It’s the little things that make the world

Poets of the Fall – Roses [Last.fm radio]

Vaikka olo oli eilen aamupäivällä ihan siedettävä, iltaa kohden se paheni – ei vissiin olisi kannattanut käydä kaupoissa pyörimässä iltapäivällä. En edes ollut kauaa liikenteessä, mutta silti kotiin tullessa oli ihan kuollut olo ja hengittäminen sattui. Kotiin en kuitenkaan voinut jäädä makoilemaan, sillä olin luvannut mennä käymään isovanhempieni luona, onneksi sentään vaari sattui olemaan kaupungin suunnalla ja pääsin sen kyydissä kaupungin laitamille. Yritin selvitellä mummin tietokoneen ongelmaa, USB-portit kun eivät suostu toimimaan lainkaan. Toistaiseksi en ole keksinyt ratkaisua, ilmeisesti sieltä jotkut ajurit puuttuvat – asian selvittäminen jatkuu…

Yllä muutama random kuva mummin ja vaarin huushollista. Keskimmäisessä kuvassa oleva hauska kissa on mummin tekemä, materiaalina savi ja jollain ihmeen polttosysteemillä siitä on saatu tuollainen sinisävyinen. Kyseinen savikisu oli suhteellisen isokokoinen, keittiöön mummi oli tehnyt huomattavasti pienemmän version. Sain isovanhemmilta auton lainaan täksi viikonlopuksi, kun sisko on koko viikonlopun Salossa eikä porukoiden autokaan ole käytettävissä. Ennen lähtöäni mummi keitti vielä kahvit ja teet, ensin näytti siltä että siemailen lämmintä juotavaa normaalia karvaisemmassa seurassa:

Tätini kissa Kuisma on mummin ja vaarin hoivissa tädin ollessa miehekkeensä kanssa reissussa, ja seurallisena karvatassuna Kuisma yritti tietysti päästä osingolle meidän iltapäiväkahveista. Oli muuten kolmen viikon aikana ehtinyt tulla aikamoinen kissaikävä, Kuismaakin mun piti palluttaa tullessani ennen kuin olin ehtinyt saada edes ulkotakkia pois päältäni. Ja tänään sain palluttaa omaa kissaani, kun tultiin kullan kanssa mun kotikotiin viikonloppua viettämään – Dharma olikin sopivasti hellyydenkipeällä päällä. Nyt jätän koneen hetkeksi rauhaan ja painun pihalle, ulkona on ihanaakin ihanampi kevätpäivä.

EDIT 16.37: Lauantaipäivän piristykseksi olisi arvontaa No Fashion Victims -blogissa.