Stella – Löytäjä saa pitää [2008]

Huh huh, onpa riittänyt säpinää koko viikonlopun! Ja oikeastaan viikonkin, sillä meillä oli suhteellisen raskas ja vapaa-ajaton viikko. Tiistaina oltiin aamusta myöhään iltapäivään tetsaamassa, vasempaan käsivarteen on viime viikon mustelmien kaveriksi ilmaantunut läjä uusia mustelmia ja myös reidet ovat osittain sinipunaiset. Mä en tajua miksi mustelmoidun (hah mikä sana) niin älyttömän helposti, muilla on mustelmia tuskin lainkaan. Nytkin näytän lähinnä siltä, että mua on mukiloitu oikein kunnolla… Ihana pitää lyhythihaisia paitoja lomilla. o_O

Keskiviikkoaamulla lähdettiin ampumaradalle, jossa ammuttiin sarjoja kääntyviin tauluihin ja lisäksi oli rastikoulutusta mm. kevyeen kertasinkoon sekä telamiinaan liittyen. Alkuillasta pyöräiltiin leiripaikkaan, jossa meillä oli yön yli kestävä majoittumisharjoitus. Mun kanssa samaan telttaan osui pelkästään poikia, mikä oli omalla tavallaan rentouttavaa tavanomaisen tyttöjen kikatuksen sijaan. Yö meni ihan mukavasti, vaikka välillä heräsikin järkyttävään kuumuuteen. Oma kipinävuoroni oli heti puolenyön jälkeen, joten sain yöllä jopa nukuttua muutaman tunnin.

Torstaina aamulla laitettiin teltta kasaan ja poljettiin takaisin kasarmille, sen jälkeen päästiinkin sitten vaihtamaan varusteita. Kerrassaan mahtavaa saada hikisten paitojen ja maastopukujen tilalle puhtaita vaatteita! Iltapäivällä oli ensimmäinen kunnon marssi, joku 9 km taisteluvarustuksessa. Lämpötila oli jälleen varmasti lähempänä +30°C, joten hiki valui ja vettä sai juoda vähän väliä. Marssi tuntui lähinnä hartioissa ja jaloissa, illalla koko kroppa tuntui olevan täysin jumissa. Nyt onneksi parin lepopäivän jälkeen lihakset alkaa olla kunnossa taas ja niskakin huomattavasti parempi.

Perjantaina oltiin taas ampumaradalla, tällä kertaa harjoittelemassa polviasennosta ampumista. Toisen puoliskon ampuessa toisella oli suojeluharjoitus, ts. vedettiin tst-varustuksen lisäksi niskaan sadevaatteet ja päähän kaasunaamari (aka nasse). Jos joku saa pään hikoamaan niin se on kyllä nasse! Aivan järjetön fiilis sen jälkeen, kun oltiin heitetty pieni lenkki suojeluvarustus päällä ja sai ottaa nassen pois naamalta.

Lomille lähtö oli aika hulinaa kuten aina, onneksi sentään ehti käydä pikaisesti suihkussa. Turkuun saavuttuani kävin kotona kääntymässä ja suuntasin jokirantaan, jossa treffasin siskon ja törmättiinpä sattumalta Jyväskylän kaveriini E:hen. Loppujen lopuksi mun DBTL jäi yhteen keikkaan, tosin en mä muita oikeastaan kaivannutkaan. Viikate veti jälleen kerran hienon keikan – vaikkakin joko Tie tai Pohjoista viljaa olisi ollut mukava lisä settiin. Eniten yllätti Kaakko, joka kuulosti todella hyvältä muttei yhtään tutulta, mä kun olen enimmäkseen kuunnellut bändin tuotantoa Unholan uruista eteenpäin. Täytyykin nyt ottaa kuunteluun myös vanhemmat albumit ja EP:t.

Viikate @ DBTL

Kannattaa muuten tsekata Viikate.fi-sivuston Samin – jonka bongasin lavan edustalta ja ehdin vaihtaa pari sanaa juuri ennen keikan alkua – DBTL 2008 -galleria. Tyylikkäiden keikkakuvien läjästä löytyy muutama foto myös Viikatteen keikalta.

Perjantai-illalla käytiin pariin otteeseen Lynissä, välissä piti piipahtaa pikaisesti kotona vaihtamassa kengät sekä heittämässä vähän ruokaa nassuun. Käväisin myös Kukassa yhdellä tädin ja sen poikaystävän kanssa ennen kuin suuntasin unten maille. Lauantaina olin siskon kanssa siskon ex-poikaystävän ja sen nykyisen tyttöystävän (sisko on siis edelleen hyvä ystävä eksänsä kanssa) tupareissa, saunottiin ja grillattiin – oli niin hyvä tarjoilu, että kaupunkiin lähtiessä olin lähes räjähtämispisteessä. Päädyin taas Lyniin, jossa istuin tunnin-pari muutaman tupakaverin seurassa, kun olivat tulleet Turkuun asti bilettämään.

Tänään olen lähinnä lojunut, väsyttää ihan julmetusti. Seuraavana viikonloppuna nukun kyllä enemmän, ei tällaisesta valvomisesta tule muuta kuin äkäiseksi. Tunnin päästä onkin sitten suunnattava askeleet kohti linja-autoasemaa, muutama tunti eteenpäin ja olen taas tutussa punkassa.