Sain viikon sisällä lisää koruja kokoelmiini oikein kaksin kappalein, lucky me!

Runsas viikko sitten Vimman muotinäytöksessä Desthea ojensi käteeni mustat korvikset, joista oli puhuttu jo aiemmin ja olin nähnyt kuvankin – mutta sitten autuaasti unohtanut. Ja kun en kerran asiaa muistanut, olin tietysti innoissani uusista korviksista! Killuttimien takana on itse asiassa sellainen tarina, että ruusuosa on peräisin pari vuotta sitten Seppälän alesta ostamastani rannekorusta. Ruusut eksyivät ranteeseen turhan harvoin, joten ne päätyivät korumateriaaliksi. Lopputulos oli kerrassaan loistava:

Ruusu meets noppa

Toinen uusi koru oli yllätys rakkaalta siskolta, tästäkin oli kuulemma joskus ollut juttua mutta enhän minä lahopää muistanut mitään. (Muistini on erinomainen esimerkiksi muistipeleissä, mutta näköjään se ei ole enää kovin pitkäkestoinen…) Kyseessä on siis vähän erilainen ketjukaulakoru, väreinä mustaa ja tämän kevään suosikkiani, mintunvihreää. Ei voi muuta sanoa kuin naminam!

Minttua & mustaa

Kuvassa mulla on muuten päälläni Nellyn aleista hankittu (ts. tilasin pari juttua Felinen siivellä, neuleen lisäksi toinen ostos oli tämä raitaihanuus) Onlyn neule, joka vissiin kuuluisi olla mekko mutta mulla ainakin tuo S-koko on enemmänkin paita: hihat ei riitä mun apinankäsille ja peppu peittyy just ja just. Noh, vitosen hinta ei kirpaissut ja hyvin tuo toimii housujenkin kaverina. Lisäksi materiaali on 90% puuvillaa ja 10% villaa eikä siis mitään tekokuitua edes. Kovin lämmin se ei villastaan huolimatta ole, kevätkeleillä toiminee loistavasti kun ei vielä lyhythihaisella tarkene.

Tänään päädyin Felinen, äipän sekä tädin kanssa messukeskukseen, jossa tämän viikonlopun ohjelmassa oli Turun Taide- ja Antiikkimessut yhdistettynä Kädentaitomessuihin. Lähdin ihan mielenkiinnosta mukaan, kun ole vastaavassa tapahtumassa aiemmin käynyt.

50-lukulainen pallomekko

Aloitettiin taide- ja antiikkipuolesta, jossa oli mm. paljon vanhaa Arabiaa – jopa omiin perintö-Arabioihini kuuluvia osasia. Pomona-luumusarjaa olisi kiva saada joskus lisää, mutta tällä kertaa jäi yli viidenkympin arvoiset sokerikulhot ynnä muut hankkimatta. Kädentaitopuoli oli suorastaan inspiroiva tarjotessaan kaikkea ihan mahtavaa vintagevaatteista huovutettuihin englanninlakukoruihin. Herkullisten korujen lisäksi ihastusta herätti erityisesti 50-lukuhenkiset pallomekot, yllä olevan kuvan pinkki etunenässä. Voi jonkun tuollaisen mekon kun joskus saisi!

Värikästä

Päästiin paikalle sen verran myöhään, että kierreltiin aivan messujen päättymiseen saakka. Mukaan tarttui yhtä jos toista pientä, niin herkullista kuin tarpeellista. SeriMerin bambutiskirätti oli must hankinta, sillä nykyinen lahjaksi saatu perusrätti (sellainen kuivana ihan koppura) on kyllä kuosiltaan kiva mutta käytettävyydeltään aika onneton. Bamburätti on toki hieman kalliimpi, mutta käyttömukavuudeltaan toivottavasti aivan eri luokkaa. Ensivaikutelma ainakin on ollut positiivinen!

Makeidonin pisteellä en voinut vastustaa herkkuja, varsinkaan nyt kun maaliskuun ajan kestänyt totaalinen karkkilakko päättyy ensi viikolla. Ajatuksenani on että normaalit esanssipläjäykset jäävät jatkossa sinne kaupanhyllylle ja sen sijaan mussutan akuuteimpaan karkkihimoon noita vähemmän lisäaineilla kyllästettyjä karkkeja. Inkivääriversiota tosin ei edes voi laskea karkiksi, sillä se muistuttaa enemmänkin röörit avaavaa flunssapastillia. Sellaisen siis maistoin tänään messuilla, kun seurani totesi sen olevan ei-karkkia. :)

Messuostokset

Huopapallopampulan tekijää en valitettavasti muista, mutta kyseisessä pöydässä oli myös kaiken värisiä englanninlakukoruja sekä -magneetteja – huovutettua totta kai. Jotain muutakin huopa-aiheista ostin mutta mitä, sitä en paljasta ihan vielä. Arvauksia voi heittää kommenttiosastolle, vihjeeksi kuva alla.

Arvaa mikä!

Ja Feline ei sitten saa vastata, koska tietää vastauksen!

Chisu – Vapaa ja yksin [2009]