiden myyminen oli pientä tuskaa, kun juuri silloin sattui olemaan edellisen vuoden mallia alessa… Lopulta Sulkyt ja B-Motionit lähtivät kummatkin aika lailla samoihin aikoihin, kun tuli kaiken maailman uusia kuvioita ja hullutuksia. ;) Mutta jatketaan niistä toisella kertaa.

Kronan Sulky/S (2015) – yhteenveto

Tärkeimmät speksit:

• Leveys: 53 cm
• Pituus (aisa lyhimmillään): 79 cm (jalkatuki alhaalla 74,5 cm)
• Kokoontaitettuna (PxLxK): 67x53x40 cm
• Paino: 11,5 kg
• Renkaat: 4 kpl ilmakumi, takana 10″ ja edessä 8″
• Aisa ja työntökorkeus: Nivel, 105-111 cm
• Istuin: Selkänoja menee täysin makuulle, portaaton säätö
• Istuimen painoraja: 20 kg
• Selkänojan korkeus: 48 cm
• Kuomun alla tilaa: 57 cm
• Makuupituus: 92 cm
• Tavaratila: Kankainen tavarakori 36×27 cm (max. 5 kg)

Ruusuja:

• Mukavan letkeä jousitus.
• Työntöaisa ja sen muotoilu.
• Kuomun suojaavuus.
• Integroitu hyönteissuoja.
• Ihanan kapeat, 53 cm mahtuu mistä välistä tahansa.
• Hyvät heijastimet kuomussa.
• Säädettävä jalkatuki.
• Isohkot ilmakumirenkaat, myös edessä.
• Näppärän kokoinen paketti autoon.
• Laadukkaan oloinen kokonaisuus.

Risuja:

• Ns. irtonaiset valjaat hankalat käyttää.
• Tavarakorin koko ja käytettävyys.
• Aurinkolipan reuna menee typerästi vinksalleen, jos sitä pitää paljon alle taitettuna.
• Kiinteä turvakaari, voisi ehkä toimia jos olisi vähän korkeampi.
• Selkänojaa säädettäessä kangas menee ärsyttävästi ryppyyn.

Pitkästä aikaa vähän vaunujuttuja! Tämä vertailu on roikkunut luonnoksissa pienen ikuisuuden, kuvatkin jo reippaasti yli vuosi sitten otettu. Meillähän oli muutaman viikon yhtä aikaa kahdet hyvin samantyyppiset rattaat, Emmaljunga Vikingit ja Easywalker Moseyt, joista onneksi tajusin ottaa muutamat kuvat vierekkäin ennen kuin Vikingit jatkoivat matkaa. Näin jälkikäteen tarkasteltuna otokset olisivat voineet olla hieman tarkemmin suunnitellut (ja asetellut), mutta noh, näillä nyt on mentävä. Se myös vähän harmittaa, ettei mulla ole vertailukuvaa kasauksesta; se kun on näinkin samanlaisten rattaiden välillä aika erilainen.

Molemmista voisi mielestäni käyttää kuvausta isot pienet rattaat: kyytiin mahtuu isokin lapsi, mutta kooltaan rattaat ovat pienehköt, kapeat ja ennen kaikkea näppärät. Leveydessä eroa on huima puoli senttiä Vikingien (huom. Air-versio) ollessa 54 cm ja Moseyn 54,5 cm. Myös painon suhteen mennään samoissa, kumpikin painaa alle 12 kg ja eroa on “jopa” 400 g Moseyn ollessa se kevyempi.

Yhtäläisyyksiä löytyy leveyden ja painon lisäksi muitakin. Käännettävä istuin, sivuun käännettävä turvakaari, säädettävä jalkatuki, 360° pyörivät eturenkaat, sekä lyhyelle että pidemmälle sopiva säädettävä työntöaisa, kelvollisen kokoinen tavarakori.

Toki em. yhtäläisyyksissä on myös erovaisuuksia, esimerkiksi aisan osalta. Vikingeissä on nivelaisa, jonka saa matalimmillaan vain 59 cm korkeuteen ja sitä pystyy helposti taaperoikäinenkin työntämään. Moseyn aisa on se toinen vaihtoehto eli teleskooppi, joka on alimmillaan 79 cm – ei siis kovin korkea sekään. Enimmillään työntökorkeus on kummassakin 106 cm. Aisan ollessa lyhimmillään rattailla ei ole pituudessa montaa senttiä eroa ja julkisissa molemmat toimivatkin erinomaisesti.

Kasauksessa on eroja niin tavassa kuin koossakin. Vikingit ovat kokoontaitettuna emmaljungamaiseen tapaan isohko paketti, jota tosin istuimen kanssa kikkailemalla (ts. istuin erikseen rungon päälle, 85x54x47 cm) saa jonkun verran tiivistettyä. Istuin kiinni setin korkeutta lisää selkeästi turvakaari, joten ihan jo sen irroittaminen on nopea tapa pienentää paketin kokoa. Moseyssa kasauskoko ei oleellisesti muutu – korkeus jokusella sentillä – oli istuin kummin päin vaan eikä kokoon taittaminen vaadi sen kummempaa säätämistä. Moseyt saa kätevästi kokoontaitettuna nojaamaan seinää vasten, mutta Vikingien kasautuminen renkaiden päälle on ehdottomasti plussa ulkoilmassa.

Vikigien laittaminen nippuun on yksinkertaista ja logiikka hyvin samanlainen kuin useimmissa yhdistelmävaunuissa. Moseyn kasaus taas on erikoisempi, sillä istuin taittuu kahtia ja siinä missä paketin toinen pää on muhkea, toisessa päässä ei ole kuin aisa. Tämä tuo tavallaan lisätilaa auton perässä, kun aisapäädyn kohdalle mahtuu rattaiden lisäksi muutakin. Paketin avaaminen on Vikingeissä helppoa, mutta Moseyssa vaatii jokusen harjoittelukerran ennen kuin homma sujuu smoothisti – siinä meinaan joutuu vähän säätämään, että rattaat saa nätisti ja ennen kaikkea likaantumatta käyttökuntoon. Molemmat rattaat ovat onneksi kevyitä nostella.

Renkaissa aika lailla ainoa yhteneväisyys on se, että edessä olevat pyörivät 360° ja ne saa halutessaan lukittua. Vikingin tässä Air-versiossa on ilmatäytteiset renkaat, takana 10″ isommat ja edessä 7″ pienemmät. Moseyn renkaat ovat vaahtotäytteiset ja näin ollen puhkeamattomat, sama 8″ koko sekä edessä että takana. Itse tykkään enemmän ilmakumien pehmeämmästä menosta, mutta toki niitä pitää olla välillä täyttämässä ja aina on mahdollisuus, että rengas yhtäkkiä puhkeaa reissun päällä. Moseyn renkaat ovat yllättävän hyvät puhkeamattomiksi ja vasta kunnolla epätasaisessa maastossa tärinä on oikeasti häiritsevää (lähinnä työntäjälle). Tämäkin tuli kokeiltua erään kerran juuri lanatulla hiekkatiellä, aikamoista rytyytystä! Moseyn renkaissa parempaa on kapeus, Viikkareiden ilmakumirenkaat ovat mielestäni aika mohlot ja erityisesti takana olisi vähän kapeammat renkaat musta kivemmat.

Istuimen mitoissa on pieniä eroavaisuuksia, mutta ei oikein voi sanoa kummankaan olevan selkeästi toista parempi. Selkänojan korkeus on kummassakin reipas 50 cm, eroa on sentin verran Moseyn hyväksi. Kuitenkin koska Moseyssa kuomun korkeutta saa säädettyä, siinä on kuomun alla tilaa 52-64 cm vrt. Viikkareiden 56 cm. Sen sijaan makuupituus on Vikingeissä pidempi, huikea 105 cm, johtuen pidemmästä jalkatuesta. Painorajaksi Vikingeille luvataan vain 15 kg (Moseyn raja 20 kg), mutta todennäköisesti kyse on EU:n säädöksistä, sillä huhujen mukaan yli 15 kg testit maksavat niin paljon että mieluummin lykätään kaikille suoraan vain se 15 kg raja. Samat kärryt kun ovat esim. jenkkimarkkinoilla niin kas kummaa, painorajakin on aivan eri…

Suurin ero istuimissa on tietysti se, että Vikingissä on kuppipenkki ja Moseyssa perinteinen, täysin makuulle menevä istuin. Kumpikin sopii käytettäväksi n. 6 kk iästä eteenpäin, tosin meillä ainakin mentiin suht pitkään Viikkareilla niin että selkänoja oli makaavimmassa asennossa. Sitä olen kuullut moitittavan turhan pystyksi pienelle kyytiläiselle, mutta itse en tällaista ongelmaa kokenut edes alkuvaiheessa. Turvakaari molemmissa on, mutta ainoastaan Vikingeissä on tajuttu suunnitella haararemmi mukaan. On kylläkin varsin yleinen “vaiva” monissa rattaissa tämä haaravyön puuttuminen.

Kuomu kummassakin on kunnolla suojaava eikä välttämättä kaipaa vaunuverhoa lisäsuojaksi edes makuuasennossa. Moseyn jatkettava kuomu aurinkolipalla on kätevä, sillä osan kankaasta saa piiloon silloin kun ei suojaa tarvitse niin paljoa. Vikingin kuomussa on takaosassa verkko, joka lämpimällä kelillä on varsin hyvä ominaisuus. Molempien rattaiden kuomu on vaihdettavissa ja ulkonäköön saa siis pientä piristystä helposti, joskin Emmaljungalla väri- ja kuosivaihtoehtoja on huomattavasti enemmän.

Valjaat ovat molemmissa 5-pistevaljaat irroitettavilla olkapehmusteilla. Viikkareissa napsautetaan kiinni ensin toinen, sitten toinen puoli, ja pelkät lantiovyöt saa helposti otettua käyttöön. Moseyssa kummankin puolen soljet on laitettava päällekäin ja sitten vasta lukkoon (ks. kuva), mikä ei rimpuilevan lapsen kanssa ole mikään helppo nakki. Lantiovöitä ei saa erilleen ja pehmusteen/lämpöpussin vaihtaminen on tästä syystä jokseenkin ärsyttävää. Tosin uudemmat Moseyt (2016) ovat tuollaisilla Vikingien tyylisillä valjailla, lieneekö asiakaskunta antanut palautetta. ;) Moseyn olkapehmusteille on annettava plussa siitä, että niissä on yläosassa pienet kumilenkit eivätkä ne näin ollen pääse valumaan miten sattuu kuten Vikingeissä tekee.

Vikingit ovat yleisesti ottaen korkeammat kuin Moseyt, mikä tavallaan on hassua, kun Moseyt kuitenkin ovat superpitkien hollantilaisten kehittämät. Oikein yleispätevät, kaupunkikelpoiset sekä kaikin puolin näppärät ovat sopivia kuvauksia molemmille rattaille. Meille näistä silloin jäivät Moseyt; ehkä siitä syystä että Viikkarit oli jo “koettu ja nähty”, ehkä siksi että Moseyt vakuuttivat paitsi monipuolisuudellaan, myös kasauskoollaan. Vikingejä en ole sen kummemmin haikaillut takaisin, mutta Moseyn vaihtaminen pois (siitä lisää toiste) jäi kaivelemaan melkein vuodeksi ja niinhän siinä lopulta kävi, että ne oli hankittava uudestaan. :D

Emmaljunga Viking Air plussat:

• Ilmakumirenkaat.
• Isohko tavarakori.
• Pitkä makuutila.
• Kunnon säädettävä jalkatuki.
• Haararemmi valmiina.
• Ulkonäön muunneltavuus kuomujen kausittain vaihtuvilla kuosivaihtoehdoilla.

Easywalker Mosey plussat:

• Pienet ja ketterät.
• Kelvollinen kasauskoko.
• Todella hyvä kuomu, jonka lisäpätkät voi ottaa esiin vain tarvittaessa.
• Hyvän kokoiset renkaat, myös edessä.
• Nahkapäällysteinen teleskooppiaisa, joka ei kippaa vaikka siinä olisi kassia ym.
• Kauniit. ♥

Yhteistyössä: Baby Plus

Onnistuin viime kesän aikana kehittämään jonkun ihmeen pakkomielteen Bugaboo-merkkisistä rattaista, vaikka siihen asti olin mieltänyt ne lähinnä ylihinnoitelluksi statuskapistuksiksi. Viimeksi kevään Lapsimessuilla pyörittelin merkin eri malleja ja totesin helpottuneena, että tuntumaltaan eivät kyllä yhtään ole mun juttu. Silti asia jäi vaivaamaan ja ärsytti, kun a) palasin töihin ja vaunuaika kutistui huomattavasti b) Bugiksista näytettiin pyydettävän hurjia hintoja jopa käytettynä. Kiitos kanssahullun pääsin lopulta testaamaan Bugiksia ihan kunnolla, kun sain lainaksi vuosia vanhat mutta edelleen oikein toimivat Frogit (aiempi versio nykyisestä Cameleon3-mallista).

Syksyllä kuume alkoi olla varsin lämpöisissä lukemissa ja pohdiskelin jatkuvasti mitä oikein tekisin. Rattaiden käyttömme käsittäisi fillarointikauden loputtua pääasiassa matkat päiväkotiin ja takaisin sekä vaunuhullun ehdottoman painajaisen, kärryjen ulkona säilyttämisen päivän ajan. Olin jo päättänyt hankkivani harmaat Buffalo Classicit (niiiiiin kauniit!) mutta tulin sentään järkiini, etten ostaisi tonnin rattaita seisomaan päiväkodin pihalla. Koska tarharattaat löytyivät muualta (ja nekin ehtivät jo kertaalleen vaihtua), päätin satsata autokelpoisiin rattaisiin, jotka kuitenkin olisivat monikäyttöiset. Siispä iskin silmäni Bugaboo Bee3 -rattaisiin, jotka vaikuttivat olevan näppärät pikkukärryt käännettävällä istuimella. Meinasin jopa repäistä kunnolla ja valita Modern Pastel -malliston vaaleanpunaiset, mutta tajuttuani myös istuinkankaan olevan vaaleanpunainen (ja näin ollen kaikkea muuta kuin yhteensopiva must have kirkkaankeltaisen kuomun kanssa) valintani oli lopulta perus-Beet mustalla rungolla.

Suomessa ei ole kuin kaksi Bugaboon jälleenmyyjää ja kumpikin Helsingissä, muualla ei Bugiksia siis pääse liikkeessä testaamaan. Facebookin vaunuryhmistä olin oppinut, että suoraan Hollannista (Bugaboon kotimaa) tilaamalla merkin tuotteita saa Suomen hintoja edullisemmin ja kuitenkin mahdolliset takuu- ym. asiat hoituvat mutkattomasti – kiitos EU:n. Pyysin tarjouksen kahdelta hollantilaiselta verkkokaupalta, minkä lisäksi laitoin mielenkiinnosta kyselyn myös kotimaisille myyjätahoille. Suomessa Bugiksilla on yleensä tiukat hinnat eikä alea heru kuin ehkä lisävarusteista, mutta yllättäen kyselykierroksen tuloksena oli vain yksi tiukasti listahinnassa pysyttelevä myyjä. Hintaero jäi silti sen verran merkittäväksi, että päädyin tilaamaan rattaat Hollannista, josta sai myös lisäkilkkeet (omalla kohdallani extrakuomu) ihan mukavaan hintaan.

Tarjous pyydetään sähköpostitse ja kommunikaatio sujuu mainiosti englanniksi. Ensimmäinen, Buffaloista pyytämäni tarjous oli selkeä ja hyvin eritelty, minkä lisäksi viestin lopussa oli listattuna myös lisätarvikkeiden tarjoushintoja. Luovuttuani Buffalo-ajatuksesta veivasin vielä Beehen liittyen useamman viestin verran niin että itseänikin jo vähän nolotti, mutta Baby Plussalta jaksoivat kärsivällisesti vastata kysymyksiini ja mielenmuutoksiini. :D Marraskuun alkupäivinä sain vihdoin lyötyä homman lukkoon ja BabyPlus pääsi tekemään tilauksen Bugaboolta, arvioitu toimitusaika oli 1-3 viikkoa. Toimitusaikaan vaikuttaa saatavuus Bugaboolta, suosituimmat jutut saattavat toisinaan olla huonommin saatavilla. Ei siis muuta kuin odottelemaan!

Oman settini kanssa kesti 2,5 viikkoa, kunnes maksulinkki kolahti inboxiin. Tilaus maksetaan tosiaan vasta sitten, kun Baby Plus on saanut tavaran itselleen ja paketti on valmis toimitettavaksi ostajalle. Seuraavana päivänä sain vahvistuksen, että maksu on onnistunut ja sitä seuraavana tuli erillisessä viestissä seurantakoodi. Kuljetusliike oli DHL, torstaina paketti lähti Hollannista ja maanantaina tuotiin kotiovelle. Saamassani linkissä toimitusajankohdaksi väitettiin torstai-iltaa, mutta Suomen sivuston kautta sai näkyviin paremman ja tarkemman seurannan. Tieto toimituksesta tuli tekstiviestitse, johon vastaamalla sai valita toimitusikkunan, ja mahdollinen ovikoodi oli kysytty jo tilausvaiheessa, joten kuljettajan ei tarvinnut enää soitella mulle alaovelta vaan hän kantoi suoraan paketin sisälle.

Mun oli pakko valita päivän myöhäisin toimitus (iltayhdeksään mennessä), joten sinä iltana vähän nuo iltatoimet venyivät… Sekä lapsi että kissa hyörivät jaloissa apureina, kun tutustuin laatikon sisältöön ja tavasin ohjeista kokoamiseen liittyviä sivuja. Maailman helpoimmat koottavat Beet eivät mun mielestä olleet, mutta kyllä ne lopulta oikeanlaisilta näyttivät. Tyttö oli ihan liekeissä, Beet kun ovat niin pienet että tuollainen alle metrinenkin pystyy aisa alimmillaan niitä työntelemään. Myös kyytiin kiipeäminen onnistuu helposti ja välillä muksu löytyykin eteisestä istuskelemasta Beessä, ihan noin niinkuin muuten vaan. Vaunuhullun tytär. ;)

Pahvilaatikossa oli kaiken olennaisen lisäksi pieni ylläri: pehmonalle, jonka häntää vetämällä soi musiikki. Taapero rakastui nalleen saman tien ja nallen “laulua” onkin kuunneltu monena iltana nukkumaan mennessä. Varsin osuva lahjus pienelle ihmiselle siis! Mitä olen keskusteluista lukenut, tällaiset yllätykset ovat ihan normaalia toimintaa Baby Plussalta. :) Tarkempaa esittelyä rattaista on tulossa myöhemmin, koitan tuosta saada muutamat jonossa olevat ensin alta pois.

Rattaista saatu pieni alennus bloginäkyvyyttä vastaan.

1. Mitä sellaista teit vuonna 2016, jota et ole koskaan ennen tehnyt?
– Järjestin 1-vuotissynttärit, olin kaasona, kokeilin ilmajoogaa ja äänimaljarentoutusta, värjäsin avaruushiukset, palasin vanhempainvapaalta työelämään, osallistuin Kakola-kierrokselle, nukuin yön patjalla TYKS:n lastenosaston lattialla, vein lapseni päiväkotiin, tein 80-prosenttista työviikkoa, tanssin polkkaa (myös julkisesti!), olin päiväkodin vanhempainillassa, myöhästyin junasta, jonotin lastenvaatteita, yövyin hotellin 13. kerroksessa, kyynelehdin liikutuksesta päiväkodin joulujuhlassa.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö uusia seuraavalle vuodelle?
– Ainoa tavoitteeni taisi olla pinnan pidentäminen ja se ehkä jopa onnistui, kiitos parantuneiden yöunien ja myöhemmin myös töihinpaluun. Kotona oli ihana olla ja edelleen nautin meidän ylimääräisestä vapaapäivästä tytön kanssa, mutta mun päälle on parempi olla arkipäivisin aikuisten keskellä. Ensi vuodelle lupaan yrittää vihdoin ja viimein panostaa omaan hyvinvointiini, syömisiin ja ennen kaikkea liikkumiseen. Mä en todellakaan tästä enää nuorru ja kohta kyllä alkaa kaiken maailman krenkat, jos vielä jatkan tätä urpoa laiskottelua…

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
– Työkaverini sai kesällä pienen ihanan pojan.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
– Suru-uutisia tuntui kantautuvan vähän väliä, mutta sain onneksi vielä pitää kaikki läheiset ihmiset ympärilläni.

5. Missä maissa kävit?
– Ruotsin rajalla, kun Lapista tullessamme etsimme S:n kanssa yhtä geokätköä. Jalka ehkä kävi naapurimaan puolella?

6. Mitä haluaisit vuodelta 2017 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2016?
– Uuden kameran, omakotitalon maalla ja ehkä joku ulkomaille suuntautuva reissukin olisi kiva tehdä.

7. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2016?
– 14.1. meidän pieni vauva täytti vuoden ja vauvavuosi oli ohi, 12.2. sisko meni naimisiin, 6.6. palasin vanhempainvapaalta työelämään, 1.8. pimu aloitti päiväkodissa, 13.8. olin kaasona kaveripariskunnan häissä.

8. Vuoden suurin saavutuksesi?
– Olen oppinut vähän enemmän pitkäpinnaisuutta.

9. Suurin epäonnistuminen?
– Se, että olin niin laiska liikkumaan ja kunnon kohottamisen sijaan keräsin lyhyessä ajassa vajaat 10 kiloa laardia ympärilleni.

10. Kärsitkö vammoista?
– Selkä välillä vähän jumitti ja töihin palattuani myös satunnaiset niska- ja rannekivut tekivät comebackin, mutta ei mitään pahempaa kuitenkaan.

11. Paras asia, jonka ostit?
– Uusi polkupyörä, muikea mattamusta Kona. Joulun alla ilahdutti myös just meidän tyyliin sopiva joulukuusen jalka.

12. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
– Mieheni, joka jaksoi mun hölmöjäkin kiukutteluja, sekä läheisten, jotka jeesasivat mm. lastenhoidollisissa asioissa.

13. Mikä aiheutti ahdistusta?
– Alkuvuodesta huonot yöunet, keväällä lapsen tulevan hoitopaikan valinta, loppuvuodesta vähän kaikki (mm. kameran yhtäkkinen hajoaminen).

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
– Veikkaan, että lapsen tarvikkeisiin ja vaatteisiin (voihan uusi hurahdus). Jonkun verran tuli omiakin releitä päivitettyä ja loput eurot menivät sitten perusarjen pyörittämiseen.

15. Mistä innostuit eniten?
– Kauniista ja arjessa toimivista lastenvaatteista + vaihtelevasti myös rattaista.

16. Mikä artisti muistuttaa sinua vuodesta 2016?
– Kuuntelin näköjään tosi vähän musiikkia viime vuonna ja töissäkin lähinnä radiota, mutta Ellinoora ainakin jäi mieleen.

17. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko:

I. Onnellisempi vai surullisempi?
– Onnellisempi, koska saan taas pääsääntöisesti nukkua öisin.

II. Lihavampi vai laihempi?
– Lihavampi (työnaloituskilot ovat tiukassa).

III. Rikkaampi vai köyhempi?
– Köyhempi, epäilen.

18. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
– Nukkunut tarpeeksi öisin, ollut läsnä, pitänyt itsestäni huolta.

19. Entä vähemmän?
– Roikkunut somessa, käyttänyt rahaa, laiskotellut, valvonut, herkutellut.

20. Miten vietit joulun?
– Joulumme tänäkin vuonna noudatti tuttua kaavaa ja olimme (kissa mukaan lukien) aattoillan vanhempieni luona maalla. Oli ihanaa katsoa millä innolla jälkikasvumme kohkasi niin joulupöydässä kuin lahjojenkin parissa! Illan päätteeksi kellahdimme koko meidän pieni perhe unille joulukuusen katveeseen.

21. Suurin sisustuksellinen inspiraatio tai haave vuonna 2016?
– Haaveilin entistä kovemmin omasta talosta, välillä jostain sympaattisesta vanhasta ja välillä ihan uudesta. Aloin koota Pinterestiin taulua unelmieni talosta – ehkä vielä jonain päivänä… Mustavalkoisuus kiehtoi edelleen, kuten myös tietynlainen rouheus. Inspiroiduin mm. mikrosementistä, syvän metsänvihreästä väristä ja Marimekon mustavalkoisesta Kuusikossa-kuosista.

22. Mikä oli paras lisäys garderobiin?
– Täydellinen musta nahkalaukku, kotimaisten merkkien tunikat/mekot ja leggarit sekä kunnon talvitakki ja lämmin merinopipo. Vuoden viime metreillä ehdin vielä hankkia alesta kunnon lämpimät talvikengät.

23. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
– Siskonpetiä katsoin jokusen jakson netistä kipeänä ollessani, kun Uudessa Muusassa sitä sopivasti suositeltiin. Televisiota en katsonut tänäkään vuonna sen enempää.

24. Suosikkilehtesi?
– Deko, Avotakka.

25. Mikä oli paras lukemasi kirja?
– Marie Kondo: KonMari (mikä ylläri!)

26. Entä paras musiikillinen löytö?
– Ellinoora.

27. Mitä halusit ja sait?
– Uuden fillarin, ruskaretken Lappiin, parit rattaat ja monet ihanat lastenvaatteet.

28. Mitä halusit, muttet saanut?
– Uuden kodin maaseudun rauhassa, kameraan päivitystä.

29. Mikä oli suosikkielokuvasi vuonna 2016?
– Blogiaiheeseen sopiva Onnenonkija, jonka kävin siskon kanssa oikein leffateatterissa katsomassa. Muita en edes muista, voi olla ettei niitä ollutkaan.

30. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka paljon täytit?
– Vuosia pyörähti mittariin 32 ja olin ensin normaalin päivän töissä, sitten vaunuhullujen tapaamisessa pääkaupunkiseudulla.

31. Mikä asia olisi tehnyt vuodestasi paremman?
– Vähempi valvominen, enempi liikkuminen, koti maalla, lottovoitto.

32. Miten kuvailisit vuoden 2016 tyyliäsi?
– Tunika/mekko ja leggingsit, niissä asuin about koko vuoden. Puolet vuodesta oli myös pitkästä aikaa värjätyt hiukset, enimmäkseen shokkiväriset.

33. Mikä/kuka sai sinut pysymään järjissäsi?
– Se, että lapsi alkoi vihdoin nukkua yönsä paremmin.

34. Kenestä julkkiksesta/hahmosta/ilmiöstä pidit eniten?
– Niin lastenvaate- kuin vaunuhullujen keskusteluista Fb-ryhmissä.

35. Ketä kaipasit?
– Mammaa ja pappaa, omaa vanhaa itseäni.

36. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
– Turkulainen “kanssahullu”, jonka kanssa vietimme monet hetket rupatellen paitsi vaunuista myös kaikesta mahdollisesta muusta ja lisäksi teimme pari Helsinki-reissuakin yhdessä.

37. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?
– En toivottavasti ainakaan.

38. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
– Varmaan joku niistä kerroista, kun meuhkasin lapselle väsymyksissäni.

39. Arvokas elämänohje, jonka opit vuonna 2016?
– Ymmärrän nyt mitä tarkoitetaan käsitteellä ruuhkavuodet…

40. Kuluneelle vuodelle sopiva lyriikka?
– “Se tekee kipeää, kun elefantin painon alle jää / Eikä kukaan muu sitä nää / Vaik sut on luotu kantamaan / Nousemaan aina uudestaan / Oon pahoillani en osannut lohduttaa / Mut lupaan vielä se helpottaa” – Ellinoora: Elefantin paino

Kuvat ovat eiliseltä, kun olimme katsomassa lasten ilotulituksen Kupittaalla. Mini oli ihan innoissaan! Lopussa isompien paukahdusten jälkeen tuli pieni itku, mutta noin muuten tyyppi osoitteli taivalle hihkuen. Illallakin vielä sängystä kuului kukkaa ja tähteä, kun pihalla joku ampui paukkuja. :D Yön nukkui yllättävän hyvin, kunhan vaan sai ensin nukahtamaan…

Edellisten vuosien katsaukset: 2015, 2014, 2013, 2012, 2011 ja 2010.

Ellinoora – Villi lapsi [2016]