Sunnuntainen aamupäivä Ruoholahdessa

Viikonlopun Helsinki-reissun jälkimmäisenä aamuna aurinko paistoi sadesäätiedotuksista huolimatta kirkkaana heti aamusta, joten heitin vaatetta päälle ja lähdin kävelemään kohti Kaapelitehdasta. Lämmin ei toki ollut silloinkaan ja merituuli toi oman osansa viileyteen, hrrr. Mahtaakohan Ruoholahdessa koskaan olla tyyntä? Onneksi aamupäivän aurinko sentään lämmitti eikä ollut ihan niin vilu kuin edellisenä iltana.

Merikaapelihallista löytyi Kierrätystehdas-tapahtuma, jossa oli ohjelmaa jos jonkinlaista: oli työpajaa ja ilmaistoria ja kauppatoria ja niin edelleen. Viimeisenä mainittu kuvassa yllä, katsottavaa siis riitti! Näytteilleasettajien joukossa oli joitakin ennestään tuttuja toimijoita, mutta kivasti myös monta uutta tuttavuutta. Mielettömän inspiroivia juttuja myyntipisteillä olikin! Mieleen jäi mm. miesten kauluspaidoista tehdyt mekot, mahtavia oivalluksia miten miesten peruspaidasta saa taiottua naisellisen vaatekappaleen.

Kierrätysaihe saa väkisinkin aina miettimään niin omaa kuin muidenkin kulutuskäyttäytymistä. Eniten jaksaa suorastaan järkyttää se määrä mitä ihmiset heittävät ehjää tavaraa roskiin, kun ei jakseta viedä kierrätykseen! Puhumattakaan siitä miten vanhat huonekalut ym. vain dumpataan johonkin, on se sitten roskakatokseen tai jopa metsään – kaatopaikalle vieminen kun on ilmeisesti liian vaikeaa. Meidänkin taloyhtiön roskiksille ilmestyy aina välillä käyttökelpoista tavaraa, joka jätetään vain siihen kun ei mahdu roskikseen. Jokin aika sitten kirosin roskiksille jätettyjä ruokapöytää ja kahta pikkulipastoa, varsinkin kun koko päivän oli satanut. Joku sentään oli käynyt lipastot pelastamassa, kun seuraavan kerran menin ohi.

Pöydällinen Kiss kiss -taidesukkahousuja.

Värikkäät ukkelitekstiilit SOPIVAshopin osastolla.

Tiedän kyllä, etten itsekään ole mikään mallikuluttaja. Ostan vaatteeni pääasiassa uutena halpaketjuista ja osa huonekaluistamme on niin ikään uutena hankittu edulliseen hintaan. Tuntuu vain niin suurelta erolta ostaa esim. Ikean tv-taso alle 200e tai sitten vastaava Muuramelta n. 750e… Mutta on meillä paljon vanhaakin, mm. isovanhempieni vanha sänky ja lipasto sekä kullan kotoa löytynyt keittiön pöytä ja tuolit. Niin ja tulevaisuudessa tietysti itse kunnostetut nojatuolit! Lisäksi olen koko ikäni kierrättänyt jätteet enkä heitä mitään ehjää pois vaan pyrin löytämään sille uuden kodin.

Remake EkoDesignin eko-ompelimosta tullutta. Tykkään raitamekosta!

Vielä kun oppisi hyödyntämään paremmin kierrätysideaa myös vaatteiden osalta. Käyn hävettävän harvoin kirpparilla ja olen huono tuunaamaan vanhoja vaatteita, käsityöt kun ei ole vahvinta osaamistani kouluaikojen tekun tuntien jälkeen. Onneksi on äiti, joka on paitsi hamsteri myös taikuri ompelukoneen kanssa. Ehkä mäkin vielä joskus opin? Onnistuinhan tekemään haalareista mekon täysin omin pikku kätösin. Toivoa siis vielä on.

Kaapelitehtaalta lähdin lähes tyhjin käsin, lähes siksi että ilmaistorilta nappasin mukaan ihan loistavan tietokoneaiheisen lehden 90-luvun lopulta. Voi muistoja, Netscape Navigator ja värikkäät Macit ja muut! Hurjaa ajatella miten paljon tietokoneet ovat 15 vuoden aikana kehittyneet, kännyköistä nyt puhumattakaan. Pää täynnä mietteitä suuntasin askeleeni takaisin Kamppiin, vähän eri reittiä kuin tullessa.

Aurinkoinen Ruoholahti oli armottomasta tuulesta huolimatta erittäin kaunis. Eri tavalla kuin vaikkapa Kamppi, mutta kaunis kuitenkin. Jos mun joskus olisi pakko muuttaa Helsinkiin, tahtoisin ehkä muuttaa Ruoholahteen. Tai sitten johonkin ihanaan vanhaan kerrostaloon, jossa olisi korkeat huoneet ja leveät ikkunalaudat. Onneksi mitään muuttopakkoa ei ole, tykkään liikaa Turusta ja muista “pikkukaupungeista” että voisin tuntea oloni kotoisaksi Helsingin kokoisessa paikassa.

Oho, tulipa tästä avautuminen. Tai siis, olen viime aikoina kirjoittanut lähinnä liibalaabaa ja nyt pitkästä aikaa pysähtyi miettimään vähän syvemmälle. Etiäpäin, sanoi mummo lumihangessa – siksipä lupaan itselleni jatkossa pohtia joka ainoaa ostostani entistä tarkemmin. Tähtään hyviin materiaaleihin, enemmän toisen käden hankintoihin enkä haali mitään turhaa nurkkiin pyörimään. Ja uudelleenorganisoin jo olemassa olevan omaisuuden.

Röyksopp – The Understanding [2005]