Äiti älä pelkää kyllä pidän itsestä huolen

Viikko sitten mulla oli maanantaina vapaapäivä, kiitos tammikuussa tehtyjen ylityötuntien. Tällaisen ylimääräisen vapaan voi käyttää monella eri tavalla, mutta kun kyseessä on helmikuun alku ja maanantaipäivä, siihen on vain yksi vastaus: GO-GO-GOOOOOM!

Legendaarinen risteily oli palannut Silja Europalle viime vuoden tauon jälkeen ja pakko myöntää, että Turku-Tukholma-Turku vaan toimii niin paljon paremmin kuin Helsinki-Tallinna-Helsinki. Satamassa nököttäminen on plassua siihen verrattuna, että voisi keinua avomerellä läpi yön… Ja kyllä muuten keinuttikin!

Virallinen GOOM-asu: mekko ja veska tuunattu haalareista, rannekello Axcent, sukkahousut H&M Divided, kiksukarvasäärystimet by Feline. Lisäksi korvissa Desthean tekemät lintuhäkkikorvikset, kaulassa hopeinen kaularengas KappAhl sekä jalassa tyttömaiharit Ten Points.

Feline löysi Marion ja Luigin kaverikuvaan.

Meidän kahden hytin porukka – kiitti seurasta tyypit! ♥

Humppabaarissa oli vissiin joku muukin.

Bileiden ensimmäinen esiintyjä oli Haloo Helsinki!, jonka keikalle vihdoin parin vuoden odotuksen jälkeen pääsin. Oltiin eturivissä ja huudettiin mukana äänet käheiksi – mulla ainakin oli seuraavana päivänä sellainen kähisevä makuuhuoneääni että huh huh. Mutta keikka, oi että se oli m-a-h-t-a-v-a!!! Kaikki mun lempibiisit soitettiin ja paljon muitakin, päällimmäisenä mieleen jäi ehkäpä Maailman toisella puolen, joka oli livenä vielä parempi kuin levyllä.

Mietin siinä keikan aikana, että Ellistä tulee jotenkin mieleen iki-ihana Maja Ivarsson! Maja on mun naisidoli numero yksi, ja GOOM-keikan aikana musta taisi tulla myös vähän Elli-fani. :) Kehitin myös pakkomielteen tuollaisesta paljettijakusta, kellään tietoa mistä voisi vastaavaa lähteä etsimään? Paljettihame mun ainakin on kaivettava kirppislaatikosta takaisin ja otettava käyttöön. Huomaa myös vesimelonitennarit!

“Ei mulla oo tarkkaa suuntaa, mä menen minne sattuma johtaa
Mulla on mukana kuvat, mutta katseet eivät kohtaa”

GOOM Staff.

Seuraavana esiintymisvuorossa oli Chisu, siinä vaiheessa kello oli jo reippaasti yli puolen yön. Siirryttiin HH!:n keikan jälkeen hengailemaan Felinen & Sintsun hytin tuntumaan, josta mä sitten parin tunnin päästä lähdin hyttitoverini Sannan kanssa kuuntelemaan Chisua. Kuultiin about puolet keikasta, parasta oli ehdottomasti Yksinäisen keijun tarina livevetona.

Kolmen aikaan yöllä oli reissun kylmin osuus eli Kalsariwiuhahdus, mitenkäs muuten. Pakkasta ei onneksi ollut montaa astetta, mutta voi hurja sitä tuulta! Kannella soi loistobiisi, yksi ehdoton suosikkini 2000-luvun puolivälistä eli Gigi D’agostinon I’ll Fly With You. Mikäs siinä hyppiessä – ei oo kylmä! Harmi ettei mulla ole kuvaa omasta Marja Tyrni -henkisestä asustani…

Seuraavana päivänä mentiin yhdeksän kieppeillä aamupalalle, kuudella eurolla sai jopa ihan kunnon sapuskaa toisin kuin Baltic Princessilla viime vuonna. Aamiaisen jälkeen pyörittiin 7- ja 8-kansilla, ihmeen hiljaista oli joka paikassa. Ei muuta kuin humppabaariin, juoma kouraan (no okei, pöydälle) ja tanssilattialle siis!

Tänä vuonna ei ollut haalarimerkkitansseja lainkaan eikä edes kultasimppaan ollut mahdollisuutta missään, mutta voitettiin me aamulla jokainen Reino & Aino -hiirimatot ym. tilpehööriä + Red Bullia. Ei ollut tanssilattialla kovinkaan ruuhkaista, kuten kuvasta näkyy.

Maanantaipäivän aikana hoidettiin taxfree-ostokset, käytiin syömässä perinteeksi muodostunut salaattibuffet (mahtisetti 9,50 eurolla!) sekä seurattiin 7-kannella NRJ-poikien ohjelmaa (mm. Miss & Mister Björn Borg -kisa). Loppuaika pyörittiin siellä täällä, vähän alkoi tällaista vanhusta jo väsyttää. Seitsemän jälkeen illalla oltiin takaisin Turussa, me Sannan kanssa sanottiin heihei ja tytöt jatkoivat vielä toiselle kierrokselle.

Että sellainen reissu se. Kivvaa oli!

Haloo Helsinki! – III [2011]