Olen aivan täysin unohtanut kirjoittaa yhdestä mahtavasta jutusta, jota pääsin töiden kautta kokeilemaan! Korjataan siis unohdus. Meillä oli helatorstain jälkeisenä perjantaina työporukan virkistyspäivä, jonka ohjelmassa oli seikkailua Flowparkin puissa.
Kyseessä on siis Skanssin “takana” oleva seikkailuhuvipuisto, jossa on eri tasoisia ratoja ylhäällä puissa 3-14 metrin korkeudessa. Radoilla liikkumista varten heitetään päälle asianmukaiset varusteet: kypärä, valjaat ja hanskat. Ennen radoille menoa käydään läpi varusteiden toiminta ja yleiset säännöt, mitään sen kummempaa ennakko-osaamista ei tarvita. Aurinkoisena ja lämpimänä päivänä kiipeily on varmasti parhaimmillaan, meille sattui harmiksi tosi viileä keli ja jossain vaiheessa vähän sataa tihuuttikin.
Ylhäällä puissa tasanteelta toiselle liikutaan erilaisia tehtäviä suorittaen joko “esteitä” (heiluvia polkuja, verkkoja, keinuja, liaaneja jne.) ylittäen tai vaijeriliukuen. Pääasia on, että jokin turvavaijereista on aina kiinni ettei vaan pääse vahingossakaan putoamaan maahan. Ratoja on eri tasoisia ja jokaisella on oma värikoodinsa, vihreä on helpoin ja musta haastavin. Itse esimerkiksi menin lähinnä kahden helpoimman tason ratoja, mutta seuraavalla kerralla voisin hyvin kokeilla vaikeampiakin.
Paras radoista oli ehdottomasti Flying fox, joka sisälsi useamman pitkän vaijeriliu’un. Rata on hieman erillään muista ja tasanteet aika korkealla maasta, joten fiilis oli kieltämättä aika huikea! Tasanteella ollessa tunsi miten tuuli heilutti puuta, vaikkei silloin mitenkään erityisen kovaa tuullut. Ennen viimeistä liukua kiivetään vieläkin korkeammalle (kuva alla), siinä alkaa männyn latva olla jo lähellä.
Suosittelen: menkää ja ihastukaa! Meillä monet menivät vihreitä ratoja jalat täristen – ja riemuitsivat lopussa miten olivat ylittäneet itsensä. Se vaatii uskallusta alkuun, mutta kun hommaan pääsee sisään niin se on ihan älyttömän kivaa. Yllätin itseni selvittämällä ratoja paljon sutjakkaammin kuin olisin kuvitellut enkä missään vaiheessa edes huomannut jännittää. Tyylini oli ehkä enemmänkin ongelmanratkaisua yksi este kerrallaan, mutta muistin onneksi välillä nautiskellakin yläilmoissa kiikkumisesta.
Pakko päästä kesällä vielä uudestaankin!
(Kuvaparien kuvat nappasi kamerallani JH, muut otin itse.)
8 kommenttia kirjoitukseen Virkistyspäivä puissa
LauraL
29.5.2012 19:30
Oi vitsi, varmaan ollu mahtavaa!
Kauanko tohon oli varattu aikaa?
Jose
30.5.2012 08:51
Meillä oli aikaa klo 9-14, mutta alkuhässäköissä meni varmaan tunnin verran kun porukkaa oli paljon. Suurin osa feidasi paikalta parin tunnin jälkeen, itse kun lähdin yhdeltä niin olin viimeinen. Hyvällä säällä ja täysin terveenä viihtyisi taatusti pidempäänkin, mutta noin ekalla kerralla ja puolikuntoisena muutama tunti riitti mainiosti.
soila
30.5.2012 14:23
Mä olin Flowparkissa viime syksynä tyttökamujen kanssa. Reissu oli vieläpä mun idea, mutta osoittautuikin vähän turhan myöhään ettei kiipeily korkealla olekaan mua varten.
Toisinsanoen oli IHAN PERSEESTÄ! Ei mulla ollut siis hajuakaan, että mulla on näköjään korkeanpaikankammo! Eikä mulle edes tullut mitään sellaista “ylitinpäs itseni”-fiilistä suorituksen jälkeen, koska vedin pari rataa läpi ihan KUOLEMANPELOSSA. Huh se oli NIIN kamalaa. Kaikenlisäksi mä ja vähintään yhtä pelokas kaverini saatiin ihan hirveät flunssat ton jälkeen…
Mutta muut meidän porukat olikin tosta ihan innoissaan eikä ne olis malttaneet millään tulla puista alas. Mulle jäi sen sijaan ikuiset arvet :)
Desthea
30.5.2012 17:25
Joo voipi olla että mullekin sais maksaa jonkin verran että suostuisin menee tonne puihin keikkumaan, huh.. ;-D
Jose
30.5.2012 23:06
Soila, tässä hyvin näkee miten me kaikki ollaan erilaisia. :) Meillä jotkut jäi vaan alas kattelemaan eivätkä ottaneet edes varusteita, jotkut taas menivät vaan pari rataa ja saattoivat jättää keskenkin. Mä en ole koskaan pitänyt itseäni mitenkään huimapäisenä ja itse asiassa olen luullut kärsiväni jonkun sortin korkeanpaikankammosta, mutta näköjään se on iän myötä kadonnut. Lapsena ja vielä teininäkin olin tosi arka enkä uskaltanut edes huvipuistojen laitteisiin – ja nykyään melkeenpä kaikki menee!
Desthea, kaikki ei joo koe tuota yhtä houkuttelevaksi kuin mä. :)
sansu:)
1.6.2012 09:38
näyttää mahtavalta, tonnekin pitäis joku kerta saada aikaiseksi mennä! :)
Jose
1.6.2012 15:50
Se ON mahtavaa! Ois hauska koota joku hyvä sakki ja mennä porukalla leikkimään apinaa. :)
Jenni
4.6.2012 21:38
Pakko päästä tuonne joskus! Oltiin jo pari kesää sitten menossa, mutta sitten iski kesäflunssat päälle ja Turun reissu jäi vliin. Mutta hekä joskus. Oon semmonen apina et olisin varmaan ihan elementissäni tuolla. :DD