Tyylillä aakkostettu

Mulla on lojunut tämä ties miten pitkään luonnoksissa, joten eiköhän olisi jo aika naputella juttu loppuun. Ei mua tähän kukaan haastanut, ei nyt eikä silloin aiemmin, mutta kun sisko teki niin pakko oli isosiskon seurata perässä. Vaikka sitten pari kuukautta jälkikäteen.

Kuvatarjonnasta vastaa yksi suosikkimerkistäni, jonka inspiraatiokuvia en ole sitten kevään postannut vaan ovat jääneet ajatuksen tasolle. Pienet kuvat saa isommaksi klikkaamalla.

Eli tässä tulee tyyliaakkoset á la Jose.

Armeija. Maastokuosi ei vuoden inttivuoden jälkeen innosta, mutta kaikki muu armeijatyylinen kyllä. Tänä syksynä olen syventänyt rakkauttani maastonvihreään, jota himoitsen vielä paidan tai neuleen/neuletakin muodossa. Uusin tulokas vaatekaapissani on vihreät reisitaskulliset pillihousut, jotka tulivat vastaan Lindexin alessa – täydelliset! Samaan kategoriaan menee viime talvena hankittu armeijahenkinen villakangastakki, jota en tainnut koskaan esitellä blogissa. Hups, täytyy ehkä ottaa vahinko takaisin jossain vaiheessa.

Baskeri ja muut päähineet. Villamyssy sekä viime vuonna joululahjaksi saatu paljettiversio pelastavat huonon hiuspäivän ja/tai suojaavat viimalta myös kevyissä pakkaskeleissä. Monkista hankittu musta hattu on edelleen rakkautta ja saatan romahtaa, kun sää kylmenee niin että on pakko turvautua korvat peittäviin pipoihin.

Converset. Ensimmäiset mustat ostin aikoinaan Jyväskylästä, ne on kulutettu jo lähes puhki. Uusimmat muuttivat luokseni keväällä, enää ei muuten ole liiasta valkoisuudesta tietoakaan. Kolmas parini on joskus opiskeluaikoina Tampereen One Wayn aleista löytyneet maastokuvioiset Conssit.

Dr. Martensit. Omat Rose Skull -maiharini ostin viime syksynä eBaysta, nauhat olen sittemmin vaihtanut mustiin. Näyttävät nykyään vieläkin paremmalta!

Ehostus. Olen hieman laiskistunut meikkaamisen suhteen enkä todellakaan jaksa plaastata naamaa joka kerta kun astun ovesta ulos. Onnistunut ehostus saa kuitenkin fiiliksen korkealle, varsinkin jos vielä vaateparsi on juuri olotilaan passeli.

Fake leather. Takki on aitoa nahkaa, mutta esim. shortsit ja nahkapalaleggingsit saavat olla lompakolle ystävällisempää tekonahkaa. Mikäli totean vaatekappaleen sopivan tyyliini pysyvästi, muoviversioiden hajotessa hankin kyllä aitonahkaiset.

Gsus. Ihania ja ennen kaikkea mielenkiintoisia vaatteita, vähän niinkuin Objectillakin. Pikkasen arvokkaampia vain ja valikoimaa vähemmän, minkä seurauksena ainoa kyseiseltä merkiltä omistamani asia on turkoosi pipo.

Huivit. Rakastan hukuttaa kaulani isoon huiviin, ehdottomasti yksi parhaista asioista kuuman kesän muuttuessa kirpeisiin syyspäiviin. Viileinä päivinä en lähde mihinkään ilman kaulahuivia, käytännössä katsoen kuljen siis huiveissa elokuusta toukokuuhun.

Iloisuus. Värikkyys tekee asusta usein iloisen ja saa hymyn huulille. Sopii joihinkin päiviin niin paljon paremmin kuin tylsä musta/harmaa/valkoinen tai niiden sekoitus.

Joka päivä eri tyyli. Todella harvoin kuljen kahta päivää peräkkäin samoissa vaatteissa, nykyään se sentään on mahdollista jopa t-paidan muodossa. Nuorempana olin hyvin tarkka siitä, ettei mulla ollut edes samoja housuja peräkkäisinä päivinä.

Korut. Ilman koruja on alaston olo, ainakin korvikset ja/tai kaulakoru on oltava kun poistuu ihmisten ilmoille. Lisäksi suosin isoja sormuksia sekä nahka- ym. rannekkeita.

Linnut. Koristavat mm. yhtä tämän hetken suosikkitoppiani ja kiehtovat muutenkin kovasti. Miu Miun lintukorkkarit olisivat ihan unelmat!

Minimitta. Yläasteella hurahdin lyhyisiin hameisiin enkä ole siltä tieltä poikennut sen koommin. Polvimittaisia hameita/mekkoja mulla ei pahemmin ole ja niitä harvoja käytän yleensä vain tilanteissa, joissa minimitta on auttamattomasti liian lyhyt.

Niitit. Alkuvuodesta ’05 jotain napsahti ja aloin tykätä niittijutuista, vaikkei ne aiemmin hetkauttaneet mitenkään. Jossain vaiheessa käytin niittivyötä suunnilleen päivittäin, nykyinen garderoobini sisältää niittiä vöiden ohella mm. korvisten ja rannekkeiden muodossa.

Omaperäisyys. En voi käsittää ihmisten tarvetta näyttää toistensa klooneilta! Nuorempana pukeutumiseni pääpointti oli siinä, etten näyttänyt samalta kuin muut. Iän karttuessa olen rauhoittunut sen suhteen, mutta persoonallisuus on silti mielestäni tyylin kulmakivi. Eikä omaperäisyys ole yhtä kuin mahdollisimman erilainen.

Pääkallot. Tulivat mukaan kuvioihin opiskeluaikoina ja ovat edelleen olennainen osa mun tyyliä mm. korvisten, sormusten sekä erinäisten vaatekappaleiden muodossa.

Qumisaappaat. Tajusin vihdoin viime keväänä hankkia kumpparit myös omaan kotiin, vanhat kun ovat mun ja äipän yhteiset ja sijaitsevat siksi kotikotona maalla. Nyt pärjää kaupungissakin, vaikka tulisi millainen loskakeli!

Raidat. Nekin ovat kulkeneet mukana jo vuosia, joskin olen vasta viime aikoina menettänyt sydämeni mustavalkoiselle raidoitukselle. Ihanin raitapaitani on ehdottomasti GT:n yksilö, vastaavan kun jostain löytäisi vaikka parissakin eri värissä. Myös mustavalkoraidallinen neule(takki) on haaveissa.

Sukkahousut. Sukkiksia kaapissani on iso laatikollinen, jonka kansi ei enää mahdu kiinni. Perusmustia on ehkä yksi pari ehjänä, mutta muissa väreissä löytyy kyllä! On pilkkua ja raitaa ja leopardia ja koukeroa ja…

Tyllihameet. Juurikin ne ruotsalaispuljun kympin-kahden hintaiset hamoset, joita olen haalinut alennuksista useammassa värissä. Sopii niin arkeen kuin juhlaan yläosan ja sukkisten kanssa kikkailemalla.

U-selkä. Se alkoi GT:n bodysta ja ihastutti niin, että vaatekaappiin muutti neulemekko, vähän pitempi trikoopaita sekä em. body parissa muussa värissä. Seuraavan tatuointini aion ottaa selkään, silleen että näkyy jotenkin kivasti u-selkäisten yläosien kanssa.

Vagabond. Parhaat kengät, piste.

WeSCin kuulokkeet. Omani ovat punaiset ja puhelimeeni mätsäävät.

XD LOL. Aina ei elämää kannata ottaa niin vakavasti, sen sijaan voi vaikka leikitellä tyyleillä – ja saada niin hyvät naurut itselleen kuin hymyn suupieliin vastaantulijoillekin.

Yksityiskohdat. Yksinkertainen on kaunista, ja jonkun jännän yksityiskohdan kera vielä kauniimpaa.

Zebra. Seeprajalat ovat hauska lisä muuten simppeliin asuun. Sama homma leopardikuvion kanssa. Vaatteissa en varsinaisesti em. kuoseista pidä, mutta esim. huiveina toimivat loistavasti.

Åbo. Rakas kotikaupunkini, jossa teen useimmat tyyliin liittyvät hankintani. Turusta löytyy kyllä myös useita mielenkiintoisia merkkejä, kuten esimerkiksi viimekeväisen Fashion 2010 by 10 -näytöksen nuoret suunnittelijat.

Äiti osaa. Milloin äippä löytää jostain jotain kivasti mun tyyliin sopivaa, milloin neuloo mulle pipon, milloin jelppaa mua tekemään jotain ihan ite. Viimeisin tuotos on sininen supermuhkea ympyrähuivi alkusyksystä.

Överi. Rakastan tilanteita, jolloin voi vetää asun överiksi. Toisinaan ne tilanteet ovat olotiloja ihan normaalina arkipäivänä.

(Kuvat: Object Collectors Item)

Bat For Lashes – Two Suns [2009]