Viikonloppu on ollut yhtä hulinaa ja kaksi pitkäksi venähtänyttä iltaa putkeen takasivat hyvin väsähtäneen olotilan sunnuntaiksi. Onneksi tänään ei ole ohjelmassa yhtikäs mitään, vaan voi lojua kotona ja huokaista syvään. Eiliset häät olivat kerrassaan ihanat ja ilo juhlissa ylimmillään, sateisen koleasta säästä huolimatta. Äidin sisaruksista on nyt viimeinenkin saatettu avioliiton satamaan, seuraavaksi on todennäköisesti sitten mun vuoro – apua! :) Morsiamen heittämä hääkimppu ei eilen kuitenkaan osunut mun käsiin, vaan sen nappasi ihan edestäni serkkupojan tyttöystävä. Ovat kuitenkin sen verran nuorempia, etteivät taida ehtiä ennen meitä alttarille.

Kutsu

Kirjoittelen häistä enemmän sitten kun olen saanut kaikki ne noin 1400 eilen otettua kuvaa käytyä läpi, mutta tässä hieman esimakua. Juhla oli kutsun tyyliin hyvin värikäs – päävärinä oranssi, joka on tädin all time favourite väri. Koristeluissa oli oranssivihreän väriyhdistelmän lisäksi tiiviisti mukana kissat, teenjuonti sekä polkupyöräily – sekoitus hääparin alkujaan omia ja nykyään yhteisiä kiinnostuksia ja harrastuksia. Hääkarkit koreilivat tietysti teemaväreissä ja jokaisessa oli mukana lasten suusta kuultu lausahdus. Toista saa pussata silloin kun ne on rikkaita miehiä, luki kullan karkissa ja mulla oli hieman pidempi tarina:

Mikä on oikea ikä mennä naimisiin?
84! Koska siinä iässä sinun ei enää tarvitse mennä töihin, vaan voit viettää kaiken aikasi rakastaen toista makuuhuoneessasi.

Hääkarkit

Nyt jatkan kuvien parissa, mutta palaillaan astialle myöhemmin asian tiimoilta. Ehkä tänään, ehkä huomenna, ehkä ylihuomenna – jossain vaiheessa kuitenkin.

Sunrise Avenue – Popgasm [2009]