AvainsanaJotain uutta

13.1.2019
15:29

Eka joulu omassa talossa

Että sellainen blogiloma taas vaihteeksi, ohopsansaa – ja mä kun olen vähän niin kuin lomaillut Nosh-töistäkin! Piti kirjoittaa ennen joulua, joulunpyhinä, siinä välipäivinä, heti vuodenvaihteen jälkeen… Onhan tässä sinänsä ollut kaikenlaista, olen mm. intoutunut siivoamaan kaappeja ihan urakalla ja monta iltaa on mennyt tavaroita läpikäydessä. Kirppiskasa senkun kasvaa, vielä kun ehtisi naputella asioita nettiin tyrkylle ja toivoa että joku hakisi mahdollisimman paljon kaikkea pois.

Joulukuusessa

Mutta kurkataanpa nyt äkkiseltään miltä meidän joulu näytti. Vuosi sitten päätin, että tämä ensimmäinen joulu omassa talossa vietetään ihan vain kotona, kun olemme viimeiset 10 vuotta pyörineet muiden nurkissa. Tai no, jouluaattona kävin tyttären kanssa päivällä isovanhempieni luona joulupuurolla, mutta sen jälkeen poistuttiin kotoa vasta pyhien jälkeen. Ratkaisu oli mitä mainioin, oli ihanaa kun joulu näytti just siltä kuin itse halusi eikä tarvinnut istua autossa yhtään ylimääräistä.

Joulukuusi löysi paikkansa olohuoneesta, vihdoin sai oikein kunnon ison kuusen! Se tuli tuttuun tapaan vanhempieni metsästä, 3-vee oli mamman ja papan mukana kuusimetsässä valitsemassa ja kaatamassa niin meidän kuin muidenkin sukulaisten joulupuut. Kuusenjalka meillä oli jo ennestään, musta tähdenmuotoinen metallinen – tykkään edelleen kovasti. Kuusi tosin oli sen verran kapearunkoinen, että jalan säätövara ei meinannut riittää ja puu kenotti koko joulun enemmän tai vähemmän kallellaan, kun emme saaneet aikaiseksi laittaa mitään kiilapaloja tms. Pysyi kuitenkin koko ajan pystyssä, vaikka sitä vähän epäilin vauhdikkaan taaperomme takia.

Kuusi koko komeudessaan

Kuusi kannettiin sisään aatonaattona ja tytär pääsi isin avuksi koristelemaan. Väreinä oli pääasiassa punaista, kultaa ja hopeaa; suurin osa vanhoja koristeita, mutta jokusen uudenkin olin edeltävänä päivänä napannut alehyllystä mukaan. Aiempien vuosien latvapossu löysi tällä kertaa paikkansa alemmilta oksilta, kuusella meinaan oli korkeutta ihan kiitettävästi niin pieni possu olisi latvan hujakoilla ollut turhan mini. Kaupoilta ei löytynyt mieluista tähteä, joten latvaan päätyi porukoiden kätköistä löytynyt latvatähti hieman ehostettuna. Ihan nätti joulukuusesta tuli, vaikka olisi koristeita ehkä voinut olla enemmänkin nyt kun tuota kuvaa katsoo. Aattoa edeltävänä yönä tonttu toi kasan lahjoja kuusen alle, mikä aamulla herätti pikkuväessä ihmetystä sekä jännittyneitä kiljahduksia.

Aaton murkinat
Joulukattaus

Joulusauna kotikotona lämmitettiin jo aatonaattona, myös sisko oli perheineen paikalla. Ennen sinne lähtöä huiskin vielä joulusiivouksen loppuun, sillä aattoaamulle en halunnut jättää mitään siihen liittyvää – olen viettänyt ihan tarpeeksi monta jouluaaton aamupäivää elämässäni imuroiden. Jouluaaton saikin sitten ottaa suht rennosti, päivällä tosiaan tehtiin pikapyrähdys Turkuun joulurauhan julistus radiosta kuunnellen ja alkuillasta mun vanhemmat sekä setäni tulivat meille. Ruokapuoli koostettiin yhdessä, omassa keittiössä valmistui jälleen inkiväärinen linssi-bataattilaatikko, porkkala sekä marinoitu punasipuli vähän erilaisella reseptillä tällä kertaa. Seitanin tekemistä mietin, mutta menin kuitenkin helpomman kautta eli valmiilla nyhtökaurapullilla. Lisäksi pöydässä oli mm. kinkkua, iskän savustamaa lohta, mätiä, silliä, sienisalaattia sekä peruna-, porkkana- ja maksalaatikkoa. Kattaus oli varsin simppeli, haaveilen aina kaikista upeista koristeluista ym. mutta valitettavaa kyllä en oikein osaa toteuttaa sellaisia…

Jälkkäripöytä aattona
Aattoillan tunnelmaa

Jälkkäripöytään tein superhelpon piparijuustokakun Suklaapossun ohjeella, mukavan helppo resepti kyllä. Konvehteja oli toki pöydässä myös, perinteisen 100 päivän karkkilakon jälkeen suklaa maistui taivaalliselta mutta maha ei ollut asiasta samaa mieltä. Pieni vinkki vissiin… :’D Aattona tosin herkuttelu jäi lopulta aika minimiin, kun tuli syötyä varsinaista ruokaa niin paljon – kerrankin näin päin. Ruokailun ja jälkkäreiden välissä avattiin lahjat, lapset olivat varsin täpinöissään ja erityisesti 1-vee oikein kiljahteli innosta paketteja kanniskellessaan. Parasta oli luonnollisesti kaikki kääreet, pahvipaketit ja se ensimmäinen lelu, joka paketista paljastui.

Tapaninpäivän juomapuoli
Pientä naposteltavaa
Kahvipöydän herkkuja

Joulupäivä meni rauhallisesti, miehen perhettä kävi pikaisesti kahvilla mutta muuten olimme keskenämme. Tapanina sitten olikin hulinaa vaikka muille jakaa, kun mun suvun perinteiset joulurääppiäiset olivat ekaa kertaa meillä. Ihan kaikki eivät päässeet paikalle, mutta tasan 30 henkeä meitä lopulta oli ikähaarukalla 9 kk-92 v ja seitsemän max. 7-vuotiasta. Me lähinnä hoidettiin puitteet kuntoon ja vieraat toivat mukanaan ruokapöytään jotain, eikä todellakaan ollut pulaa syötävästä! Päinvastoin, hyvä kun pöytätila riitti… Jälkkäriosuuskin sisälsi niin montaa eri herkkua, ettei kaikkea meinannut jaksaa edes maistaa. Parit lisäpöydät piti keittiöön ja olkkariin tuoda sekä lisäksi mun vanhempien kaapeista extrasetti lautasia, laseja & ruokailuvälineitä. Olihan siinä kaikenlaista säätämistä, mutta kaikille riitti paikka pöydän äärestä ja vatsat tulivat täyteen – kaikki hyvin siis.

Sellainen oli meidän joulu! Joulukuusi lähti vuoden vaihduttua, mutta parit vähemmän jouluiset sisustusasiat jätin esille ja useamman valosarjan kun pimeää kuitenkin kestää vielä hyvän aikaa. Tytär lauleskelee edelleen joululauluja; niistä, glögistä ja pipareista olisin näin nuutinpäivänä jo valmis luopumaan… Kahta jälkimmäistä on vielä kaapeissa tuhottavana, ehkä ne loppukuusta maistuvat taas.

30.11.2018
23:09

Kohti joulua ja uutta vuotta

Siinä missä viimeksi päivittelin marraskuun alkamista, voisin nyt ehkä olla hippasen kauhuissaan siitä, että tänään marraskuu loppuu. Joulukuu todellakin alkaa huomenna enkä ole oikeastaan vielä varautunut siihen mitenkään – voi kääk! Kaikki koristevalot, joulujutut ynnä muut ovat edelleen kaapin kätköissä, vaikka erityisesti noita valoja olisi kyllä marraskuun pimeydessä ihan jo kaivannut… Täytyy viikonloppuna muistaa käydä hakemassa parit ulkokäyttöön sopivat ajastimet, jotta olisi edes teoreettinen mahdollisuus saada ainakin ne ulos laitettavat valosarjat ripustettua. Tajusin myös että verhotankojen puute hieman rajoittaa ikkunoiden eteen laitettavia valoja ja koristeita, joten sekin homma pitäisi hoitaa vielä ennen kuin pääsee toisessa asiassa eteenpäin. Ja ehkä ne verhotkin voisivat olla ihan kivat näin melkein vuoden asumisen jälkeen. ;)

Viikkopäivyrit 2018 ja 2019

Mutta hei, yksi loppuvuoden asia on hanskassa – nimittäin kalenteri ensi vuodelle! NOSH-edustajuuden takia päivyrin hankinta ajoissa oli ihan must – tai no, mitä pikimiten heti kun tajusin vähän niinkuin tarvitsevani sitä jo nyt. Pohdinnat menivät aika lailla samaa rataa kuin vuosi sitten ja samoja vaihtoehtoja pallottelin jälleen. Tämän vuoden olen mennyt Saanan ja Ollin kalenterin kanssa, kun se tuli sopivasti jossain myyjäisissä vastaan ihan tekijöiden itsensä myymänä. Tulevalle vuodelle kaipasin jotain vähän uutta ja erilaista, joten valinta oli yllättävänkin nopsaan tehty: vuoteen 2019 siirryn turkulaisen Annika Välimäen kalenterin kera.

Olin jo aivan kallistumassa bullet journalin opettelemiseen – ihan vain koska Aura – mutta tulin kuitenkin siihen tulokseen, että just nyt mun aika ei vain kerta kaikkiaan riitä siihen. Lisäksi tarvitsen koko kevään näkymän saman tien, jotta kohta käynnistyvä kutsubuukkaus sujuu mahdollisimman mutkattomaksi ja se ymmärtääkseni hieman sotii bujon idean kanssa. Annika Välimäen eleettömän kauniissa päivyrissä on kuitenkin myös bujomaisuutta, joten uskon sen olevan just eikä melkein nappiin tähän elämänvaiheeseen. Auran voin hankkia joka tapauksessa odottamaan sitä hetkeä, kun ehdin paneutua bullet journaleiden maailmaan tarkemmin.

Niin että 2019, tervetuloa vaan – valmiina ollaan!

19.8.2018
13:33

Uusia urapolkuja – ensiaskeleet NOSH-edustajana

Ohopsansaa, siitä on jo kolme viikkoa kun viimeksi olen jotain täällä blogin puolella kirjoitellut. Elokuu on ollut aikamoisen kiireinen ja päässä on pyörinyt enimmäkseen yksi asia, nimittäin syksyn uusia kuvioita työrintamalla. Instassa paljastinkin alkukuusta, että aloitin nyt ensimmäisen kauteni NOSH-edustajana – vähänkö jännää! Mun ei ole mahdollista tehdä mitään keikkahommia tms. päivätöihini, joten mennä tempaisin sitten tällaisen pienen sivuduunin tähän hoitovapaan virikkeeksi. Kun ei muuten ollut tarpeeksi ohjelmaa päiviin… ;)

NOSH Women syysmallisto 2018
LUNA collegemekko & OLO II trikooleggings.

Tämä edustajuuden aloitus on vienyt ihan hulluna aikaa; on ollut ties mitä kaikkea mietittävää, päätettävää, järkkäiltävää ja selvitettävää. Toiminimihän mulla oli jo ennestään (täytti itse asiassa 10 v. huhtikuussa!), joten se puoli yrittäjyydessä oli ja on onneksi suht selvää. Lisäksi on sitten ollut tarvikkeiden hankintaa, esittelymalliston täydentämistä, itsensä markkinoimista, vaatekutsujen sopimista, syksyn aikataulujen suunnittelemista. Ja koska olen joissain asioissa lievästi perfektionisti, niin vasemmalla kädellä tekeminen ei ole ollut vaihtoehto vaan täydellisyyttä tavoitellaan. Olen mm. potenut henkarikriisiä ja käyttänyt ihan liikaa aikaa sen miettimiseen, mitkä henkarit sekä näyttäisivät parhaalta että olisivat toiminnallisuudeltaan (vaatteet näyttävät hyvältä eivätkä putoile) ja ominaisuuksiltaan (kevyet, vievät vähän tilaa) ne kaikista parhaat… Lopullinen päätös on muuten vieläkin tekemättä, jahkailija kun tuppaan olemaan.

Lempparipökäni kevään mallistosta
PILKKU t-paita & GROOVE trikoohousut

Olen niin onnekas, että mulla on lähipiirissä edustajaystävä, jolta olen saanut monia kullanarvoisia vinkkejä tähän alkuun ja paljon myös ihan konkreettista apua. En voi kylliksi kiittää! Hän myös osittain vaikutti siihen, että ylipäänsä innostuin keväällä hakemaan edustajaksi. Muutama vuosi sitten olisin tuskin povannut itsestäni myyntiedustajaa yhtikäs mihinkään ja edelleen hetkittäin kyseenalaistan toimintani sellaisilla voi apua -ajatuksilla, mutta pääasiassa olen tähän asti ollut tosi hyvällä fiiliksellä ja varsin innoissani koko hommasta. Ihanaa kun saa kohkata vaatejuttuja tällä tavalla työksi! Jotenkin kummasti musta on myös vuosien varrella kuoriutunut semi-sosiaalinen tapaus, joten myös se vaatekutsuilla toisten aikuisten kanssa sosialisoituminen on erittäin tervetullut hengähdyshetki kotiäitipäivien keskelle.

Mielenkiintoinen ja kaunis KUKINTO-kuosi
KUKINTO taskutunika & OLO II trikooleggings.

Pääpointti tässä työssä tosiaan on vaatteiden esitteleminen kutsuilla, ihan kenen tahansa olohuoneessa (tai vaikka työpaikan taukohuoneessa) millaisella kokoonpanolla tahansa. Mitään ostopakkoa ei ole kellään, joskin kutsujen järjestäjä saa itselleen tapahtumaan ostosrahaa, joka ehdottomasti kannattaa hyödyntää. Itse tutustuin tällaiseen konseptiin kolmisen vuotta sitten ja sen jälkeen olenkin pitänyt just Nosh-vaatekutsuja useamman kertaa niin yksin kuin jonkun kanssa kimpassa. Olen kovasti tykännyt siitä, että saa hyvän syyn kutsua kaverit kylään ja samalla voi sovitella läjän vaatteita ilman sovituskopissa hikoilua. Ja mikä parasta, paikalla on yleensä useampi makutuomari! Asukuvista voinee päätellä päätellä, että Nosh on ollut yksi luottovaatemerkeistäni viimeiset pari vuotta. Arvostan laatua ja kestävyyttä kuin myös ekologista ja eettistä valmistusta (lue lisää Noshin vastuullisuudesta mikäli aihe kiinnostaa) niin omassa kuin lastenkin vaatekaapissa. Seison siis jo ihan omakohtaisten kokemusteni perusteella tukevasti Noshin tuotteiden takana.

NOSH syksyn syleilyssä
KAISLA hupullinen tunika.

Kaiken muun ohella myös sosiaalisen median käyttötaitoni ovat kaivanneet hieman päivitystä. Lasten jälkeen olen laiskistunut esimerkiksi omien Facebook-kuulumisteni suhteen ja keskittänyt somepäivitykseni lähinnä Instagramiin, jota taas en ole yhdistänyt millään lailla Fb-minääni. Pyörittelin jonkun aikaa vaihtoehtoja miten toimia jatkossa päätyen lopulta siihen, että Nosh-jutut saavat sujahtaa vanhaan tiliini muiden aiheiden sekaan ja laajempi markkinointi keskittyy Fb-ryhmääni. En siis jatkossakaan tule Instaan re-postaamaan mainoskuvia yms. vaan Nosh on siellä mukana enemmänkin fiilistelypohjalta ja yhtenä elämän osa-alueena siinä missä kaikki muukin. Mutta se tässä nyt kävi, että ikään kuin virallisesti tulin kaapista ulos Insta-tilini kanssa. :D Ja voi olla, että myöhemmin joudun miettimään uusiksi myös blogiminäni tilanteen.

Laadukkaat ja mukavat vaatteet tilanteeseen kuin tilanteeseen
MILA t-paita & CINDY jeggings.

Somesisältöä suunnitellessani olen päässyt herättelemään uinuvan harrastukseni valokuvauksen. Kuopuksen vauvavuosi on ollut jotenkin niin hektistä, että kamera on joutunut pölyttymään laatikossa pitkiäkin aikoja, joten nyt oli ihanaa kaivaa se taas esiin ja räpsiä omia sovituskuvia syysvaatteista. Mahtaako kaverit kohta enää uskaltaa treffata mua, kun nakitan ne joko kameran taakse tai eteen… :P Kuvissa on tosiaan syksyn uuden NOSH Women -malliston vaatteita, koko malliston voi käydä kurkkaamassa lookbookista. Uutuudet ovat toistaiseksi myynnissä vain meidän edustajien kautta eli kommenttia tai viestiä tänne päin, mikäli haluat jotain tilata oman garderobisi jatkoksi. Toki muutenkin kannattaa aina tehdä Nosh-tilaukset edustajan kautta, jotta pääsee osalliseksi myös NOSH klubin kuukausittain vaihtuvista klubieduista – ja siinä sivussa tukee pienyrittäjyyttä. ♥

Liity ihmeessä mukaan mun NOSH-jengiin, niin pysyt kätevästi kärryillä mitä kaikkea kivaa Noshilla on tarjota! Mieluusti ajelen Varsinais-Suomen alueella luoksesi rekkini kanssa mikäli kutsujen pitäminen kiinnostaa, mutta myös yksittäiset tilaukset – vaikka ihan pienetkin – ovat oikein tervetulleita. Ja hei jos jäi mielen päälle jotain kysyttävää tai muita ajatuksia, niin kommenttiboksi on avoinna.

(Kaksi ekaa kuvaa otti lahjakas Jenni – kiitos!)

24.7.2017
17:58

Vihdoinkin järkeä pyyhekaappiin?

Pakkaillessamme taannoisen kesälomareissun tavaroita kirosin jälleen kerran meidän ihan perus pyyhkeitä, jotka vievät tolkuttomasti tilaa laukussa. Miksen vieläkään ollut ostanut ohuita ja kevyitä hamam-pyyhkeitä, vaikka niitä on hehkutettu niin blogeissa kuin lehdissä jo ties miten pitkään? Onneksi päiväretki Mikkeliin toi vihdoin ratkaisun asiaan, kun bongasin heti Asuntomessuille saavuttuamme tällaisia pyyhkeitä myyvän osaston. Pois lähtiessämme suuntasinkin sitten suorinta reittiä tamperelaisen Linan pyyhkeiden ääreen suorittamaan sitä vaikeinta osuutta, kuosien ja värien valitsemista.

Lina hamam-pyyhkeet

Tärkeintä oli saada meidän aikuisten pyyhkeet korvattua kevyemmillä versioilla. Päädyin raidallisiin Tyyni-pyyhkeisiin, joilla on kokoa muikeat 100×180 cm, ja väreiksi valikoitui musta sekä fuksia. Lisäksi tytär sai valita kaupan päälle 70×140 cm kokoisista Ranta-lastenpyyhkeistä itselleen mieluisan värin, keltainen oli hänen valintansa. Kassalla sain vielä kehotuksen napata mahatyypillekin oman pienemmän Ranta-käsipyyhkeen (45×90 cm), joten kauniin harmaa antrasiitti pikkupyyhe laitettiin neljänneksi kassiin. Oli kyllä varsin mukava yllätys tällainen messusetti, kiitosta vain!

Pyyhkeet on nyt käyttöönottopesty ja muuton jälkeen pääsevät saman tien käyttöön. Saa nähdä korvautuuko pikku hiljaa loputkin pyyhekaapista kevyemmillä versioilla – sen verran kompakteja nämä hamamit ovat, että mikäli käytettävyys on yhtä hyvä niin hurahdus lienee taattu. Jotkut simppelit yksiväriset voisivat olla kivat, vaikkapa vaaleamman ja tummemman harmaat. Bebelle ainakin täytyy jossain kohtaa hankkia vähän isompi pyyhe, kun tyyppi siitä kasvaa.

5.4.2017
23:51

Kevään jännät tuulet

Olen blogannut viitisentoista vuotta ja siinä ajassa on muuttunut paitsi minä itse, myös blogimaailma aivan totaalisesti. Muistan hyvin sen vuodenvaihteen, kun Indiedays julkistettiin – mikä kohu siitä silloin syntyikään! Oma bloggaamiseni ei näiden vuosien aikana ole muuttunut olennaisesti, vaan edelleen kirjoitan hyvin päiväkirjamaisesti ja lähinnä itselleni muistiin. Yhteistyökuvioita on kertynyt vain pari hassua enkä vieläkään ole järjestänyt yhtä ainokaista arvontaa, vaikka ehkä olisi joskus ollut aihetta. En ole halunnut olla kenellekään tilivelvollinen, millaista sisältöä täällä tarjoilen tai kuinka usein ylipäänsä ehdin blogin pariin. Varmasti lukijoita on jäänyt matkan varrelle hitaan tahdin tai tylsien juttujen takia, mutta mahdollisesti siellä ruudun takana on myös sellaisia, jotka ovat pyörineet täällä jo pidempään..?

Varpublogit

Nyt olen kuitenkin, näin sopivasti blogin 7-vuotissynttäreiden kynnyksellä, hypännyt mukaan johonkin itselleni uuteen ja tuntemattomaan: Varpublogit on tällä viikolla ensiaskeleensa ottanut, paikallisuuteen keskittyvä blogiyhteisö ja Ajastaika on yksi mukana olevista blogeista! Sinänsä täällä ei muutu muuta kuin se, että sivupalkkiin on ilmestynyt yhteisömme logo, jota klikkaamalla pääsee tutustumaan koko meidän Varpujengiin. Yhteistöitä tms. saattaa toki tulla enemmän (tosin jo 1 krt/vuosi on enemmän kuin mitä tähän mennessä on ollut, heh), mutta noin yleisesti jatkan ihan samaan tyyliin kuin ennen. Eli postaan kun ehdin ja aiheet pomppivat miten sattuu eikä punaista lankaa löydy jatkossakaan. :D


Kuva: Jenni / Kapeat kadut

Uusia ja jänniä juttuja siis! Toivon kovasti että tämä innostaisi mut kirjoittelemaan useammin. Tällä hetkellä ainakin vaikuttaa lupaavalta, pää ihan pursuaa kaikkia ideoita niin bloggaamisen kuin valokuvaamisen suhteen. Seuraavaksi tosin taidan pyrkiä nukkumaan parit kunnon yöunet, ne ovat meinaan jääneet hieman vähemmälle viime aikoina… Ja näköjään jäävät taas tulevanakin yönä, ehh.

Seuraa Varpublogeja:
Instagram | Facebook | Twitter

Avainsanat

& Other Stories 3h + k 15 minutes of fame 31 päivää 100 faktaa Aakkosjärjestyksessä Ahistaa Ajat menneet Alennuksella Apulanta Astiakaappi Asuntomessut Asuteemat Aurajoen rannoilla Baarissa Blogitapaamisia CBR Converse COS Designia Turusta Dislike DIY eBay Elixia Elokuvat Elämän pienet ilot Esikoinen Feel Unique Festarointi Flickr Fustra Geokätköily Gina Tricot Goodbyes H&M Helsinki Herqperc Homemade Home sweet home Housuista asiaa Huvipuistossa Häähumua Hääpäiväkuva Höh ja pöh iAsiat Ihastuksen huokaus Ihkutus Ihmetyttää Ikea Ikävä Insinöörin uudet lelut Inspiraatio Instagram Intissä tapahtuu Itsepaljastuksia Jotain uutta Joulu Juhannus Jumitus Jyväskylä Jänskätys Kahvilassa kerran Kantovälineet Keikalla Kesä Kevät Kiire Kipeänä Kirsikankukkaloisto Klubi Kollaasi Korut Kosmetiikkahaaste Kouvostoliitto Kuopus Kuvameemi Kynnet Kysymysmerkkejä Lahjottua Lainasanat Lappi Lapset Laserleikkaus Lastenvaatehulluus Lastenvaunuhullu Laukkuja Leireily Levylautasella Life's beautiful Lindex Listausta Lomalainen Lomilla Lumene Luonnonkosmetiikka Marimekko Markkinat Meikit Mekkokesä Merellä seilaten Messut Miehen vaatekaapilla Motoristikirkko Muistot Muotihäppeningit Muutoksia Muutto Myyjäiset Mádara Nettikaupat Nosh Object Collectors Item Odotus Oho hups Olivian tyylitesti Oma blogi Omakuva Once in a lifetime Onnea on Opiskelijatouhua Pariisin Kevät Pasikurssi Photo a day Pikkujoulut Pikkukaksio Polaroid Poptaide Puolivuotiskatsaus Päivän parhaat Pääsiäinen Rakkaus Rauma Reseptit Safkaa Salo Samuji Sauna Second hand Selected Sivistävää Sosiaaliset mediat Studio25 Sukulaiskekkerit Sunnuntaifiilis Suomi Design Supertreenit Syksy Synttärit Taaperon temput Talo maalla Talvi Talvisota Tampere Teeaddiktio Teemabileet Testissä The Body Shop Thumbs up! Tigi Toinen kierros Tuoksut Tuparit Turku Tyylivuosi Töllössä Unimaailma Uudet kuoret Uusi alku Uusikaupunki Uusi koti Uusivuosi Vagabond Vappu Varpujengi Vaunuarvostelut Vauva talossa Vauvavuosi Vertailussa Vierailla mailla Viherpeukalo Viikate Viinit Vink vink Vuonna 2016 Vuosikatsaus Väsy Wii-hii! Yksinäisyys Ystävät Ärsyttää! Ötökkäongelma
Scroll Up