Ähky. Jonkin sortin mediaähky, luulisin. Karkkiähkyn lisäksi siis. Taidan lopettaa karkinsyönnin taas, kunhan ensin olen saanut yhden pussillisen Fazerin uusia Ässä Hässäkkä -karkkeja. Vaikka suklaa kuulemma tekeekin hyvää mielelle, mun vartalo on eri mieltä. Onko hälyyttävää, etten näin joulun jälkimainingeissa enää kestä katsoa reisiäni?

Valot

Työt turkulaisessa varastossa päättyvät tämän viikon jälkeen, sitten olen jälleen Salon ja tekstiviestien ja pikapuheluiden armoilla. Firman nimissä tosin olisi myös toimintaa, ehkä keskityn siihen enemmän. Paljon olisi myös henk. koht. juttuja, joita pitäisi ja joita tahtoisin tehdä. Toiminimen kotisivun parasta ennen -päiväys meni aikaa sitten, ja portfoliokin olisi kiva saada vihdoin valmiiksi – olenhan sitä jo vuosikaupalla väkertänyt. Tämä blogi kaipaa uudistusta, joskaan en tiedä minkälaista.

Välillä (kuten tänään) tuntuu kuin en edes eläisi. Jotain pitäisi tehdä, jotta elämä lähtisi rullaamaan eteenpäin. Vaan mihin suuntaan toivoisin sen rullaavan, siinä vasta kysymys. Tänään olen pohdiskellut josko lähtisin taas koulunpenkille istumaan, opiskelemaan vähän lisää. Ei mitään toista korkeakoulututkintoa, vaan jotain sellaista joka täydentäisi jo olemassa olevaa koulutustani. Parin viikon sisällä on löydettävä vastaus, ainakin tähän yhteen paikkaan, jota vähän katselin sillä silmällä.

Lisää valoja

Haluaisin valokuvata paljon enemmän kuin mitä nyt kuvaan. Kaipaan inspiraatiota ja innostumista, mielekkäitä kuvauskohteita, valoja ja värejä! Tahtoisin tavata uusia ihmisiä, ehkä ystävystyäkin (tai edes kaverustua). Haluaisin löytää jälleen liikunnan ilon, käydä salilla ja/tai jumpissa tai ihan vain lenkkeillä. Maailma on kaunis, mutta silti nökötän illat sisätiloissa muiden nauttiessa raikkaasta talvisäästä.

Onneksi mulla on ihana avomies, joka pitää mut järjissäni no matter what.

Tiistaiterveisin Jose, joka jää pohtimaan siirtyäkö takaisin sohvalle
Sinkkuelämää-boksin pariin vai jäädäkö kikkailemaan blogin kanssa.