AvainsanaNettikaupat

Yhteistyössä: Martinex

Useampi kuukausi jo takana perhe-eloa 40 m² kaksiossa, reilu kuukausi vielä edessä. Kerroinkin eilen Instassa meidän tehneen erään ison hankinnan, nimittäin omakotitalon! Tuntuu huikealta, että etsintämme on vihdoin – tai ainakin toistaiseksi ;) – päättynyt. Taloasioista tulen jauhamaan varmasti lisää sitten kun alkuvuodesta pääsemme muuttamaan, siihen asti pyöritään vähän pienemmissä neliöissä.

Syyskuussa kuopuksen lasketun ajan tienoilla pohdiskelin pesänrakennusvimmassani pienen väliaikaiskotimme sisustusdilemmoja, joista suurin (ainakin fyysisesti) oli vanhan möhkälemäisen divaanisohvamme vaihtaminen kevyempään. Jokusen viikon elimme kokonaan ilman sohvaa ja pähkäilyn jälkeen vaaka oli kallistumassa Ikean Söderhamn-sohvaan, jota olisi voinut myöhemmin kasvattaa uusilla moduuliosilla. Jotenkin se ei sitten kuitenkaan tuntunut sopivalta, ei pahemmin tehnyt mieli hankkia mitään uutta kun ei yhtään tiennyt millainen koti meitä seuraavaksi odottaisi. Siispä piti lähteä tutkimaan löytyisikö mun kotikotoa jotain sellaista, mitä voisi tässä projektissa mahdollisesti hyödyntää – ja löytyihän sieltä.

Äitini ehdotti sohvan tilalle laverisänkyä, johon voisi tehdä vanhoista tyynyistä jonkunlaisen selkänojan. Google auttoi ystävällisesti tässäkin ongelmassa ja löysin hyviä ideoita laverisohvaan, tämä toteutus (hei mahtavaa, tuo blogi on taas päivittynyt!) niistä ehdottomasti tyylikkäin. Ihan noin simppeliä kokonaisuutta en osannut meillä nähdä, sillä halusin mennä suunnilleen sillä mitä nurkista jo löytyy. Patja päädyttiinkin nappaamaan esikoisen sängystä ja esikoiselle hankittiin uusi, sopivamman kokoinen lastenpatja. Yllättävän nätisti 200 cm pitkä patja asettui 190-senttiseen sänkyyn ja näin meille syntyi sohvan ohella myös yksi lisänukkumapaikka, jota on vauvan synnyttyä hyödynnetty varsin tehokkaasti.

Kokonsa puolesta vanha laverisänky on oikein passeli siihen oikeastaan ainoaan kohtaan, jossa se pikkukaksion olohuoneessa voi olla. Ranskalaisen parvekkeen oven saa sen verran auki, että pystyy ravistelemaan lakanat (talossa ei ole siivousparveketta) ja toisessa päässä mahtuu ruokapöydän ääreen istumaan kummallekin puolelle ongelmitta. Syvyyttä ei sohvalla ole liikaa, joten lattiatilaa jäi ihan mukavasti; vertailun vuoksi em. Ikean sohva olisi vienyt melkein 20 cm enemmän tilaa syvyyssuunnassa. Bonuksena jalat ovat sen verran korkeat, että sohvan alle saa just ängettyä parit Ikean säilytyslaatikot sekä Muuton Restore-korin leluja varten – samalla tuli siis ratkaistua osittain myös niiden säilytysongelma. Lisäksi sohvan alta pystyy imuroimaan kunnolla, mitä edellisen sohvan kanssa kaipasin joka kerta siivotessani.

Äiti kaivoi kätköistään paria erilaista sisustuskangasta ja lupasi ommella patjalle päällisen, mutta ensihätään patja sai ympärilleen tuollaisen punaisen päiväpeiton, jonka olen ostanut aikoja sitten muistaakseni Ellokselta. Vaikka peitto on paksuhkoa kangasta, ei sitä tietenkään saanut niin tiiviisti aseteltua että se olisi pysynyt paikoillaan. Pari päivää näiden kuvien ottamisen jälkeen ihana äiti yllättäen ilmoitti, että varsinainen päällinen olisi valmis ja nyt sohvamme näyttää entistä paremmalta. Päivitettyä kuvaa tulee kyllä myöhemmin, kun saan naputeltua yhden toisen mielessä olevan kotipostauksen valmiiksi.

Selkänojan suhteen mentiin lopulta siitä mistä aita on matalin: sekalainen seurakunta irtonaisia, eri kokoisia koristetyynyjä. Pääasiassa kaikki on edellisestä kodista mukaan otettua, mutta vähän jotain uuttakin joukossa on. Tummanharmaan pellavatyynyliinan ostin Habitaresta Stockan osastolta ja ristikuvioiset Cross-tuotteet sain blogiyhteistyön merkeissä turkulaiselta Martinexilta. Sekä torkkupeitto että tyynyliina ovat 100 % puuvillaa ja materiaali on neuletta, joten ne ovat tuntumaltaan vähän erilaiset kuin ns. tavalliset versiot. 125 x 150 cm kokoinen torkkupeitto on selvästi painavampi verrattuna vaikkapa fleecehuopaan, ehkä juuri siksi sen alla on niin aikuisen kuin vauvankin mukava kölliä. Tyynyliina on mitoiltaan 45 x 45 cm ja vuosien saatossa lässähtänyt 50 x 50 cm sisätyyny toimii sen kanssa mainiosti. Toiselta puolelta tyynyliinan väritys on vastakkainen, samalla tavalla kuin peitossakin. Olin alkuun hivenen epäileväinen tuota neulematskua kohtaan, mutta se on osoittautunut yllättävän kivaksi käytössä.

Martinex on toiminut jo yli 30 vuotta ja parhaiten yrityksen valikoimasta tunnetaan varmastikin lastentuotteet Mauri Kunnaksen hahmoista Muumeihin. Martinexilla on nykyään myös verkkokauppa, jonka kotiosastolta löytyy kiinnostavia juttuja tällaiselle yksinkertaisuuden rakastajallekin. Lisäksi yritys järjestää säännöllisesti erilaisia myyntitapahtumia toimitiloissaan Kuninkojalla, seuraava näkyy olevan ihan nyt kuun vaihteessa. Taidan itsekin koittaa ehtiä sinne, kun verkkokauppaa selaillessani jäi jokunen juttu pohdintaan.

Cross-tyynyliina ja -torkkupeitto saatu yhteistyössä Martinexilta.

Odotus on päättynyt: koko viime vuoden kuhistu H&M:n luksusbrändi & Other Stories on tänään avannut verkkokauppansa. Muotiaiheisia blogeja lukevana lanseerauksen jokainen vaihe on toki tullut vastaan, mutta aiemmin julkaistut kuvat eivät ole mua saaneet hyppimään innosta. Päätin kuitenkin näin perjantai-illan ratoksi tutustua kyseiseen sivustoon, jotta voin muodostaa siitä mielipiteeni. Heti alkuun on pakko kehaista, että ulkoasultaan verkkokauppa on mielestäni oikein onnistunut. Värimaailma on rauhallinen, kuvat kauniita ja toiminnot (navigointi, tuotetietojen selaus) selkeät. Tuotelistauksen latausskripti on hivenen hidas, mutta toisaalta kätevämpi kuin vaikkapa tuotteiden jako useammalle sivulle.

Tuotteista tulee väkisinkin mieleen samaan konserniin kuuluva COS, joskin se edustaa ehkä vielä hieman minimalistisempaa tyyliä. En ole COSilta ostanut mitään sitten ensimmäisen kerran, mutta plärännyt valikoimaa silloin tällöin sekä käynyt tsekkaamassa Helsinkiin viime keväänä avatun liikkeen. Tyylini tuntuu olevan tällä hetkellä sen verran hukassa, etten tiedä mitä sen kanssa tekisin – lisääntyvästä kulutusahdistuksesta puhumattakaan. Ketjuliikkeiden polyesteri- ja akryylipinot vain ahdistavat, varsinkin kun näkee miten nuorempi sukupolvi hamstraa kertakäyttövaatetta ihan vaan koska se on niin halpaa. En voi sanoa olevani mikään malliesimerkki tiedostavasta kuluttajasta, mutta tilanne on huomattavasti parempi kuin joitakin vuotta sitten.

Lopuksi muutama poiminta & Other Storiesin tuotevalikoimasta. Musta neule nahkaisilla olkapääpaikoilla on jotenkin ihanan simppeli muttei mitenkään tylsä. Materiaalina puuvillan ja villan kombo, hintaa 65e. Olen viime kuukausina haaveillut salaa nahkahousuista, mutta toistaiseksi en taida raaskia laittaa niihin esim. tuota kahta ja puolta sataa euroa. Katsotaan sitten uudestaan, jos tämä kaipuu ei millään mene ohi. Fanitan tällä hetkellä keltaista aivan kympillä eikä siis ihme, että silmät etsiytyivät keltaiseen t-paitaan (luomupuuvillaa, 15e). Vaan millainen mahtaa olla tuo paidan sävy todellisuudessa? Keltainen on siitä hankala väri, että sen pitää olla just oikeaa sävyä. Myös punainen neule näyttää herkulliselta, erilaisten materiaalien yhdistelmä miellyttää silmää muutenkin. Kontrastineule on 65% viskoosia ja 35% polyamidia, hinta 45e. Asustepuolelta poimin mukaan metallisen multisormuksen, jota saa hienossa tummennetun hopean sävyssä (15e). Tykkään älyttömästi tuosta muodosta!

Huomasinpa juuri, että avajaisetuna on näköjään ilmaiset toimituskulut (normaalisti 6e). Voi pihveli, pitäisiköhän laittaa nahkapaikkaneule tilaukseen..?

(Tuotekuvat: stories.com)

Suureksi yllätyksekseni piskuinen blogini on alkanut saada yhteistyötarjouksia, olenpa siis minäkin joutunut muodostamaan kantani kyseiseen asiaan. Luen blogeja PALJON ja mainontaa ammutaan nykyään vähän joka tuutista, mikä voisi ärsyttää enemmänkin mikäli pitäisi katsella mainosbannereita ja -linkkejä (Adblock Plus on ystävä) tai kymmeniä Nelly-kollaaseja peräjälkeen (ne blogit ovat lukulistaltani kaukana). Oma domain ja itse väännetty ulkoasu ilman rumentavia mainoskilkkeitä ovat bloggaamiselleni aivan must, niistä luopumiseen tarvittaisiin vähintään viisinumeroisia rahasummia. Ei pelkoa sellaisista muutoksista siis.

EDIT: Yhteistyö päättynyt

Päätin nyt kuitenkin heittäytyä vihdoin mukaan nykymaailman menoon sen verran, että vastasin myöntävästi Zalandolta tulleeseen kyselyyn mahdollisesta yhteistyöstä. Saksasta lähtöisin oleva Zalando tarjoaa nettikaupassaan kenkiä ja muotia naisille, miehille ja lapsille, lisäksi valikoimassa on urheiluvarusteita sekä tuotteita kodin sisustukseen. Plussaa paitsi laajasta tuotevalikoimasta, ehdottomasti myös ilmaisesta toimituksesta ja palautuksesta sekä maksuttomasta asiakaspalvelupuhelimesta!

Toimitustapana on MyPack, joka omasta mielestäni alkaa olla se kätevin tapa Suomessa. Ei enää tunnin jonotusta “lähi”postissa (joka nykyään on kaupungissakin monilla jo useamman kilometrin päässä, jonka aukioloajat ovat mitä sattuu ja jonka henkilöstö on vähennetty aivan minimiin. Posti palvelee – tai sitten ei.) vaan paketin voi hakea helposti lähimmästä noutopisteestä: Siwat, Valintatalot ym. Maaseudulla homma on tietysti eri, mutta kaupungissa noita lähikauppoja on vähän joka nurkalla plus ne ovat auki aamusta pitkälle iltaan ja usein myös sunnuntaisin.

Yhteistyön tiimoilta tein Zalandolle testitilauksen, jota odottelen saapuvaksi lähipäivinä. Tilausprosessi on pääpiirteittäin looginen, ainoa varsinainen miinus siitä ettei MyPack-noutopistettä saa itse valita esim. listasta – lähin kun ei aina ole välttämättä se kaikista kätevin, jotta paketin voisi hakea vaikkapa työ-/koulumatkalla. Käyttäjätiedoissa taas hymyilytti hieman sukupuolen valintalaatikko, jossa vaihtoehdot ovat ainoastaan rouva tai herra – suomalaisittain tärkeä neiti on jäänyt johonkin matkan varrelle.

Salamaneule Best Mountain 59,95 e; nahkavyö Cheap Monday 34,95 e; kashmirpipo Headhunter 119,95 e;
shortsit Object 39,95 e; korolliset nauhakengät Vagabond 89,95 e

Siinä vielä koottuna muutama tuote, joista oma syysgarderobini voisi esimerkiksi koostua. Linkkejä uskaltaa toki klikata, siitä ei kilise roposia tililleni tai mitään vaan ovat tuossa ihan vain tuotteiden löytämistä helpottamassa jos jokin alkaa erityisesti kiinnostaa. Ei olisi kyllä musta vääntämään tällaisia kollaaseja kovin usein, jotenkin en tunne omaksi jutukseni… Mutta tulipahan kokeiltua. Ja heh heh, olen oman mainontani uhri sillä aloin himoita kaikkia noista kaappiini. Viininpunainen & harmaa on pop!

Palataan tilaamani paketin todelliseen sisältöön, kun olen sen kätösiini saanut.

(Tuotekuvat: zalando.fi)

Jatketaanpa taas eteenpäin kesämekkojen sarjaa, vuorossa liehuhelmainen mekko suoraan avaruudesta! Ensimmäisen kerran galaksimekko taisi tulla vastaan Thelman blogissa keväällä (välihuomautus: oijoi nuo Jeffrey Campbellin Tardy-popot!!) ja ihastuin saman tien sekä avaruudelliseen printtiin että epäsymmetriseen helmaan. Huokailin säännöllisesti mekkoa Pinterestin tyyliboardillani, kunnes kesän kynnyksellä päätin vihdoin tilata oman galaksini.

Tilaan harvoin ulkomailta mitään kovin hintavaa, koska mahdollinen palautusrumba on joko hankalaa tai kallista – monesti kumpaakin. Varsinkin uusien nettikauppojen suhteen jännittää aina miten hyvin kokotaulukot pitävät paikkansa (ja miten olen osannut niitä tulkita), joten oli suunnaton helpotus kun Galaxy Drop Back Maxi Dress oli kaikin puolin juuri sellainen kuin kuvittelin. Materiaali on muistaakseni 65% polyesteri ja 35% elastaani, mikä ehkä aiheutti eniten pohdintaa mekon tilaamisen suhteen. Nyt tosin luulen ymmärtäväni miksi materiaali on mitä on: kangas on “raskasta” ja laskeutuu siksi juuri niin nätisti kuin tuon mallisen alaosan pitääkin.

Ja voi miten rakastan tuota helmaa! Pienikin tuulenvire niin helma liehuu nätisti perässä ja voi tuntea itsensä vähintäänkin (galaksi)prinsessaksi. :) Mekko on siis brittiläiseltä AX Parisilta eikä näköjään löydy enää valikoimasta tuon mallisena, parina erilaisena versiona kylläkin. Huh, onneksi tilasin omani! Kaupasta tai tilausprosessista ei ole huonoa sanottavaa, tilaus tuli nopsaan eikä tulleista ole pelkoa (toimitus EU:n sisältä). Ensitilauksestaan saa lomakkeen täyttämällä 20% pois, toimitus tänne peräpohjolaan on £5.95 (yli £60 tilauksissa ilmainen) ja ainakin mekkojen osalta kokopolitiikka oli normaali. Samassa paketissa tuli meinaan toinenkin mekko… Palataan tähän toisella kertaa.

Viime perjantaisen lomanalkajaisasun muut osat: avainkorvikset by Feline, Xenat ranteissa H&M, kainaloinen Satu Kallio Design / Superupee ja ysärimonot Vagabond. Tuo mekko on muuten siitäkin ihana, että se on itsessään mielettömän kaunis eikä kaipaa kaverikseen mitään sen ihmeempää. Jossain baarissa tosin joku saattaisi vahingossa astua helman päälle, mutta ei haittaa mua kun en baareissa käy.

(Kahdesta ekasta kuvasta kiitos siskolle.)

Disco Ensemble – Magic Recoveries [2008]

Eksyin jokunen aika sitten siskon vinkkaamana Iron Fistin omaan nettikauppaan tutkailemaan sale-osaston tuotteita. Siellä olikin vaikka mitä kivaa, joskin syksyllä himoitsemaani järjettömän siistiä luurankohupparia ei valikoimasta enää löytynyt. Sitten silmäni havaitsivat jotain kaunista ja upeaa, nimittäin erään laukun.

Seilorihenkinen veska taitaa ns. viralliselta nimeltään olla Sinking Ships Casual Handbag ja on kerrassaan valloittava. Sinistä, punaista, raitaa, ankkuria, rusettia… Ei kai tuollaista yhdistelmää voi muuta kuin rakastaa? Ja entäs hei laukun sisäosa, ankkureita sikin sokin! Ihan parasta.

Olin jo päättänyt tilata laukun tuolta Iron Fistin kaupasta, vaikka $30 toimituskulut tuntuivatkin hurjilta – itse tuote oli itse asiassa joitakin dollareita kuluja edullisempi. Jostain syystä kuitenkin onnistuin unohtamaan asian aina koneen ääressä ollessani, tällainen vähän lahopää kun olen aina toisinaan. Ei liene vaikea arvata mitä tapahtui kun eilen vihdoin muistin asian oikealla hetkellä? No eihän niitä enää tietenkään ole kyseisessä kaupassa myynnissä, ja tuntuvat olevan loppu kaikkialta muualtakin. Täältä saisi vielä ihan siedettävään hintaan eikä pitäisi tulliinkaan joutua, kun on peräisin Englannista. Hmmmmm.

(Kuvat: huppari, laukku.)