AvainsanaSukulaiskekkerit

13.1.2019
15:29

Eka joulu omassa talossa

Että sellainen blogiloma taas vaihteeksi, ohopsansaa – ja mä kun olen vähän niin kuin lomaillut Nosh-töistäkin! Piti kirjoittaa ennen joulua, joulunpyhinä, siinä välipäivinä, heti vuodenvaihteen jälkeen… Onhan tässä sinänsä ollut kaikenlaista, olen mm. intoutunut siivoamaan kaappeja ihan urakalla ja monta iltaa on mennyt tavaroita läpikäydessä. Kirppiskasa senkun kasvaa, vielä kun ehtisi naputella asioita nettiin tyrkylle ja toivoa että joku hakisi mahdollisimman paljon kaikkea pois.

Joulukuusessa

Mutta kurkataanpa nyt äkkiseltään miltä meidän joulu näytti. Vuosi sitten päätin, että tämä ensimmäinen joulu omassa talossa vietetään ihan vain kotona, kun olemme viimeiset 10 vuotta pyörineet muiden nurkissa. Tai no, jouluaattona kävin tyttären kanssa päivällä isovanhempieni luona joulupuurolla, mutta sen jälkeen poistuttiin kotoa vasta pyhien jälkeen. Ratkaisu oli mitä mainioin, oli ihanaa kun joulu näytti just siltä kuin itse halusi eikä tarvinnut istua autossa yhtään ylimääräistä.

Joulukuusi löysi paikkansa olohuoneesta, vihdoin sai oikein kunnon ison kuusen! Se tuli tuttuun tapaan vanhempieni metsästä, 3-vee oli mamman ja papan mukana kuusimetsässä valitsemassa ja kaatamassa niin meidän kuin muidenkin sukulaisten joulupuut. Kuusenjalka meillä oli jo ennestään, musta tähdenmuotoinen metallinen – tykkään edelleen kovasti. Kuusi tosin oli sen verran kapearunkoinen, että jalan säätövara ei meinannut riittää ja puu kenotti koko joulun enemmän tai vähemmän kallellaan, kun emme saaneet aikaiseksi laittaa mitään kiilapaloja tms. Pysyi kuitenkin koko ajan pystyssä, vaikka sitä vähän epäilin vauhdikkaan taaperomme takia.

Kuusi koko komeudessaan

Kuusi kannettiin sisään aatonaattona ja tytär pääsi isin avuksi koristelemaan. Väreinä oli pääasiassa punaista, kultaa ja hopeaa; suurin osa vanhoja koristeita, mutta jokusen uudenkin olin edeltävänä päivänä napannut alehyllystä mukaan. Aiempien vuosien latvapossu löysi tällä kertaa paikkansa alemmilta oksilta, kuusella meinaan oli korkeutta ihan kiitettävästi niin pieni possu olisi latvan hujakoilla ollut turhan mini. Kaupoilta ei löytynyt mieluista tähteä, joten latvaan päätyi porukoiden kätköistä löytynyt latvatähti hieman ehostettuna. Ihan nätti joulukuusesta tuli, vaikka olisi koristeita ehkä voinut olla enemmänkin nyt kun tuota kuvaa katsoo. Aattoa edeltävänä yönä tonttu toi kasan lahjoja kuusen alle, mikä aamulla herätti pikkuväessä ihmetystä sekä jännittyneitä kiljahduksia.

Aaton murkinat
Joulukattaus

Joulusauna kotikotona lämmitettiin jo aatonaattona, myös sisko oli perheineen paikalla. Ennen sinne lähtöä huiskin vielä joulusiivouksen loppuun, sillä aattoaamulle en halunnut jättää mitään siihen liittyvää – olen viettänyt ihan tarpeeksi monta jouluaaton aamupäivää elämässäni imuroiden. Jouluaaton saikin sitten ottaa suht rennosti, päivällä tosiaan tehtiin pikapyrähdys Turkuun joulurauhan julistus radiosta kuunnellen ja alkuillasta mun vanhemmat sekä setäni tulivat meille. Ruokapuoli koostettiin yhdessä, omassa keittiössä valmistui jälleen inkiväärinen linssi-bataattilaatikko, porkkala sekä marinoitu punasipuli vähän erilaisella reseptillä tällä kertaa. Seitanin tekemistä mietin, mutta menin kuitenkin helpomman kautta eli valmiilla nyhtökaurapullilla. Lisäksi pöydässä oli mm. kinkkua, iskän savustamaa lohta, mätiä, silliä, sienisalaattia sekä peruna-, porkkana- ja maksalaatikkoa. Kattaus oli varsin simppeli, haaveilen aina kaikista upeista koristeluista ym. mutta valitettavaa kyllä en oikein osaa toteuttaa sellaisia…

Jälkkäripöytä aattona
Aattoillan tunnelmaa

Jälkkäripöytään tein superhelpon piparijuustokakun Suklaapossun ohjeella, mukavan helppo resepti kyllä. Konvehteja oli toki pöydässä myös, perinteisen 100 päivän karkkilakon jälkeen suklaa maistui taivaalliselta mutta maha ei ollut asiasta samaa mieltä. Pieni vinkki vissiin… :’D Aattona tosin herkuttelu jäi lopulta aika minimiin, kun tuli syötyä varsinaista ruokaa niin paljon – kerrankin näin päin. Ruokailun ja jälkkäreiden välissä avattiin lahjat, lapset olivat varsin täpinöissään ja erityisesti 1-vee oikein kiljahteli innosta paketteja kanniskellessaan. Parasta oli luonnollisesti kaikki kääreet, pahvipaketit ja se ensimmäinen lelu, joka paketista paljastui.

Tapaninpäivän juomapuoli
Pientä naposteltavaa
Kahvipöydän herkkuja

Joulupäivä meni rauhallisesti, miehen perhettä kävi pikaisesti kahvilla mutta muuten olimme keskenämme. Tapanina sitten olikin hulinaa vaikka muille jakaa, kun mun suvun perinteiset joulurääppiäiset olivat ekaa kertaa meillä. Ihan kaikki eivät päässeet paikalle, mutta tasan 30 henkeä meitä lopulta oli ikähaarukalla 9 kk-92 v ja seitsemän max. 7-vuotiasta. Me lähinnä hoidettiin puitteet kuntoon ja vieraat toivat mukanaan ruokapöytään jotain, eikä todellakaan ollut pulaa syötävästä! Päinvastoin, hyvä kun pöytätila riitti… Jälkkäriosuuskin sisälsi niin montaa eri herkkua, ettei kaikkea meinannut jaksaa edes maistaa. Parit lisäpöydät piti keittiöön ja olkkariin tuoda sekä lisäksi mun vanhempien kaapeista extrasetti lautasia, laseja & ruokailuvälineitä. Olihan siinä kaikenlaista säätämistä, mutta kaikille riitti paikka pöydän äärestä ja vatsat tulivat täyteen – kaikki hyvin siis.

Sellainen oli meidän joulu! Joulukuusi lähti vuoden vaihduttua, mutta parit vähemmän jouluiset sisustusasiat jätin esille ja useamman valosarjan kun pimeää kuitenkin kestää vielä hyvän aikaa. Tytär lauleskelee edelleen joululauluja; niistä, glögistä ja pipareista olisin näin nuutinpäivänä jo valmis luopumaan… Kahta jälkimmäistä on vielä kaapeissa tuhottavana, ehkä ne loppukuusta maistuvat taas.

25.12.2017
23:09

Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan

Oikein ihanaa joulua! Joulunpyhistä on 2/3 takana ja täällä ainakin alkaa olla varsin ähkyinen olotila suklaan ynnä muiden herkkujen vetelemisestä… Mä todellakin tarvitsen taukoa kaikesta mässäilystä ihan silleen kunnolla, huominen vielä ja sitten se on stop. Pakko olla. Miten sitä voikin olla aina niin hölmö, että mättää herkkuja naamariin 24/7 vaikka vähempikin varmasti riittäisi? Uhh.

Kuusen oksilla

Meidän joulu on pitkästä aikaa ollut vähän normaalista poikkeava, sillä emme tänä vuonna viettäneet sitä mun kotikotona – lähinnä koska siellä on nurkat täynnä meidän muuttolaatikoita, eh heh. Sen sijaan kokoonnuimme tätini perheen luona Raisiossa, edellisestä kerrasta olikin ehtinyt vierähtää jo lähemmäs vuosikymmen. Se oli aikana, jolloin porukan nuorin oli pian 30 täyttävä siskoni. :D Nyt pikkuväkeä oli neljä, joista vanhin eskarilainen ja nuorin meidän 3-kuinen kuopus + bonuksena siskon mahassa vielä matkaava, kevään korvalla saapuva tulokas. Menoa ja meininkiä siis riitti!

Glögi
Joulupukki
Kuisma kurkkii kassiin

Lasten iloksi myös punanuttuinen ukko lahjasäkkeineen eksyi paikalle heti alkuillasta. Meidän pimu oli alkuun kauhusta kankeana, mutta hetken isin sylistä katseltuaan uskaltautui mukaan jakamaan paketteja. Sitten jo hehkutettiin pukille kaikenlaista, erityisesti täysin random kommentti “mulla on isot silmät!” kirvoitti koko porukalta naurut. :’) Ihmisten keskittyessä lahjahommiin Kuisma-kissa tutkaili takapihan terassilla olevia nyssäköitä josko löytyisi jotain syötävää; kaiffari on tässä vuosien varrella vetänyt napaansa kaikkea mahdollista joulutortuista punajuuriin… Joulupukin jatkettua matkaansa jaoimme loput lahjat, minkä jälkeen aloikin armoton rapina ja kiljahtelu, kun paketteja availtiin. Muksut olivat innoissaan lahjoista, tosin ainakin meidän likalla meinasi mielenkiinto loppua välillä kesken, kun olisi vaan halunnut ruveta leikkimään ekoista paketeista tulleilla leluilla. Hauskaa oli seurata, miten taaperot kiikuttivat pakettiensa sisältöjä vuorotellen toisilleen nähtäväksi.

Jouluruokaa
Pukkituikut
Kuisma hengailee
Jälkiruokaa
3-vuotiskakku

Lahjojen jälkeen oli aika siirtyä ruokapöydän suuntaan. Olimme kasanneet nyyttärimeiningillä niin kinkkua, laatikoita, useamman sorttista kalaa, erilaisia lisukkeita kuin sieni- ja vihersalaattiakin. Omassa keittiössämme valmistui viime vuoden tapaan inkivääristä linssi-bataattilaatikkoa ja porkkalaa sekä uutena kokeiluna marinoitu punasipuli, jossa makeuttajana on vaahterasiirappi. Muuten kaikki onnistui mainiosti, mutta porkkala oli ehkä vähän liian “savuista”, vaikka ihan ohjeen mukaan sen tein – seuraavalla kerralla täytyy koittaa muistaa vähentää savuaromin määrää esim. puolella teelusikallisella. Pääruokaa jonkun aikaa sulateltuamme oli vuorossa jälkkärit: juustoa, keksejä ja hilloja sekä tapaninpäivänä syntyneen serkkupojan synttärikakku. Ei muuten ollut illalla nälkä!

Aattoilta sujui kaikkinensa oikein mukavasti ja oli varsin piristävä poikkeus viime vuosien jälkeen. Yksi parhaista jutuista oli ettei aattona tarvinnut käyttää iltapäivän tunteja siivoamiseen, se kun on kuulunut jouluperinteisiimme turhan monena vuonna. Ensi jouluna onkin sitten vihdoin se mitä olen pitkään odottanut: saamme, voimme ja ennen kaikkea haluamme olla joulun kotona. Tällekin joululle saatiin sen verran sähläystä aikaan, että vannoin ettei ensi vuonna liikuta koko jouluna yhtään mihinkään.

Joulupäivänä sain viettää hetken itsekseni, joten napsin pikaisesti kuvat huushollimme joululahjoista. Otetaan siis ne vielä tähän perään, niin eivät jää koneen syövereihin unohduksiin.

Esikoisen lahjakasa
Esikoisen lahjakasa, toinen osa

Esikoinen sai mielestäni ihan sopivan kasan paketteja, niitä ei ollut överipaljon mutta silleen sopivasti, että kohta 3-vuotias jaksoi hyvin avata ne kaikki. Värityskirjoja tuli useampi, mutta ne ovatkin meillä ihan kulutustavaraa – tänään hän ehti jo värittää yhdestä varmaan puolet… Uutena juttuna oli tussit, aiemmin tyttö on värittänyt vain puuväreillä. Syksyllä vähän ennen pikkuveljen saapumista hankittu vauvanukke sai vihdoin muutakin vaatetta alkuperäisen kylpytakin lisäksi, ihan passelisti näköjään Baby Bornin vaatteet istuvat tuolle “merkittömälle” pikkunukelle. Itse olin kääräissyt pimulle pakettiin Mauri Kunnas -juttuja, pahvisen salkun sisällä oli tarttuvia pehmokirjaimia. Linjaa jatkoi mamman ostama setti Koiramäki-hahmoja, vielä kun löytäisi jostain Koiramäen talon sopivaan hintaan. Lontoon kummitädiltä tyttö sai Nextin kivat yöpuvut, enää ei tarvitse käyttää paita ja leggarit -komboa yöasuna. Äitiä ihastutti kovasti pinkit possulapaset, en ollut tuollaisiin ennen törmännyt. Paljon toivottu vauvatee sai aikaan riemunkiljahdukset, ja jouluaiheista muistipeliä on pelattu jo useampi erä.

Vauvan lahjat

Kuopuksen eteen kertyi yllättävän iso läjä paketteja, joiden avaamisessa mamma ja isosisko avustivat. Vauva sai myös lisäystä pyjamaosastoon, valkoiset pingviinit pääsevät heti käyttöön ja meiltä siirtyvät sitten odottamaan tulevaa serkkua. Hammasharja (kummisedälle esitetty toive) sekä villasukat ovat nekin saman tien käyttökamaa. Brion auto odottanee hetken aktiivikäyttöaikaa ja keraamista robottikoristetta aion varjella seuraavat vuodet tarkasti, jotta poika saa sen sitten joskus mukaan omaan kotiinsa. Mauri Kunnas oli edustettuna myös vauvan lahjoissa, mä olin ostanut Herra Hakkarainen -unirätin sekä suloisen pehmokirjan ja lisäksi yhdestä paketista paljastui autoäänillä varustettu kirja.

Yhteiset lahjat

Meitä aikuisia lahjottiin pitkälti syötävällä: kouvolalaista betonisuklaata, lempparikonvehteja, kirpeitä Amerikan tuliaiskarkkeja, kotitekoista piparigranolaa, vähän lisää suklaata… Keittiöön saimme myös liiduilla merkattavat lasinkoristeet, Finlaysonin jouluisia servettejä, mulle varsin teekelpoisen (kooltaan siis) mukin lapsuudesta tutulla Polle-aiheella ja teekaappikin päivittyi parilla jouluteellä.

Tunturiväen teehetki / Metkatuote
Mustan teen pirtsakka sekoitus maustettuna terveellisillä gojimarjoilla, kermalla ja vaniljalla herkullisesti höystettynä.

Luomu Joulutee / Mokkapuu
Maku on kerrassaan marjaisen herkullinen ja glögimäinen sekä sopivasti lämmittävä. Mitä mainioin joulunajan herkkujen kanssa nautittuna tai ihan yksistään vaikka iltajuomana, tämä tee kun ei sisällä piristävää kofeiinia.

Kultakaramelli musta tee ja Kultamanteli hedelmätee / Kotigastronomi
Katseen vangitsevat uudet “kultahippuja” sisältävät luxus teet, jotka loistavat kullankimalletta myös valmiina juomana.

Uusi tuttavuus oli koko perheellemme suunnattu Iltasatuja kapinallisille tytöille, mielenkiinnolla otan kyllä tämän ilta-aikojen lukemistoon. Sivistystä lapselle sopivassa muodossa, aika huikeeta. Lisäksi saimme parit lahjakortit (isäni oli muistanut mua Biodellyn lahjakortilla, kelpaa!) sekä kynttilöitä ja Moshon saippuasetin. Paljon kaikkea kivaa tulevaan kotiimme, jeijee. Ja hei katsokaa mitä M toi pari päivää ennen joulua:

Pillihimmeli

Mustista pilleistä tekemänsä himmelin! Ihan mahtava, sopii meille just eikä melkein. Olen koko syksyn miettinyt, mitä voisin ripustaa ruokapöydän paikkeilla katossa olevaan koukkuun, ja tuo himmeli on aivan täydellinen siihen. Nyt vain toivon, että saan sen ehjänä muutettua, koska sille löytyy aivan varmasti passeli paikka myös uudessa kodissamme. Huomenna olisi vielä perinteiset sukutreffit äidin puolen suvun kanssa, sen jälkeen alkaakin tämä joulu olla paketissa. Olen kyllä niin kiitollinen, että mulla on ympärilläni tällainen kattaus rakkaita tyyppejä – se on kuitenkin se mikä joulun tekee. ♥

20.1.2017
17:02

Kaksivuotiaan kahdet juhlat

Äkkiä se vilahti ohi, esikoisen toinen ikävuosi – viime viikonloppuna jälkikasvumme täytti jo kaksi! Siinä missä ensimmäinen vuosi oli varsin rankka ja vähäuninen, toisesta selvisimme huomattavasti kivuttomammin. Heti kun mini alkoi aika pian ekojen synttäreiden jälkeen nukkua lähes normaalisti, myös me vanhemmat pääsimme tasaamaan kertynyttä univajetta ja näin kaikilla oli mukavampaa. Emme me edelleenkään ole mitään maailman pitkäpinnaisimpia tyyppejä, mutta erityisesti omalla kohdalla olo on helpottanut paljon vuoden takaisesta.

Tässä vuoden aikana elämä ja arki on muuttunut aika tavalla; kesän alussa palasin itse töihin ja kesän lopussa tytär aloitti päiväkodissa. Hoidon aloittaminen on toki tuonut mukanaan sairastelut, mutta niistäkin huolimatta viimeinen puoli vuotta on sujunut ehkä tuhat kertaa paremmin kuin olisin koskaan voinut kuvitella. Iso kiitos siitä kuuluu luonnollisesti päiväkodille ja tytön mahtaville hoitajille, joista on selkeästi tullut myös pirpanalle tärkeitä aikuisia. Tuntuu helpottavalta huomata, että onnistuimme tekemään oikean valinnan hoitopaikan suhteen, vaikka viime keväänä meillä ei ollut asiasta mitään haisua.

2-vuotias synttärisankari
Mekko – Mini Rodini, sukkikset – The Brand.

Palaan tarkempiin 2-vuotiskuulumisiin vielä erillisessä postauksessa, kun olemme käyneet neuvolassa, ja nyt vuorossa sen sijaan pientä turinointia viikonlopun juhlista. K-serkku saapui apukäsinensä jo torstai-iltana, mikä oli jälleen iso ja tärkeä apu juhlien järjestelyssä. Viime vuonna juhlimme yhtenä päivänä porrastetusti, tänä vuonna päätin testata miten toimisi kaksipäiväiset kemut. Jonkun verran olin ehtinyt tehdä juttuja alkuviikosta, mutta esim. vuoden aikana otettuja kuvia (polaroid-tyylisiä tällä kertaa) lätkin seinälle siinä vaiheessa kun vieraita jo valui ovesta sisään… Värit ja koristelut pohjautuivat tyttären juhlamekkoon: kissoja, musta-valkoista ja keltaista. Yllättävää kyllä, valkopohjainen mekko selvisi ekasta päivästä täysin moitteetta eikä tarvinnut seuraavana päivänä kuin heittää takaisin päälle.

Kuvaseinän äärellä

Kakun halusin tehdä vehnättömänä, maidottomana ja munattomana sekä väreiltään teemaan sopivana. Ajatuksena oli ensin tehdä pari pyöreää kakkua, mutta erinäisistä syistä niistä tulikin kulmikkaita. Hyödynsin ohjeissa pitkälti Kamomillan konditorian täytekakkuopasta; pohjan tein gluteenittoman ohjeen mukaan, vadelmainen täyte oli sekoitus vähän kaikkea ja päällyste peruskreemi tomusokerista ja margariinista keltaiseksi värjättynä. Musta kuorrute oli Pirkka lakritsikastiketta, joka oli sopivan paksua mutta kuitenkin valuvaa ja meni ainesosiensa puolesta kategoriaan. Vegaaninen kakkupohja oli mukava uusi tuttavuus, jota varmasti hyödynnän myöhemminkin! Lakritsikastike + kreemi oli yhdessä turhan makea kombo, jopa mun kaltaiselle sokerihiirelle… Kummallekin päivälle oli yksi 10 hlön ohjeella tehty kakku ja ne riittivät oikein mainiosti, vaikka vieraita taisi kumpanakin päivänä olla 20 ellei enemmänkin.

Lauantain tarjoilut

Viime vuodesta oppineena tarjolla oli suolaista enemmän kuin makeaa, kumpanakin päivänä erilaisia keksejä (mm. itse tehtyä siemennäkkäriä) ja levitteitä + dippejä sekä toisena päivänä cocktailpiirakoita ja toisena vuohenjuusto-luumuomenahillo-paloja. Lisäksi oli vaihteleva setti kasviksia sekä hedelmiä. Keksisysteemit eivät osoittautuneet hitiksi, tai ehkä vaihtoehtoja vain oli liikaa. Piirakat ja siemennäkkäri kyllä tekivät kauppansa, samoin tuoreosasto. Vähän ehkä kuitenkin meni taas kerran överiksi ja ensi vuonna voisin koittaa muistaa tarjoilujen suhteen sellaiset adjektiivit kuin helppo ja yksinkertainen. ;)

Sunnuntain tarjoilut

Lahjoja tuli iso kasa ja ihanasti muut lapsivieraat olivat auttamassa päivänsankaria niiden avaamisessa. Suurin osa paketeista sisälsi jotain liittyen Brion junarataan, jota oli toivottukin – voin muuten sanoa, että nyt riittää palikoita varsin pitkään rataan! Junakilkkeiden lisäksi neiti sai mm. ison Duplo-alustan, kirjoja, harmaapinkin Plaston traktorin, Brion vihreät nukenrattaat, pienen jakkaran, neonpinkin heijastinliivin sekä parit Niken lenkkarit ensi kesäksi.

Bobi myös messissä

Näin jälkikäteen voin todeta, että näin pienelle kahdet juhlat olivat turhan rankat. Eka päivä sujui hyvin, mutta seuraavana oli kyllä havaittavissa turnausväsymystä niin päivänsankarissa kuin vanhemmissakin. Kutsuvieraslistan kutistaminen ei oikein ole vaihtoehto, joten ensi kerralla täytynee joko jakaa juhlat esim. kahdelle eri viikonlopulle tai sitten tempaista jostain tila, johon kaikki mahtuisivat kerralla. Parasta tietysti olisi, jos silloin olisimme viimein päässeet muuttamaan omaan taloon, mutta sitä ei nyt uskalla kuin toivoa.

Juhlien jälkeen

Jälkimmäiset kekkerit osoittautuivat lopulta hieman epäonnisiksi, sillä lähes kaikki sunnuntaina käyneet sairastuivat vatsatautiin! Sama iski kyllä meihinkin, mutta tuntui ihan hirveältä joka kerta kun uusi sairastapaus tuli tietoon. :/ Tämä viikko on siis mennyt sairastaessa ja vieläkin saa vähän jännätä rantautuuko tauti uudemman kerran, kun varmasti on joku paikka tai esine jäänyt puunaamatta… Synttärisankari itse näyttäisi selvinneen kokonaan ilman tautia, ihan uskomatonta! Ei hän tosin sunnuntaina oikein halunnut mitään syödä, että ehkä se sitten pelasti. Seuraavilta juhlilta toivon ennen kaikkea sitä, ettei leviä mitään tautia!

28.12.2016
16:59

Aika tavallinen joulu

Joulusta palaudutaan hiljalleen arkeen, tosin meillä tytön kanssa se tarkoittaa tällä viikolla lomailua – päiväkoti on nämä välipäivät kiinni ja mulla oli sopivasti lomapäiviä käyttämättä. Ihan mukava hengähdystauko, jotenkin loppuvuosi oli kaikella tapaa hirveää hässäkkää niin nyt on kiva vaan olla ja ottaa rennosti.

Mitä varsinaisiin joulunpyhiin tulee, menivät ne meillä tänä vuonna perinteiseen tapaan. Aattona kävimme ensin isovanhemmillani joulupuurolla ja sieltä suuntasimme maalle viettämään aattoiltaa vanhempieni ja setäni kanssa. Päivän aikataulu oli venähtänyt jo kotoa lähtiessä, joten loppupäivä meni samaan malliin. Kotikotona järkkäilimme vielä vähän paikkoja, minkä jälkeen piipahdimme viemässä kynttilöitä sukulaisten haudoille ja palattuamme oli aika siirtyä ulkosaunan lämpöön. Sen verran oli kylmä viima, että allas pysyi kiinni; tosin eipä sillä, mä kykenen kastamaan ehkä just ja just polviin asti jääkylmään veteen.

Aaton joulupöytä
Possukakku
Amaryllis

Pääsimme ruokapöydän ääreen jälleen kerran vasta illalla, mutta hyvin mini jaksoi niin syömiset kuin lahjojen avaamiset sen jälkeen. Taitaa tyyppi olla tullut vanhempiinsa, päivän rytmien sekoaminen ei paljoa hetkauta. Kinkkua syömättömänä olin tehnyt pari juttua joulupöytään Chocochilin resepteillä: inkiväärinen linssi-bataattilaatikko oli vähän erilainen mutta mielestäni varsin erinomainen ja porkkanalohi eli porkkala vähintäänkin mielenkiintoinen. Lisäksi marinoin pitkästä aikaa punasipulia ja guacamolen pyöräytin myös nopsaan ennen ruokailua, kun olin kotoa napannut muutaman just sopivan kypsän avokadon mukaan. Jälkiruuaksi kahvin (ja teen) kanssa söimme possukakkua ja tietysti vähän suklaakonvehteja.

Kuusen alla oli pienet lahjakasat eikä edes likan kohdalla mennyt mitenkään överiksi, mikä oli mahtavaa. Tyttö sai jakaa lahjat isin avustuksella ja olikin oikein innokas apuri, lakkinsa pieni tonttu tosin heitti syrjään melkein heti pestin saatuaan… Lahjoihin palaan vielä toisessa postauksessa, mutta otetaan tähän loppuun parit jouluasut.

Mini, pupu ja joulukuusiPäivän asu 25.12.2016

Jouluaaton iltana tytöllä oli (sen pois viskatun peruspunaisen tonttulakin lisäksi) Gugguun mustikansininen frillamekko sekä Vimman mustavalkoiset lettileggingsit. Oma asuni (josta ei tullut otettua kuvaa) mätsäsi samanlaisten leggareiden osalta, yläosana mulla oli Papun musta tunikamekko sekä tuo sama musta neuletakki.

Oma kuvassa oleva asuni taas on joulupäivältä, kun olimme moikkaamassa miehen sukulaisia. Tunikamekko Nosh, merinoneuletakki COS men, polvipaikkaleggarit Papu. Korvissa lintuhäkit Planet Star, harmaa huivi Syster P, nilkkurit Vagabond. Kuva on jokseenkin muhjua, kun tarkennus jotain oikutteli (eikä kamerakaan ollut oma) mutta ehkä tuosta jotain selvää saa.

Tapaninpäivänä ajelimme jälleen kotikotiin, kun oli vuorossa mun puolen suvun perinteinen joulutapaaminen. Se oli sellaista härdelliä, etten ehtinyt kameraa ottaa edes pois laukusta, mutta ihan perussettiä eli syömistä, kahvittelua ja saunomista. Kolmannen päivän jälkeen olikin jo valmis sanomaan heipat joululle… Paitsi kuusesta en tahdo vielä luopua, sain kerrankin siitä niin kivasti meidän tyylisen että ihaillaan nyt sitten kunnolla.

18.6.2016
23:41

Keväthäissä navetanvintillä

Pitkästä aikaa viikonloppu vailla mitään suunniteltua ohjelmaa, ihanaa! Vetäisin viime yönä unta palloon melkein kellon ympäri, kevyttä univelkaa vissiin kertynyt töiden aloituksesta. Ensi viikolla onneksi onkin lyhyempi työviikko, kiitos juhannuksen. Tämä mun bloggaaminen on edelleen varsin hidastempoista, mutta koitan nyt ainakin välillä saada vähän jotain tekstiä tuherrettua tänne…

Kuplavesi

Sateen ropistessa ikkunoihin on mukava palata ajassa muutama viikko taaksepäin lauantaille, jolloin tanssittiin serkkuni häitä. Mies oli tuolloin kertaamassa, joten edustimme kahdestaan minin kanssa meidän perhettä. Olin mukamas valmistautunut hyvin edellisenä päivänä, mutta niin vaan aamupäivä oli yhtä häkkärystä ja paikasta toiseen syöksymistä. Ipana ei edes suostunut nukkumaan päiväunia, vaan simahti autoon matkalla kirkkoon – matka kesti ehkä 10 minuuttia. Onneksi olin ottanut rattaat mukaan, perillä täysin tolkku pois oleva lapsi niihin ja tyyppi posottikin sitten unta ihan koko vihkimisen ajan.

Tervetuloa
Kattaus

Juhlien teemaväri oli pinkki (kurkkaa myös kuva toukokuun kuukausikatsauksesta) ja omaan simppeliin makuuni todella kivasti toteutettu. Häät olivat siis Piikkiössä Kavalton tilan navetanvintillä, en ollut siellä aiemmin ollut mutta kaikin puolin passeli paikka tällaiselle juhlalle. Ruoka oli hyvää ja mun on ihan pakko antaa erityismaininta valkosipuliselle pestosalaatinkastikkeelle – niin herkullista että olisin voinut sitä vetää shotteina muiden naukkaillessa kirkasta. :D

Häätanssi
Hääkakku
Karkkibuffa

Oli hauska seurata, miten innoissaan jälkikasvu oli kekkereistä. Paikalla oli muutama muukin lapsi (suurin osa tuttuja) sekä läjä leluja, siinä ne viipottivat yhdessä ja yksitellen ilman mitään sen kummempia nahisteluja. Tanssilattia varsinkin oli meidän pimun suosiossa, välillä ei halunnut edes syliin tulla vaan piti päästä pyörähtelemään muiden mukana. Toinen selkeä lemppari oli karkkibuffa, jossa oli karkkien ohella maissinaksuja lapsille. Huvitti vaan miten mini osasi katsoa pöytäseuraansa niin anovasti, että hänelle tuotiin pariinkin otteeseen lisää naksuja. Yllättävän pitkään neiti muuten jaksoi lyhyistä päikkäreistä huolimatta juhlia: yritin joskus kymmenen maissa nukuttaa kaverin rattaisiin, mutta pah se mitään nukkunut vaan pööpöili ympäriinsä melkein puolilleöin. Seuraavana aamuna onneksi nukkui pitkään…

Ota huikka!
Vieraskirja

Suomenruotsalaiseen tapaan otettiin muutamat snapsit, laulujen kera tietysti. (Pitääkö tähän nyt laittaa välihuomautus, että ei, mä en ottanut viunaa koska a. lapsi ja b. auto?) Myös yhdelle pöydälle oli jätetty pullo ja siitä huikan ottaminen edellytti, että kuvasi tapahtuman pullon kylkeen kiinnitetyllä kameralla. Varmasti hauska katsoa sitä videota myöhemmin häitä muistellessa! Alemmassa kuvassa taas on vieraskirja, joka koostui palikoista ja niistä sitten kasattiin torni.

Minin juhla-asuOma juhla-asu

Meillä oli kummallakin juhlatyylissä (klik vaan isommaksi) sattumalta mukana pinkkiä häiden teemaan sopien. Minin mekko on kummitytöltä lainattu ompelijan tekemä Marimekko, valkoinen body ja röyhelöpeppusukkikset KappAhl sekä mustat sandaalit myöskin kummitytön vanhat. Oma mekkoni on vuosia vanha Hell Bunny (joka yllättäen mahtui!), Seppälän tekonahkabolero lainasin siskolta ja mustat korkkarit kaverilta. Hiuksissa oleva niittirusetti Lindex ja hopeiset X-korvikset sekä pääkallorannekoru Fashionology. Korot tosin saivat jossain kohtaa vaihtua mustiin mataliin Converseihin, samoin näytti tekevän myös morsian ja kaaso.

Avainsanat

& Other Stories 3h + k 15 minutes of fame 31 päivää 100 faktaa Aakkosjärjestyksessä Ahistaa Ajat menneet Alennuksella Apulanta Astiakaappi Asuntomessut Asuteemat Aurajoen rannoilla Baarissa Blogitapaamisia CBR Converse COS Designia Turusta Dislike DIY eBay Elixia Elokuvat Elämän pienet ilot Esikoinen Feel Unique Festarointi Flickr Fustra Geokätköily Gina Tricot Goodbyes H&M Helsinki Herqperc Homemade Home sweet home Housuista asiaa Huvipuistossa Häähumua Hääpäiväkuva Höh ja pöh iAsiat Ihastuksen huokaus Ihkutus Ihmetyttää Ikea Ikävä Insinöörin uudet lelut Inspiraatio Instagram Intissä tapahtuu Itsepaljastuksia Jotain uutta Joulu Juhannus Jumitus Jyväskylä Jänskätys Kahvilassa kerran Kantovälineet Keikalla Kesä Kevät Kiire Kipeänä Kirsikankukkaloisto Klubi Kollaasi Korut Kosmetiikkahaaste Kouvostoliitto Kuopus Kuvameemi Kynnet Kysymysmerkkejä Lahjottua Lainasanat Lappi Lapset Laserleikkaus Lastenvaatehulluus Lastenvaunuhullu Laukkuja Leireily Levylautasella Life's beautiful Lindex Listausta Lomalainen Lomilla Lumene Luonnonkosmetiikka Marimekko Markkinat Meikit Mekkokesä Merellä seilaten Messut Miehen vaatekaapilla Motoristikirkko Muistot Muotihäppeningit Muutoksia Muutto Myyjäiset Mádara Nettikaupat Nosh Object Collectors Item Odotus Oho hups Olivian tyylitesti Oma blogi Omakuva Once in a lifetime Onnea on Opiskelijatouhua Pariisin Kevät Pasikurssi Photo a day Pikkujoulut Pikkukaksio Polaroid Poptaide Puolivuotiskatsaus Päivän parhaat Pääsiäinen Rakkaus Rauma Reseptit Safkaa Salo Samuji Sauna Second hand Selected Sivistävää Sosiaaliset mediat Studio25 Sukulaiskekkerit Sunnuntaifiilis Suomi Design Supertreenit Syksy Synttärit Taaperon temput Talo maalla Talvi Talvisota Tampere Teeaddiktio Teemabileet Testissä The Body Shop Thumbs up! Tigi Toinen kierros Tuoksut Tuparit Turku Tyylivuosi Töllössä Unimaailma Uudet kuoret Uusi alku Uusikaupunki Uusi koti Uusivuosi Vagabond Vappu Varpujengi Vaunuarvostelut Vauva talossa Vauvavuosi Vertailussa Vierailla mailla Viherpeukalo Viikate Viinit Vink vink Vuonna 2016 Vuosikatsaus Väsy Wii-hii! Yksinäisyys Ystävät Ärsyttää! Ötökkäongelma
Scroll Up