Ei mulla oikeastaan mitään tähdellistä asiaa ole, kunhan tahdoin jakaa muutaman kuvan ja vähän sisustustarinaa viime viikonlopulta. Vietin sekä lauantaina että sunnuntaina seitsemän tuntia kumpanakin kotikonnuilla työväenopiston verhoilukurssilla, johon äippä houkutteli mut seurakseen.

Mun projektina on kaksi 50- tai 60-luvun nojatuolia, jotka äitillä oli opiskeluaikoinaan Vaasassa ja jotka nyt ovat vuosikausia lojuneet kotikotona käyttämättömänä. Mitään merkkiä tuoleissa ei ole, mutta kurssin verhoilijaopettaja sanoi niiden todennäköisesti olevan Askon tuotantoa.

Alun perin tuolit ovat ymmärtääkseni olleet äidin isän vanhemmilla, ja ne on kertaalleen verhoiltu uusiksi kai joskus 70-luvulla. Kuvasta yllä näkeekin hyvin, miten alkuperäisen punaisen päälle on lätkäisty lisätäytettä superlonin muodossa ja sitten uusi kangas. Päällimmäinen kangas oli kuitenkin jo ehtinyt vuosien varrella kulahtaa ja jousissakin oli hieman vikaa, joten nyt tuolit saavat ihan kunnollisen nuorennuskäsittelyn.

Toisen tuolin sisältä löytyi aarteita: lyijykynä, käyttämätön tulitikku ja tupakka. Jonkun pahan päivän vara ehkä? Ihmetyttää vaan, että mistä raosta nuo rojut on tuolin sisälle saatu… Tuossa päällä nimittäin oli vielä paksu pahvilevy niitattuna. Ihan kivasti muuten oli pölyä ja ties mitä roskaa siinä tuolissa, joka on viime vuodet ollut ulkorakennuksessa varastoituna – sisätiloissa ollut (eli vaatekasojen peittämä) tuoli oli huomattavasti siistimmässä kunnossa.

Löytyipä tekstinpätkääkin toisen tuolin yhdestä sisuskankaasta, muutama sana suomea ja loput venäjää. Export tuossa ainakin lukee, tiedä sitten mistä kyseinen kankaanpala on tuoliin napattu tekovaiheessa mukaan. Vähän houkuttelisi tehdä tuosta vaikka sisustustyynylle päällinen, jos kankaan vaan saa puhdistettua jotenkin – kieltämättä tuoksu oli jokseenkin tunkkainen tuossa varastossa olleessa tuolissa ja sen sisuksissa.

Niin ja värikin pitäisi valita. Sunnuntaina opettajalla oli mukanaan joitakin kangasvaihtoehtoja enkä voi sanoa muuta kuin että liikaa vaihtoehtoja! Haluan ehdottomasti yksivärisen kankaan, mutta se onkin sitten ainut asia josta olen varma. Nykyiseen asuntoon tuolit eivät mahdu, tulevaisuudessa kotimme on toivottavasti suurempi ja väritykseltään harmonisempi.
Sinänsä tuollaiset nojatuolit voisivat olla kiva väriläiskä, mutta pitäisi vain osata päättää mikä se tehosteväri olisi. Mies tykkää oranssista ja punaisesta, itseäni taas kiehtoo kirkkaat violetti, sininen sekä pinkki. Sohva on harmaa, joten tuolit voisivat olla myös harmaat. Sitäkään en osaa päättää saavatko tuolit samanväriset kankaat vaiko eriväiset mutta kuitenkin yhteensopivat. Apua, en mä tiedä! Ja kankaat pitäisi olla hankittuna ennen seuraavaa kertaa, joka on maaliskuun alussa…
Ideoita? Ehdotuksia? Mielipiteitä?
Happoradio – Puolimieli [2010]
6 kommenttia kirjoitukseen Asiaa tuolista, tuplana
11.2.2011 21:15
Harmaaseen sohvaan sopii väriläiskä kuin väriläiskä. Mä jotenkin näkisin nuo sähäkän sinisinä (tummempina kuin tuo alkuperäiskangas), mikä on outoa koska en ole mikään sinisellä sisustaja ollenkaan.
Sitten taas jos päästäisin sen kreisipöllösisustajan itsessäni valloilleen, niin valitsisin violettia ja vihreää. Mutta se on ehkä enemmän sitä not for the timid-osastoa :D
Tulis kyllä aivan yybermainio tyyny tuosta tekstikankaasta, toivottavasti saat hajut irti siitä.
12.2.2011 19:22
Itse asiassa kattelin pariakin eri sähäkkää sinistä, about keskisinistä ja vähän tummempaa – vaikka mäkään en ole mikään sinisellä sisustaja. Jotenkin se väri sellasessa samettimaisessa kankaassa houkutti kovastikin, tosin en kangaslaadustakaan ole ihan varma vielä.
Vihreä & violetti vois olla kans aika bueno, hetken harkitsemani turkoosi & pinkki kun oisivat ehkä liian tavallinen pari… Hmmm, kauheen vaikeita tällaset elämää suuremmat päätökset! ;D
13.2.2011 16:23
Tee toinen miehen ja toinen oman mielen mukaan, jos ette muuten osaa päättää. Tai arpokaa.. :) Mutta väriä! Tuo mukavaa piristystä ja mielenkiintoa sisutukseen.
13.2.2011 18:42
Alan vakaasti olla myös värin kannalla, kunhan vain saisi päätettyä minkä värin. Sellainen pieni probleema tässä tosin on, että mies ei tahtoisi noita tuoleja lainkaan meidän huusholliin… Ja siksi sanoo väriasiasta vain, että “laita ihan mitä tahdot”. :P Ehkä mä vielä saan houkuteltua hänet pohdintaan mukaan.
19.2.2011 21:31
Mua kiehtoo tumma punainen, tuo kahden oranssimman punaisen välissä oleva. Toinen vaihtoehto voisi olla tumma harmaa. Toisaalta on hauskaa jos huonekalu on kirkas väriläiskä, mutta mitäs sitten kun siihen kyllästyy? Tyynyillä, torkkupeitoilla, verhoilla ja muilla pikkuesineillä on paljon helpompi saada sisustukseen väriä kuin tekemällä aina uusia irtopäällisiä tuoleihin.
Myös joku vaalea neutraali sävy voisi käydä hyvin jos vain muistaa suihkuttaa sen tekstiilinsuojalla ennen tuolin käyttöönottoa.
21.2.2011 15:15
Ei muuten huonompi pointti tuo kyllästyminen, on totta ettei taatusti tule verhoiltua tuolia vaikka viiden vuoden välein uusiksi. Tosin jos värin laittais mätsäämään mun ultimate-lempiverhoihin (= Marimekon oranssisävyinen Ystävät-kuosi) niin ehkä tuoleihinkaan ei kyllästyisi vuosikausiin. :) Harmaan taas pitäisi olla jotenkin sopiva sohvan sävyyn… Tummanharmaa ei olisi sekään hullumpi vaihtoehto. Hmmmm.
Jaiks on tää kyllä vaikeeta!