Pääsiäissunnuntain iltana tie vei siskon kanssa Klubille, sillä Viikate heitti puolentoista vuoden tauon jälkeen keikan Turun rajojen sisäpuolella. Meinasi tosin käydä vähän hassusti: tuntia ennen showtimea aloin pohdiskella mihin olinkaan kuukausi takaperin ostetut tiketit laittanut… Liput löytyivät lopulta kun keikan alkuun oli enää puolisen tuntia, paikka oli kirjoituspöydän laatikko kuten muistikin mutta ihmeellisen väliin olin onnistunut ne tyrkkäämään. Sitten ei muuta kuin vauhdilla autoon ja kaupunkiin!
Jouduttiin hetki jonottamaan pihalla, mutta kello taisi olla jotain varttia vaille luoviessamme loppuunmyydyllä Klubilla eteenpäin. Lavan lähialue ei oikein houkutellut, joten jättäydyimme suosiolla hieman kauemmas kuitenkin niin että lavalle näki. Ainakin pääosan ajasta, silloin kun kukaan hujoppi ei heilunut edessä. Takana tosin känniörvellettiin senkin edestä, huokaus.
Viikate julkaisi tuoreimman lättynsä Petäjäveräjät maaliskuun lopulla, joten keikalla kuultiin odotetusti monta uutukaista rallia. Herrat tulivat lavalle tuttuun tapaan Haaskalinnut saalistaa soidessa taustalla, varsinainen keikka käynnistyi uuden levyn ensimmäisellä singlellä Sysiässä ja myös toinen aiemmin kuultu kappale Itkijänainen soi niin ikään Klubilla.
Välissä tuli toki vanhempaakin tuotantoa, mm. Ei ole ketään kelle soittaa, Kaunis kotkan käsi sekä Pohjoista viljaa. Lisäksi saatiin nauttia sellaisista mahtavista liveversioista kuin Eräs kaunis päivä (ne rummut! ♥) ja Hautajaissydän, josta Kaarlen tulkinta kuulostaa aina vaan hienommalta. Illan viimeinen oli ehkä hieman yllätyksettömästi Kuu Kaakon yllä, joka on tainnut olla lopetusbiisi jokaisella näkemälläni keikalla syksystä ’09 lähtien. Upea kappale, ei siinä mitään, mutta eiköhän finaalin jo soisi päivittyvän uudempaan?!
Parhaiten mieleen jäi ehkäpä uudelta levyltä soitettu Syysvedet, aivan käsittämättömän hieno kappale! Kaiken kaikkiaan Petäjäveräjät on taattua V-tyyliä ja paranee jokaisella kuuntelukerralla. Kiekko tulee huomenna soimaan taatusti automatkalla, sanoi puolisko mitä sanoi… Mistä tulikin mieleeni, että tarttis varmaan hipsiä tästä pakkaamaan. Adjö!
Humane – Welcome to this Wonderland [2005]
4 kommenttia kirjoitukseen Muistaisin kaiken jos vain osaisin
LauraL
13.4.2012 20:33
Olin kiirastorstaina täällä treella pakkahuoneella väijymässä samaista orkesteria. Oli mukava aloitus pääsiäislomalle. Harmittaa, että oman kameran puutteessa sain lainaksi pikkupokkarin, eikä sillä kyllä kummoisia kuvia tullut :( No, muutama ihan jees, kyllä niistä bändin erottaa.
Topin version kuullessani, en osannut kuvitella miltä Hautajaissydän kuulostaisi Kaarlen esittämänä, mutta tykkäsin kyllä kovasti siitäkin.
Hyvän keikan vetivät ja nyt odotellaan kesän keikkaa.
Ninam
14.4.2012 17:14
Kivi-iskelmä soi ja bongasin tekstisi sopivasti. Turku on hämmentävä kaupunki mitä tulee rock-keikkoihin. Viikate-miehet aina meitä niin kehuu. Oli kyllä loistava keikka, vaikka minä en toivo keikoille enää mitään muuta lopetusta kuin Kuu kaakon yllä. Minulle jäi käteen onneksi Kaarlen nimmari
Furi
16.4.2012 13:41
Enää vajaat pari viikkoa Lutakon keikkaan! Oli kiva lukea Turun samanmoisesta sitä odotellessa. :))
Jose
16.4.2012 19:37
LauraL, mullakin oli keikalla kevyempi kamera mukana – päätin kerrankin keskittyä itse musiikkiin ja nappasin vain muutaman kuvan muistoksi. ;) Joku toinen kerta ehkä taas enemmän/parempia.
Kesää odotellessa, totta tosiaan! Tulevana suvena taitavat pojat taas heittää vähän enemmän festarikeikkoja kuin viime vuonna. Saaristo Openissa näyttäisivät ainakin olevan heti kesän alussa, loppukesästä toivottavasti myös DBTL:ssä.
Ninam, mulle KKY lopetusbiisinä on kaksipiippuinen juttu – toisaalta hieno kappale kruunaa hienon keikan, toisaalta kaipaisin jotain uutta. Setit kuitenkin toimivat erinomaisesti myös ennen KKY:n julkaisua. Hmmm, ehkä mulla on vähän ikävä niitä “alkuaikojen” (ts. oman V-taipaleeni v. 2005 alun) ralleja? Mut ei siinä, hyvä keikka oli jälleen kerran!
Furi, kelpais mullekin – vaan ehkä oottelen kesää & festareita. Hauskaa Lutakkoa!