Pariisin Kevät – Meteoriitti [2008]

Kesäkuun loppupuolella kerroin toisen kissamussukkamme lähteneen omille teilleen. Käytiin jopa tarkistamassa vihjeen perusteella yksi karkulaiskissa, joka ei kuitenkaan ollut meidän Miska. Ennen inttiin lähtöäni tehtiin siskon kanssa “etsintäkuulutus”, josta äiti otti kopioita ja vei parin kilometrin säteellä olevien naapureiden postilaatikkoihin. Kotiväen kanssa soitellessani kyselin aina Miskan perään, mutta karvatassusta ei näkynyt jälkeäkään. Tämän viikon maanantaina puhelimessa oli viesti iskältä:

Poika tallusteli kotiin kuin ei mitään olisi tapahtunut, hyvässä kunnossa karvat ojennuksessa…

Olin niin iloinen! Rakas karvapallero oli taas kotona ja mikä parasta, täysin kunnossa. Eilen illalla kotikotiin tullessani Miska oli ulkosalla, mutta ilmestyi sitten Dharman kanssa sisälle yöksi. Voi miten ihana oli nähdä pitkästä aikaa rakkaita lemmikkejä, toivottavasti kumpikaan ei koskaan enää katoa yhtä pitkälle reissulle.

Mussero
Sohvalla se Miska tälläkin hetkellä uinuu suloista kissanunta…

Erilaiseen unirytmiin tottuneena näin yhdentoista pintaan illalla väsyttää jo ihan kiitettävästi, voisinkin pikku hiljaa suunnata askeleeni kohti sänkyä ja unimaailmaa. Saunominen teki gutaa, olo ei ole enää yhtään niin flunssainen kuin aiemmin tänään. Baretti oli tottakai mukana saunassa, yritin epätoivoisesti särmätä sitä, mutta saa nyt nähdä tuleeko siitä minkälainen näin yhden saunomiskerran jälkeen. Toivottavasti edes siedettävä, ettei hävetä niin kovasti esiintyä julkisella paikalla se päässä. ;) Hyvää yötä!