Aliupseerikurssin pari ekaa viikkoa

Tämä on nyt aika pikainen päivitys, sillä kohta mun pitäisi pakata romppeet autoon ja huristella Turkuun. Olen nyt siis kotikotona käymässä, tulin eilen saunomaan ja pesemään pyykkiä. Takana on kahden viikon kiinniolo, eilen tuntui kieltämättä vähän kummalliselta nähdä maisemaa kasarmin porttien ulkopuolella. Oudolta mutta kerrassaan mahtavalta. Harmi, kun meillä on nyt ihan normaali VLV ja huomenna täytyy jo mennä takaisin.

Kahteen ensimmäiseen AUK-viikkoon mahtuu kaikenlaista kuten aamuliikuntaa, viestikoulutusta ja n. 12 km marssi kenttävarustuksessa (taitaa olla suunnilleen 30 kg). Aamuliikunta on ehkä hajottavinta, kun kiskaistaan suoraan sängystä pihalle kylmään ja pimeään juoksemaan hullua tahtia joku vartti. Enhän mä oikeastaan koskaan pysy siinä vauhdissa edes mukana, silmissä sumenee ja oksettaa vähemmästäkin. Hyvin se kyllä herättää.

Marssin jälkeen hartiat ja selkä oli useamman päivän täysin jumissa, jaloissa ei onneksi tuntunut kamalasti. Armeijan varustus ei todellakaan ole paras mahdollinen kannettava, tosin ei sitä kai varsinaisesti marssimiseen ole tarkoitetukaan ergonomiansa puolesta. Tämän viikon viestikoulutus oli ihan mielenkiintoista, opeteltiin mm. rakentamaan kaapelointia sekä käyttämään sanomalaitetta ja radioita. Ensi viikolla on neljän päivän koulutushaaraleiri, jolloin päästään kai käyttämään laitteita maasto-olosuhteissa. Muuten leiri taitaa olla todellinen hajotusleiri, saa nähdä kestääkö sitä ikinä hengissä.

Tänään pyörin hetkisen pihalla ja kuvailin mitä eteen sattui osumaan. Puintihommat on vihdoin saatu alkuun ja keli onneksi näyttää hyvältä jatkossa puinnin suhteen. Kamalan kylmää nyt on ollut, ihan kuin viime vuonna syyskuu olisi ollut lämpimämpi ainakin Jyväskylässä. Tai ehkä aika vain kultaa muistot.