Blogimaailmassa kuohuu, mutta täällä kaikki säilyy tuttuna ja turvallisena. Mitä nyt kuvanlaatu saattaa parantua alkavana vuonna, kahdestakin syystä. Otin eilisillan juhlintaan mukaan vanhan Nikonin filmijärkkärini irtosalaman, möhkäle taitaa olla peräisin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen alkupuolelta. Hyvin toimii myös digikameran parina ja vielä kun eilen ymmärsin unohtaa suoran salaman ja heijastaa sen katon kautta – perfect! Eihän siinä sitten mennytkään kuin muutama vuosi… Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. En yleensä tee uuden vuoden lupauksia, mutta tälle vuodelle voin luvata ainakin yhden asian: hankin uuden digirungon. Kesästä ’06 palvellut D70s alkaa olla tullut vanhaksi, minkä huomaa niin kameran ominaisuuksista kuin käyttäytymisestäkin (pientä sekoilua ollut havaittavissa viimeisen vuoden ajan).

Sulkapanta

Sitten eilisiltaan. Kuvassa näkyy sekä eilisillan asuani että mainitsemani ihanuuspanta, johon taisin rakastua palavasti. Löysin sulkaisen ystäväni Vilasta, joskin tämä on Objectin tuotantoa. Hintaa oli huimat viisi euroa, ja tuon vihreäturkoosin lisäksi pantaa oli persikkaisena. Ei ihan mun väri, mutta sopisi kyllä piristämään muuten hillityn väristä asukokonaisuutta. Pitäisiköhän kotiuttaa persikkaversiokin?

Namsmums

Vanhan vuoden viimeistä iltaa aloiteltiin siis siskon ja tämän poikkiksen H:n luona, joista muuten tänään tuli ihan virallisesti avopari. :) Ensin oli tarjolla dippailtavaa, sipsiä ja vähän vihreätäkin. Sitten mussutettiin perunasalaattia ja nakkeja, itse tosin söin kanapuikkoja kun en nakeista piittaa. Lopuksi pöytään iskettiin siskon väsäämä limejuustokakku, joka oli juuri niin suussasulavaa kuin kuvasta voi päätellä. Saatiin kullan kanssa kakkua kotiinkin, valitettavasti meillä ei ole lupaa syödä sitä itse vaan viedään se huomenna eteenpäin äitille ja iskälle.

Puoli yhdentoista maissa siirryttiin H:n kaverin järjestämiin pirskeisiin. Porukkaa ei ollut paikalla yhtä paljon kuin Halloweenina, mutta ihan kivasti kuitenkin. Vähän ennen puoltayötä mentiin pihalle, mitään hurjan isoja ilotulituksia ei missään näkynyt. Rakettien jälkeen meininki vähän lässähti, ihmiset kai lähtivät suurin osa baariin jatkamaan. Savukone villiintyi ja meidän poistuessamme paikalta kahden paikkeilla koko mesta oli jo savun valtaama. Hyvä kun salin puolella ei meinannut nähdä edes keskustelukumppaniaan, niin paljon savua lopulta oli!

Ja vuosi vaihtuu

Mua alkoi univelat painaa bilepaikalla jo, eikä mikään baariin lähteminen olisi todellakaan houkuttanut. Kolmelta päästiin vihdoin nukkumaan, kun piti vähän vielä yöpalaa syödä. Mä vedinkin onnellisesti yksitoista tuntia unta palloon, kun muut nousivat aamupäivän puolella. Haettiin kiinalaisesta safkaa, friteeratut pallurat veivät jälleen kielen mennessään. Katsottiin Madagascar 2, jota en ollut aiemmin nähnyt – veti kyllä vertoja ykkösosalle. Illalla ajeltiin kullan kanssa takaisin Turkuun, kotona en ole oikein muuta tehnyt kuin rentoutunut. Ihanaa kun on vielä kaksi vapaapäivää jäljellä!

P.S. Tässä eilisillan asu kokonaisuudessaan, if you’re interested.

Milow – Milow [2009]