Logomossa, osa kaksi

Huh, viimein on kaikki jouluhommat valmiina! Onnistuin jopa leipaisemaan joulupiparit ja -tortut niin, ettei mikään kärähtänyt uunissa. Ja piparit jopa koristelin – viime jouluna ei hermot (ja taidot) riittäneet kuin muutaman ruman piparin koristuksiin, nyt olin viisaampi ja homma onnistui yllättävänkin helposti. Aina oppii jotain uutta. ;)

Heitetään tähän väliin kuvapläjäys viime lauantailta. Silloin tosiaan tehtiin Sansun kanssa Logomo-visiitti vol. 2 ja tällä kertaa seuranamme oli Miro 5v. sekä Jyväskylästä joulunviettoon saapunut siskosein. Kulttuuripääkaupunkivuoden päättäjäisviikonlopun kunniaksi näyttelyihin oli kumpanakin päivänä vapaa pääsy, joten käveltiin näyttelytkin läpi vaikka alunperin oli vain tarkoitus kahvitella.

Kokemus oli tietysti aivan erilainen, kun oli lapsi mukana. Tuli on irti! kärsi alkuun teknisistä ongelmista ja ensimmäiset pääsivät sisään vasta kahdeltatoista, kun paikka oli tuntia aiemmin avannut ovensa. Otettiin siis ensin suunnaksi hauska Naphouse, jossa oli säkkituolimeri sekä sen alapuolella vähän niinkuin iso maja. Sellainen lastenhuone olisi varmaan kenen tahansa ipanan unelma!

Valokuvanäyttely Alice in Wonderland – Liisa ihmemaassa käveltiin pikaiseen läpi, ja Sansun & Miron katsastaessa toista osaa me Felinen kanssa pyörähdettiin kurkkaamassa Tom of Finlandin hyväkuntoiset miehet. :P Tulinäyttely saatiin vihdoin auki, mutta siinä oli niin kamalasti porukkaa jonottamassa että päätimme ensin käydä tankkaamassa SIS. Delissä. Lautaselle valitsin Turku 2011 -viinerin, joka oli vähän överi kermansa JA aprikoosi- tms. hillonsa kera, sekä teekuppiin omena-rooibosta.

Kaffelta tulessa jouduimme tovin odottelemaan pääsyä tulimaailmaan, mutta lopulta ovet vihdoin aukenivat meillekin. Kierrettiin näyttely aika samassa järjestyksessä kuin ensimmäisellä kerralla oltiin hyväksi havaittu. Tällä kertaa tosin päästiin myös pelaamaan sellaista hauskaa peliä, jossa piti yhteistyöllä pelastaa palavasta talosta hyppääviä ihmisiä. Lisäksi pumpattiin sammutusvettä liekeissä olevaan taloon, ihmeteltiin vanhoja tulentekotapoja sekä käveltiin Turun palossa kartalta kadonneella Tiirikkalankadulla ennen ja jälkeen tulipalon.

Paimion VPK:n vanha paloauto.

Jätettyämme tulet taaksemme tsekattiin vielä aulassa viime kerralla kokonaan välistä jäänyt jalkapalloaiheinen Only a game? -näyttely. Katosta roikkuvista pelipaidoista löytyi infoa aina paidan parina roikkuvasta juomapullosta, aika kivasti toteutettu kokonaisuus. Lisäksi alueella oli infolaatikoita, pari iPadia, hauskoja tuoleja sekä säkkituolimeri, jonka yhteydessä pyöri jalkapalloa varmaan kahdessakymmenessä televisioruudussa.

Vähän erilainen olohuone televisioineen.

Oltiin tosiaan tultu paikalle aika pian yhdentoista jälkeen ja jo silloin porukkaa tuntui olevan liikenteessä ihan pipona. Lähtiessämme sisätiloissa oli yllättävänkin rauhallista ja ihmisiä suht vähän, mutta syy selvisi kun astuimme ovista ulos. Sisään oli useamman kymmenen metrin jono! Siinä vaiheessa kiiteltiin, että oltiin sovittu treffit heti aamusta – ei meinaan olisi hotsittanut jonotella tihkusateessa lapsen kanssa.

Joululaulut shufflella