Kovasti tahtoisin kirjoitella ja kertoa kuulumisia, mutta aika ei kerta kaikkiaan tahdo riittää. Takana on kolmen päivän loma, mistä olisi kuvitellut riittävän hetki bloggaamiselle – jostain syystä niin ei vain käynyt. Perjantaina huitelin ties missä siskon kanssa, lauantain olin valokuvaamassa erään firman 60-vuotisjuhlissa ja tänään kadotin sunnuntain johonkin. Valokuviakin olisi näyttää läjäpäin, ne on nyt jätettävä myöhempään ajankohtaan. Onneksi ensi viikonloppuna on pääsiäinen ja meillä neljä päivää vapaata!
Runsaan puolen tunnin kuluttua istutaan jälleen bussissa kohti Säkylää, illalla täytyy vielä pakata leirivarustus ennen kuin siirryn unimaailmaan. Huomenna alkaa komppaniaharjoitus 2, nyt mäkin pääsen mukaan kun virus luovutti ja olen taas terve. Pakkiruokailu leireillä on enää muisto vain, sillä tästä harjoituksesta alkaen ravitaan itsemme tst-muonalla viime syksyn tapaan – pastalla, nuudeleilla, tonnikalalla ja sissinäkkärillä eletään siis. Ensi viikkoa varten varasin toki myös vähän herkkuja mukaan, mm. ananasta ja lakritsia.
Torstaina 270 vrk palvelevat lähtivät kotiin, voi sitä aamujen ja TJ0:n huutelua. Meidän C-kuskit olivat jättäneet tupansa asetelineeseen “muutaman” aamuja-tekstin, kuten kuvasta näkyy (iso osa noita tuollaisia lappusia jäi vielä kuvan ulkopuolelle). Uskomatonta mutta totta, seuraavaksi kotiutumisvuorossa on me!
0 kommenttia kirjoitukseen Minne katosivat päivät?