Eilen työpäivän jälkeen tulin siskon kyydissä Turkuun. Kävin kotona vaihtamassa vaatteet ja sitten suunnattiin saman tien kaupungille. Parit asiat (mm. liput Viikatteen huhtikuiselle keikalle ♥) tuli hoidettua, kunnes syöksyttiin puoli kuuden näytökseen katsomaan Tim Burtonin versio Liisasta Ihmemaassa. Tässä kohtaa kultakin oli kävellyt keskustaan, ja istutettiin siis kaikki kolme takapuolemme Kinopalatsin pehmeisiin penkkeihin sekä laitettiin 3D-lasit silmille. Kymppirivi oli muuten pikkasen turhan edessä, välillä tuntui ettei katse riitä koko kankaan leveydelle.
Alice in Wonderland oli huikea ja varsinkin noin 3D-versiona mahtavaa katsottavaa. Tuttu tarina, uudet – lähinnä visuaaliset – mausteet. En ole koskaan läähättänyt Johnny Deppiä enkä tee sitä jatkossakaan, mutta hyvinhän häiskä roolinsa veti Hulluna hatuntekijänä. Se mua vähän häiritsi, että Valkoisella kuningattarella (Anne Hathaway) oli järjettömän tummat kulmat ja tummaa huulipunaa, jotka tekivät muuten niin heleän lookin jotenkin tunkkaiseksi.
Usein kaikki 3D-elokuvissa käyneet valittavat painavista/valuvista laseista, mä olen tässä(kin) vastarannan kiiski. Ainakin eilen ihan täysin unohdin, että mulla oli lasit silmillä! Jos niitä yrittäisi normaalilla tavalla pitää päässä niin ei varmaan tulisikaan mitään, mutta mä laitan ne sillain hassusti sangat yläviistoon. Pysyvät nenällä mainiosti eivätkä sangat paina mistään. Tai ehkä musta vaan on niin hienoa, kun voi nykyään käydä elokuvissakin ilman silmälaseja tai piilolinssejä…
Niin tai näin, suosittelen lämpimästi leffateattereissa parhaillaan pyörivää Alice in Wonderlandia ihan kaikille – jos ei muuten niin yleissivistyksen kannalta. ;)
0 kommenttia kirjoitukseen Illan mittainen visiitti Ihmemaahan