AvainsanaThumbs up!

1.9.2015
13:19

Meidän vaunut vol. 2: Emmaljunga Viking Air

Keväällä pian ääneen sanottujen vaunupohdintojen jälkeen asia alkoi vaivata ihan tosissaan ja vauvan tankatessa tissillä ahmin netistä vaunuja koskevia keskusteluja. Niin siinä lopulta kävi, että käynti Lapsimessuilla sinetöi päätöksen eikä mennyt viikkoakaan, kun meille jo saapui seuraavat kulkupelit. Olin ennestään varsin nihkeä Emmaljungaa kohtaan, jotenkin kyseinen merkki tuntuu olevan niin överihehkutettu että ihan ärsytti. No, tietäähän sen mikä logo uusien kiesien kylkeä koristaa… Kun kerran kalustoa lähdettiin päivittämään, piti toki löytää the vaunut ettei kohta tarvitsisi taas olla vaihtamassa.

Kävin parissa lastentarvikeliikkeessä tutkailemassa ja kokeilemassa eri vaihtoehtoja, joista hylkäsin suorilta ne jotka eivät tuntuneet ns. käteen sopivilta. Olin edelleen neljän kiinteän pyörän kannalla, mutta kaikki mallit tuntuivat järjettömän isoilta. Sitten satuin pyöräyttämään käsissä jotain aivan muuta kuin mitä ajatuksissa oli: pieni ja niin ketterä Emmaljunga Viking, jonka jälkeen kaikki muut tuntuivat entistä mohlommilta.

Emmaljunga: Viking Air

Ilmakumirenkaiden ystävälle kuitenkin hassut Ecco-renkaat tökkivät, samoin kuppi-istuin tulevaa ratasvaihetta ajatellen. Messuilla myyjä osasi kertoa, että juu kyllähän Vikingiä saa myös ilmakumiversiona (en tajua miksen saanut samaa tietoa liikkeessä, vaikka pohdin ääneen myyjälle juurikin tuota rengaskysymystä!) ja olipa siellä mallikappalekin sopivasti. Ei varmaan tarvitse sanoa, että rullailtuani päivän messuilla Vikingien rinnalla jättimäisten Happyjen kanssa olin aika innoissani!

Värikäs vaihtokuomu

Sain messuilta mukaani aleläpyskän, jonka ansiosta intouduin hankkimaan saman tien myös Emmaljungan oman, malliin passelin sadesuojan sekä keltaisen vaihtokuomun. Myöhemmin tosin opin muilta “hulluilta” (= Lastenvaunuhullut-ryhmä fb:ssa), että ihan vaan kysymällä saattaa saada kelpo aleprosentteja varsinkin isompaa settiä ostaessa. Me ei tuossa kohtaa ostettu kuin runko ja koppa, kun en vielä ollut ihan varma siitä kuppi-istuimesta. Silloin ensimmäisiä vaunuja etsiessämme toiveeni oli musta runko ja sama toive toteutui onneksi myös Vikingin kanssa, Air-versiota ei muun värisenä edes saa. Kopan värin suhteen arvoin mustan ja harmaan välillä päätyen sitten mustaan – olihan harmaa ehditty jo testata Happyjen kanssa.

Vaunukoppa keltaisella kuomulla

Kirkkaankeltainen kuomu sopii muuten täysin mustien vaunujen kanssa kuin nenä päähän! Muutaman kerran joku vastaantulijakin on huikannut, että onpas ihanat vaunut. Sen sijaan vähän ehkä jopa noloa kevään viimoissa oli se, että mun eniten käyttämä ulkoilutakki mätsää just eikä melkein yhteen kuomun kanssa… :D No, ainakin olin epäilemättä ihan näkyvä tapaus liikkuessani vaunuilla harmaalla sadekelillä.

Jarru ja tavarakori

Vaan ei kaikki ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolen: Happyjen jättimäiseen tavarakoriin tottuneena Viikkarien tavarakori tuntui suorastaan pieneltä. Yllättävän kivasti se kuitenkin imaisee tavaraa sisäänsä eikä asia ole vaivannut enää alun hämmennyksen jälkeen. Myös jarruun totuttelemisessa oli opettelunsa, muovinen läpyskä vaikutti hivenen heppoiselta Happyjen “kokopitkään tikkuun” verrattuna.

Kasauslukko

Rungossa on kiinni muovilipare, jonka avulla paketti pysyy varmemmin kasassa esim. autossa. Sinänsä kätevää – paitsi varsin hölmöä on se, että lipareen liikuttaminen aiheuttaa runkoon epämääräistä jälkeä. Jotkut kuulemma irroittavat sen kokonaan, mutta mä olen toistaiseksi antanut olla paikallaan ja jättänyt vain käyttämättä.

Vikingin oma sadesuoja

Emmaljungan sadesuojan hinta vähän kirpaisi ottaen huomioon, että Happyissa meillä oli alelaarista löytynyt kympin suoja. Käytettävyydeltään Ej:n oma suoja on kuitenkin osoittautunut nappiostokseksi: istuu täydellisesti ja läpinäkyvä ns. myrskyikkuna on todella kätevä vaikkapa sateesta kauppaan mentäessä. Vaunukoppa on pysynyt kuivana kovassakin sadekuurossa, tosin ikkunaa räpeltäessä välistä saattaa tipahtaa pisara tai pari sisäpuolelle.

Kui Design vaunuverho

Alkuun en käyttänyt vaunuverhoa lainkaan, kun jotenkin se ei tuntunut asettuvan nätisti. Kopan reunassa ei kuitenkaan ole minkään sortin lippaa, joka suojaisi auringolta, niin piti sitten änkeä verho paikoilleen. Happyihin se sopi mainiosti, mutta Vikingin kopassa on paksuhko reuna, jonka yli verhorenkaita joutuu vähän venyttämään. Toki näin myös renkaiden aukko venyy verhon ollessa pitkään paikallaan, mä en ainakaan jaksanut joka kerta räpeltää sitä uusiksi vaan siinä se useimmiten olla möllötti. Poikkeuksena ylhäällä keskellä oleva, siihen kohtaan kun ei kopan kahvan takia saa rengasta edes kikkailtua mitenkään kovin tukevasti.

Mustalla peruskuomulla

Kopan mukana tullut musta kuomu on pääasiassa saanut levätä paketissa, mutta jonkun aikaa alkukesästä se oli kyllä käytössä. Auringonvalo oli silloin jotenkin niin kirkas, että ulos lähtiessä pirpana siristeli silmiään vaunukopassa, joten siinä oli hyvä sauma testata mustakin kuomu. Hauskaa oli se, miten yhtäkkiä tuntui kuin olisi saanut kokonaan uudet vaunut! Sama efekti voisi tietysti olla myös vaunuverholla, helposti siis saa vähän piristystä vaunuarkeen.

Vikingeillä Raision alppiruusupuistossa

Mietin keväällä olenko ihan hölmö, kun en jaksanut kitkutella Happyjen kanssa siihen saakka, että vauva osaisi istua ja yhdistelmät voisi vaihtaa esimerkiksi kuomurattaisiin. Turhaan, sillä olen sittemmin huokaissut useaan otteeseen puoliskolle, että ihanaa kun vaihdettiin näihin. Vikingeillä on todella kätevä liikkua melkeinpä missä tahansa: kaupassa kääntyvät pienessäkin välissä, bussissa eivät vie tolkuttomasti tilaa, hisseihin mahtuvat helposti sisään. Meidän auton takakonttiin paketti kopalla on juuri tarpeeksi pieni, ettei mitään tarvitse irrottaa. Kaikin puolin erinomaiset citykärryt siis!

Muutama risu on toki myös annettava. Viikkarit kulkevat mielestäni hivenen töksähtelevästi eikä Happyjen pehmeästä menosta ole tietoakaan. Kuomun tykkään olevan Happyissa parempi, joskin se on kooltaan massiivisempi ja mallikin aivan erilainen kuin Vikingin kopan kuomu. Maaseudun epätasaisilla teillä tai lenkkivaunuina Vikingit eivät ehkä ole parhaimmillaan, mutta sellaiseen käyttöön voisi tietysti ollakin sitten toisenlaiset kulkupelit… ;)

Tyyli se on tämäkin.

27.12.2014
16:45

Erilaisten kokemusten vuosi 2014

Vuosi lähestyy loppuaan, joten on aika koota tämän vuoden tapahtumat yhteen nippuun. Näin loppumetreillä vuosi 2014 tuntuu olleen todella pitkä ja oman elämäni sekä tulevaisuuteni osalta myös oikea muutosten vuosi. Onko se sitten uudelle vuosikymmenelle pyörähtänyt ikä vaiko mikä, mutta tunnen kasvaneeni tämän vuoden aikana hurjasti. Ehkä aikuistumiseksikin sitä voisi kutsua? No, jossain määrin ainakin. Kaikkiaan vuosi on ollut huikea ja voin epäillä, että ensi vuonna sama meno jatkuu. Elämä on ihmisen parasta aikaa – vai miten se Nykäsen Matti joskus viisaasti virkkoi. ;)

Kuvat eivät liity aiheeseen sen kummemmin, kunhan pengoin syksyn vähäisiä kuva-arkistoja. Tähän postaukseen päätyi muutama otos lokakuulta, kun piipahdimme siskon kanssa Salossa ja mm. treffasimme Santun kahvittelun merkeissä keskustan Toinen Keksi -kahvilassa. Viihtyisä miljöö ja maistuvat herkut, lisäksi tarjoilun esillepano ihastuttaa ja ilahduttaa. Suosittelen lämpimästi käymään, mikäli sattuu Salon suunnalla liikkumaan!


1. Mitä sellaista teit vuonna 2014, jota et ole koskaan ennen tehnyt?
– Tein positiivisen raskaustestin, menin mukaan taloyhtiön hallitukseen, olin suofutiksen MM-kisoissa, ostin auton, näin revontulia, suunnittelin meille uuden keittiön.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö uusia seuraavalle vuodelle?
Viime vuonna kirjasin tavoitteeksi pitää paremmin huolta itsestä ja puoliskosta sekä saada remontin valmiiksi. Jossain määrin näissä jopa onnistuttiin! Liikuntaa olisimme voineet lisätä enemmänkin, mutta ruokapuoli alkaa olla paremmin hanskassa (paitsi toki nyt keittiörempan keskellä). Itse vähensin huomattavasti maitotuotteiden käyttöä  ja korvasin niitä kasviperäisillä jutuilla, mikä on parantanut yleistä olotilaa. Mies sai korjattua omaa oloaan radikaaleilla ruokavaliomuutoksilla, joista osaan voinee kohta taas koittaa totutella ja katsoa miltä tuntuu. Täysin vanhaan kuitenkaan on tuskin paluuta. Remonttirintamalla meillä oli pidempi tauko ja koti tuntui jo varsin kodikkaalta, kunnes syksyllä päätimme hoitaa pois alta viimeisen silauksen eli keittiön uusimisen. Ensi vuonna luulisi vihdoin tämänkin tavoitteen toteutuvan? Lupaan myös yrittää olla ottamatta liikaa paineita vanhemmuudesta sekä nauttia täysillä ajasta, jonka saan olla jälkikasvun kanssa kotona.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
– Tapaninpäivän viimeisillä minuuteilla maailmaan tupsahti pieni serkkupoika.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
– Ei kukaan todella läheinen.

5. Missä maissa kävit?
Päivävisiitillä Norjassa ja Ruotsin puolellakin pikapikaa.

6. Mitä haluaisit vuodelta 2015 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2014?
– Valmiin keittiön, maalatut ovet ainakin makuu- ja työhuoneeseen.

7. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2014?
– 9.5. raskaustesti näytti kahta viivaa, 17.-18.5. vietin Ahvenanmaalla geokätköilyreissulla, 27.7. matkasimme museojunalla Turusta Ukiin, 11.10. mulle pidettiin yllätysvauvakutsut.

8. Vuoden suurin saavutuksesi?
– Tehdyt päätökset, jotka vaikuttivat elämän suuntaan varsin merkittävästi.

9. Suurin epäonnistuminen?
– Hormonipäissä aiheuttamani riidat typeristä jutuista.

10. Kärsitkö vammoista?
– Raskausaikaiset suonenvedot olivat niin järkyttäviä että voisi melkein laskea vammoiksi. Auts!

Teetarjotin

11. Paras asia, jonka ostit?
– Kevensin kamerakalustoa huomattavasti mikrojärkkäriin parilla linssillä sekä sain vihdoin päivitettyä iMacin isompaan 27″-versioon. (Mies vastaisi todennäköisesti uusi auto.)

12. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
– Puolisoni, joka jaksoi paitsi kestää hormonihuuruista vaimoaan, myös tehdä keittiöremonttia normaalien työviikkojen ohessa.

13. Kenen käyttäytyminen Mikä aiheutti ahdistusta?
– Työkuviot.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
– Kotijuttuihin ja elämiseen taisivat enimmäkseen huveta. Loppuvuodesta piti toki tehdä myös joitakin isompia hankintoja vauvaa varten, vaikka paljon olemmekin saaneet kavereilta lainaksi.

15. Mistä innostuit eniten?
– Kodin laittamisesta, tulevasta jälkeläisestä.

16. Mikä artisti muistuttaa sinua vuodesta 2014?
– Haloo Helsinki!, Apulanta, Sanni, Jontte Valosaari.

17. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko:

I. Onnellisempi vai surullisempi?
– Onnellisempi.

II. Lihavampi vai laihempi?
– Lihavampi (tai ainakin painavampi, kiitos raskauskilojen).

III. Rikkaampi vai köyhempi?
– Jaa, taitaa mennä aika fifty-fifty. Velkaisempi joka tapauksessa.

18. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
– Käynyt salilla ja/tai jumpissa (tai edes ulkoilemassa). Olen useamman vuoden yrittänyt löytää aiempaa liikuntainnostusta takaisin ja nyt lopulta paloi käpy kalliisiin salikertoihin, minkä seurauksena päädyin irtisanomaan koko Elixia-jäsenyyteni. Keväällä otimme työkaverin kanssa setin pari-Fustraa ja vaikka siitä sai pulittaa euron poikineen, koen sen olleen koko rahan arvoinen.

19. Entä vähemmän?
– Valittanut turhasta.

20. Miten vietit joulun?
– Aattona olin kotikotona maalla lähimpien rakkaiden ympäröimänä, joulupäivänä taas olimme miehen perheen luona syömässä.

Makeaa mahan täydeltä

21. Suurin sisustuksellinen inspiraatio tai haave vuonna 2014?
– Kokonaan uusi keittiö, jonka osalta päädyimme Kvikin tavallista syvempiin kalusteisiin. Keittiöstä tulee mustavalkoinen ja lattiaksi olisi tarkoitus kliksutella linoleumia ruudullisena. Inspiroiduin myös tuoleista: 30-vuotislahjaksi sain toivomani Eamesin RAR-keinutuolin ja Hayn About A Chair -tuolin.

22. Mikä oli paras lisäys garderobiin?
– Täydellisen harmaa pellavapaita (Lindex), mustat nahkatossut (Vagabond), pitkähihainen trikootunikamekko (Nanso by Katri Niskanen), oranssit Converset, susileggingsit (Object Collectors Item), Luhdan kirkkaankeltainen ulkoilutakki, tekonahkaiset äitiyshousut (H&M mama), superlämmin villatakki (Klo Design), harmaa kashmirvillainen kietaisutakki Etsystä.

23. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
Yle Areenasta katsoin muutaman vuoden vanhan, mutta edelleen ajankohtaisen ja ennen kaikkea mielenkiintoisen Tehtävä lähiössä -sarjan.

24. Suosikkilehtesi?
– Deko, Avotakka.

25. Mikä oli paras lukemasi kirja?
– Eve Hietamies: Yösyöttö

26. Entä paras musiikillinen löytö?
– Apulannan kokoelmalevy Syytteitä ja Selityksiä – 52 parasta palautti mieleen monta muistoa menneisyydestä.

27. Mitä halusit ja sait?
– Vauvan odotuksen, kissan, junamatkan Turusta Uuteenkaupunkiin, mikrojärjestelmäkameran, isomman iMacin, uuden mallisen Honda Civicin (aka Näkkärin).

28. Mitä halusit, muttet saanut?
– Uuden keittiön valmiiksi, palkankorotuksen.

29. Mikä oli suosikkielokuvasi vuonna 2014?
Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann oli aika hulvaton.

30. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka paljon täytit?
– Pyöreitä napsahti mittariin! Omaani sekä kahden muun vanhenemista juhlistettiin isommalla porukalla teemabileiden merkeissä viikkoa etukäteen. Varsinaisena juhlapäivänä kestitsin sukulaisia, minkä jälkeen kävin Littoistenjärvellä kuvaamassa kaveripariskunnan hääpotretit.

Le Pom

31. Mikä asia olisi tehnyt vuodestasi paremman?
– Työkuvioiden muuttuminen suotuisampaan suuntaan.

32. Miten kuvailisit vuoden 2014 tyyliäsi?
– Helmoja, shortseja, leggingsejä. Ehkä hieman tummasävyisempää kuin aiemmin, usein pienillä väripilkuilla piristettynä. Mahan kasvaessa avainsanaksi nousi mukavuus, kaikki liian tiukka oli epämukavaa ja sai jäädä odottamaan aikaa raskauden jälkeen.

33. Mikä/kuka sai sinut pysymään järjissäsi?
– Mahassa möyrivä jälkikasvu. ♥

34. Kenestä julkkiksesta/hahmosta/ilmiöstä pidit eniten?
– Olihan se aika huikeaa, kun tasa-arvoinen avioliittolaki eteni eduskunnassa.

35. Ketä kaipasit?
– Mammaa ja pappaa, joiden poismenosta tuli syksyllä kuluneeksi tasan 10 vuotta.

36. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
– Tutustuin pariin työkaveriin entistä paremmin, mikä teki työpäivistä huomattavasti kivempia.

37. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?
– En tietääkseni.

38. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
– Muutaman kiivastuksissani miehelle ärähtämäni sanan voisin ottaa takaisin.

39. Arvokas elämänohje, jonka opit vuonna 2014?
– Kaikelle on aikansa ja paikkansa.

40. Kuluneelle vuodelle sopiva lyriikka?
“Uskot kohtaloon tai et, se on ihan sama kunhan ajattelet / Tää sekunti itsensä kantakoon, se on kaiken aa ja oo / Mut jos tuijotat vaan yhtä puuta, koko metsä voi kadota / Mut jos sä näet vaan metsän, et ehkä huomaa puuta hienointa” – Haloo Helsinki!: Vihaan kyllästynyt

Edellisten vuosien katsaukset: 2013, 2012, 2011 ja 2010.

21.6.2014
16:04

Alkuvuoden loppuneet kosmetiikat

Olisikohan vihdoin aika päättää blogihiljaisuus ja aloittaa jonossa olevien juttujen purkaminen? Kevät ja alkukesä on ollut niin hässäkkää, että iltaisin koneella istuminen on jäänyt hyvin vähälle. Blogi on käynyt kyllä mielessä, mutta jotenkin ei vain ole ehtinyt istahtaa alas ja naputella postausta. Päänsisäinen ongelma joo, kun en suostu laittamaan tänne käsittelemättömiä kuvia ja sen sellaista. Mutta nyt!

Aloittakaamme pienellä kosmetiikkakatsauksella. Viimevuotisen kosmetiikkahaasteen jälkeen olen säästänyt loppuneista puteleista ne kiinnostavimmat, joista olisi tarkoitus kirjoittaa blogiin rivi taikka pari. Loppuneet-postauksia on musta hauska lukea muualla, niin koitanpa itsekin ottaa tavaksi edes muutaman kerran vuodessa listata näitä. Järkevintähän se on esitellä puteleita siinä kohtaa, kun niistä on käyttökokemusta – muistaa ehkä itsekin jatkossa, mistä tuotteista on pitänyt ja mitkä voi unohtaa.

Alkuvuoden loppuneet, osa 1

Mádara ravitseva vartalovoide
Työkaveri tätä mulle suositteli eikä turhaan: tämä on ehkä maailmankaikkeuden paras vartalovoide! Juuri sopivan paksu koostumus, joka levittyy hyvin ja imeytyy nopeasti. Tuoksu on jännä, mutta omaan nenääni miellyttävä. Pumppupullo on varsin kätevä eikä sotkeennu käytössä. Seuraava puteli on jo odottamassa kalseampia kelejä, tätä aion hamstrata jatkossa sopivan hinnan osuessa kohdalle: mm. parissakin nettialessa on saanut kympillä (normaalisti n. 15 e).

Acorelle vartalovoide Tea Garden
Uskaltauduin jossain kohtaa hankkimaan hieman hintavamman (olikohan vajaa parikymppiä) vartalovoiteen, mutta ainakaan Acorellen versio ei saanut vakuuttuneeksi (onneksi sittemmin löytyi em. Mádara). Tuoksu oli turhan tömäkkä ja voide oli aika lirua. Lisäksi sain suuttimen tukkoon useampaan otteeseen ja onnistuin ruikkimaan rasvaa pitkin kylppärin seiniä, öhöm. Ei siis mun kuppi teetä tämä vartalovoide.

Sante Brilliant Care hoitoaine
Tämä laskettaneen luonnonkosmetiikaksi, vaikkei olekaan sertifioitu – harva hoitoaine lopulta on. Santen versio on varmaan kehutuin luonnonkosmetiikan hoitoaine ja pakko myöntää, onhan se toimiva. Tuntuma on hyvin samanlainen kuin tavallisessa hoitoaineessa, ilman silikoneja tai vastaavia toki. Ostaisin uudestaan.

Mádara Gloss and Vibrancy shampoo
Ehdottomasti yksi suosikeistani mitä tulee luonnonkosmetiikan hiustuotteisiin. Kiva tuoksu, hyvä vaahtoavuus ja erinomainen pesevyys. Tämän loputtua oli hankittava heti uusi puteli tilalle, kertonee jotain tuotteen toimivuudesta. :)

Weleda hirssishampoo (Millet Nourishing Shampoo)
Näytteestä riitti kahteen pesukertaan ja oma, väriltään melkein jo täysin naturelli (eli tuntumaltaan lähinnä lasimainen ja liukas) kuontaloni tykkäsi tästä miedosti pesevästä hirssishampoosta. Varsin hyödyllinen testeri, jonka perusteella voisin ostaa täysikokoisen putelin.

Alkuvuoden loppuneet, osa 2

Logona Bio Minttu & Hamamelis puhdistusvaahto
Halusin testata Mádaran vaahtoon tykästyneenä myös jonkun toisen merkin versiota, Logonan minttuinen kuulosti lupaavalta. Hyvin toimi tämäkin, mutta toistaiseksi Mádara vie kyllä voiton.

Marilou Bio puhdistusgeeli
Ostin joskus kun sai muutamalla hassulla eurolla. Aika löysää tavaraa, toimi kuitenkin ihan ok.

Mádara Eco Face syväkosteuttava geeli
Rasvoittuvalle iholle tarkoitettu kosteuttaja, joka oli talviaikaan mulle turhan tujua. Koostumus oli todella litkumainen eikä siten kovin mukava käyttää. Toisaalta tämä ei muutenkaan tuntunut omalle lärville sopivalta, joten ei tarvitse jäädä itkemään.

Weleda Iris yövoide
Täyteläinen yövoide, joka oli itselleni ehkä jopa vähän liian täyteläistä. Tavallista lämpimämpi talvi oli kyllä ihon kannalta hyvä, mulla ei ainakaan iho oikutellut yhtään niin paljon kuin yleensä. Normaalina talvena tämä Weleda olisi saattanut jelpata ihoani selkeämmin.

Mádara Eco Lips uudistava huulivoide
Ihan jees huulirasva, mutta ei mikään ihmeellinen. Loppua kohden purtiloon tuli halkeamia ja voidetta tursusi ulos vähän joka raosta, ei kätevää. Tätä uudistavaa ei taida valikoimassa enää ollakaan, nykyinen versio näkyy olevan suojaava huulihoide.

Terre d’Oc ripsiväri 32 Noir Bengale
Mulle tärkein meikki on ripsiväri ja päädyin lukemieni kehujen perusteella tilaamaan Terre d’Ocin testiin. Ripsaripihistelijän mielestä passeli hinta on jotain kympin pintaan, tuplahintaisen putkilon ostaminen oli siis uusi juttu sekin. Verrattuna aiemmin testaamaani Benecosiin Terre d’Oc tuuheuttaa selvästi enemmän – juuri sitä mitä toivoin. Suht pian kuitenkin huomasin Terre d’Ocin massan olevan todella löysää ja märkää, minkä seurauksena ripset olivat täynnä paakkuja ja väriä oli luomilla ym. ei toivotuissa paikoissa. Jatkoin sinnikkäästi ja ehkä puolentoista kuukauden käytön jälkeen ripsari oli kuivahtanut niin, että sen kanssa toimiminen oli helpompaa. Käytössä se kesti nelisen kuukautta, sitten maskara alkoi rapista ripsistä pitkin päivää ja iltaisin oli silmät täynnä ripsarimurua. Mietin voiko niin kovasti kehuttu ripsiväri oikeasti toimia näin ja päätin hankkia vielä toisen putkilon, jos eka vaikka olikin jotenkin sekunda. Samanlainen kokemus on toinenkin ollut, joten seuraavaksi otan kokeiluun jotain muuta.

Retropop – Vihdoin syytä juhlaan [2013]

12.5.2014
22:34

Pimeys on lämmin syli kehtolaulun aikaan

Huhtikuun viimeisenä perjantaina tiemme vei siskon kanssa Naantaliin meren rannalle. Lähdimme liikenteeseen sen verran ajoissa, jotta ehdimme ennen illan showtimea käydä etsiskelemässä paria kätköä. Pelkkiä sininaamoja tuli tällä kertaa, mutta kelpasi ihailla auringon viimeisiä säteitä meren yllä. Viluissamme siirryimme sitten Kaivohuoneelle, joka oli keikkapaikkana uusi tuttavuus. Aika kotoisaa oikeastaan, porukkaa oli ihan eri tavalla kuin esim. Klubilla yleensä. Viikate nousi lauteille täsmällisesti kaksi minuuttia ilmoitetun kellonlyömän jälkeen – selvinpäin olevat kuulijat kiittävät.

Iltahämyinen meri
V-miehet
Diskopallo
Fast music for slow people

Pojat vetivät ihan kunnon setin, musisointi taisi kestää lähemmäs puolisentoista tuntia. Enimmäkseen soittivat uutta mm. viime syksyn Kymijoen lautturit -albumilta sekä maistiaisia tässä kuussa julkaistulta Panosvyö-kiekolta, joka koostuu Motörheadin klassikoista Viikate-versioina. Illan päätti tuttuun tapaan Kuu Kaakon yllä, joka kyllä toimii aina. Keikan jälkeen tuhlasin vielä roposeni harmaaseen Viikate-huppariin – edellinen on ollut niin käytetty ja laadultaan mainio, että päätös oli suurin piirtein sillä sinetöity. Kaivohuoneelle voisin lähteä keikan merkeissä uudestaankin, äänentoisto oli ihan ok ja tykkäsin kun mesta ei ollut ihan piukkaan ahdettu.

Viikate – Kymijoen lautturit [2013]

7.3.2014
15:54

Makumatka Aurajoen rannalla

Äitini on aikamoinen alehaukka ja bongailee aina kaikkialta jos jonkinlaisia tarjouksia. Kiitos äidin ja Grouponissa myynnissä olleen diilin, päädyimme taannoin porukalla syömään Ravintolalaiva Cindyyn. Teatterisillan kupeessa oleva Cindy oli mulle uusi tuttavuus ruokapuolen osalta, joskus olen toki kannella istunut kesäjuoma kädessä.

Perjantai-illallinen @ Cindy

Meillä oli pöytävaraus perjantai-iltana seitsemältä. Cindy osoittautui viihtyisäksi ja ainakin tuolloin mukavan rauhalliseksi paikaksi. Lahjakortin hintaan kuului vapaavalintaiset alku-, pää- ja jälkiruuat; juomat tilatiin sitten erikseen. Valitsin alkuruuaksi fenkolikeittoa, paahdettua korvasientä ja spelttinäkkäriä. Olen vasta viime aikoina oppinut pitämään keitoista lounaalla, joten tässä oli sopiva sauma testata kerrankin alkupalakeitto ravintolassa. Enkä joutunut pettymään, sillä kokonaisuus hiveli paitsi näköaistia myös makuaistia. Ehkä inan turhan suolaista, tosin mä käytän muutenkin suolaa aika hintelästi.

Fenkolikeittoa, paahdettua korvasientä ja spelttinäkkäriä

Koska ruokavaliooni ei pääsääntöisesti kuulu siipikarja eikä punainen liha, valittavakseni jäi kala- tai kasvispääruoka. Päädyin kasvisvaihtoehtoon, joka oli valkosipuli-yrttivoissa paistettua munakoisoa, porkkanaa, punajuurta ja sieni-sipulipiirasta. Annos näytti kovin pieneltä, mutta se oli harhaa eikä todellakaan jäänyt nälkä tuon jälkeen. Tykkäsin tosi paljon makujen kokonaisuudesta, kaikki osat jotenkin tuntuivat sopivan yhteen. Mmmm, tulee vesi kielelle kun tätä muistelee…

Valkosipuli-yrttivoissa paistettua munakoisoa, porkkanaa, punajuurta ja sieni-sipulipiirasta

Jälkiruuista olisin voinut ottaa yhden jokaista, mutta listaa vilkaistuani tiesin heti mitä halusin kokeilla kaikista eniten: lakritsi crème brûlée ja sitrussorbettia. Kaiken tyyppiset paahtovanukkaat ovat mun mieleen, joten aavistelin tämänkin osuvan makuhermooni – ja niin se kyllä tekikin. Aivan mielettömän ihanaa! Lakritsi ei maistunut kovin voimakkaalta, mutta juuri sen verran että se pysyi mukana sitruksisen sorbetin maun kanssa. Ah, tätä menen kyllä taatusti syömään uudestaankin (ja samaa tuumaili sisko omasta annoksestaan).

Lakritsi crème brûlée ja sitrussorbettia

Myös palvelu oli ystävällistä ja ihan toimivaa, eli Cindy-kokemus oli kaikkiaan varsin positiivinen. Vastaavia diilejä pyörii Grouponissa aina silloin tällöin, kannattaa kuikuilla mikäli kiinnostaa ruokailu erinomaisella hinta-laatusuhteella. Yhden henkilön sapuskoille tulee hintaa pari kymppiä ja rapiat, ei siis todellakaan kallista lystiä. Normaalin hinnaston mukaan tuo mun setti olisi maksanut 34 e, mikä sekin on vielä hyvin siedettävä hinta Cindyn tarjoamasta lähiruuasta ja luomusta.

Avainsanat

& Other Stories 3h + k 15 minutes of fame 31 päivää 100 faktaa Aakkosjärjestyksessä Ahistaa Ajat menneet Alennuksella Apulanta Astiakaappi Asuntomessut Asuteemat Aurajoen rannoilla Baarissa Blogitapaamisia CBR Converse COS Designia Turusta Dislike DIY eBay Elixia Elokuvat Elämän pienet ilot Esikoinen Feel Unique Festarointi Flickr Fustra Geokätköily Gina Tricot Goodbyes H&M Helsinki Herqperc Homemade Home sweet home Housuista asiaa Huvipuistossa Häähumua Höh ja pöh iAsiat Ihastuksen huokaus Ihkutus Ihmetyttää Ikea Ikävä Insinöörin uudet lelut Inspiraatio Instagram Intissä tapahtuu Itsepaljastuksia Jotain uutta Joulu Juhannus Jumitus Jyväskylä Jänskätys Kahvilassa kerran Kantovälineet Keikalla Kesä Kevät Kiire Kipeänä Kirsikankukkaloisto Klubi Kollaasi Korut Kosmetiikkahaaste Kouvostoliitto Kuopus Kuvameemi Kynnet Kysymysmerkkejä Lahjottua Lainasanat Lappi Lapset Laserleikkaus Lastenvaatehulluus Lastenvaunuhullu Laukkuja Leireily Levylautasella Life's beautiful Lindex Listausta Lomalainen Lomilla Lumene Luonnonkosmetiikka Marimekko Markkinat Meikit Mekkokesä Merellä seilaten Messut Miehen vaatekaapilla Motoristikirkko Muistot Muotihäppeningit Muutoksia Muutto Myyjäiset Mádara Nettikaupat Nosh Object Collectors Item Odotus Oho hups Olivian tyylitesti Oma blogi Omakuva Once in a lifetime Onnea on Opiskelijatouhua Pariisin Kevät Pasikurssi Photo a day Pikkujoulut Pikkukaksio Polaroid Poptaide Puolivuotiskatsaus Päivän parhaat Pääsiäinen Rakkaus Rauma Reseptit Safkaa Salo Samuji Sauna Second hand Selected Sivistävää Sosiaaliset mediat Studio25 Sukulaiskekkerit Sunnuntaifiilis Suomi Design Supertreenit Syksy Synttärit Taaperon temput Talo maalla Talvi Talvisota Tampere Teeaddiktio Teemabileet Testissä The Body Shop Thumbs up! Tigi Toinen kierros Tuoksut Tuparit Turku Tyylivuosi Töllössä Unimaailma Uudet kuoret Uusi alku Uusikaupunki Uusi koti Uusivuosi Vagabond Vappu Varpujengi Vaunuarvostelut Vauva talossa Vauvavuosi Vertailussa Vierailla mailla Viherpeukalo Viikate Viinit Vink vink Vuonna 2016 Vuosikatsaus Väsy Wii-hii! Yksinäisyys Ystävät Ärsyttää! Ötökkäongelma
Scroll Up