Ja sitten päästään vihdoin faktalistan viimeiseen osaan! Alkuun tuntui, etten tätä enää saa niin helposti täytettyä, mutta kun vauhtiin pääsi niin kohtia olisi keksinyt vielä lisääkin. Jaksoiko joku lukea kaikki kolme? Elävästä elämästä tutuille: opitteko jotain uutta musta vai oliko kaikki tuttua kauraa? Näihin on taatusti hauska palata myöhemmin, vuodessakin jotkut asiat ehtivät muuttua aika tavalla. Kuvamateriaali on tällä kertaa luontoaiheista, kävin alkuillasta kävelemässä ja mukana oli D90 ensimmäistä kertaa 35mm objektiivilla varustettuna. Siinä vasta sellainen kombo, että huh huh. Kyllä tuo valovoimainen pikku-Nikkor toimi erinomaisesti vanhan D70s:n kanssakin, mutta uudemman rungon kanssa jälki on jotain aivan mieletöntä. Ainakin mun semiamatöörisilmään ja sehän mulle on se tärkein mittari. ;)
71. Haaveilen rivitalokolmion ostamisesta kullan kanssa. Ärsyttää kun ne ovat niin paljon kalliimpia kuin kerrostaloasunnot.
72. Olen viime kuukaudet ollut aika sisustuskuumeinen ja pohdiskelen vähän väliä erilaisia sisustuksellisia kysymyksiä. Juurikin siihen unelmissa pyörivään rivarikämppään.
73. Tahtoisin paljon vaaleaa pintaa herkullisilla yksityiskohdilla sekä mustan keittiön. Myös kiiltävä musta lautalattia on haaveissa, mutta sen en usko ainakaan vielä seuravassa asunnossa toteutuvan.
74. En pidä ajatuksesta, että asun isossa betonimöhkäleessä kymmenien mulle täysin tuntemattomien ihmisten kanssa. Oman kerroksen naapurit ovat naamatuttuja kyllä, mutta esimerkiksi meidän alapuolella asuva nuoripari ei ole koskaan vaivautunut avaamaan ovea käydessämme pimpottamassa ovikelloa (ötökkäasioista oli silloin kyse siis).
75. Yläkerrassa asuu herra, jolla on sama sukunimi kuin mulla, ja useampi ihminen on meille tullessaan ajattelematta soittanut alaovella hänen ovisummeriaan. Emme kuitenkaan ole mitään sukua.
76. Toivoisin sukunimeni olevan harvinaisempi. Se voi toteutua kahdella tapaa, joko menemällä naimisiin kullan kanssa tai ottamalla itselleni sukumme alkuperäisen nimen. Ensin mainittu on todennäköisempi vaihtoehto.
77. Etunimeni vasta onkin yleinen, olihan se suosituimpien 80-luvulla kastettujen nimien joukossa. Nuorempana en tykännyt nimestäni, mutta nykyään se sopii mielestäni oikein hyvin mulle.
78. Vanhempani olivat kuulemma päättäneet nimeni jo kun olin vasta pilke silmäkulmassa. Poikien nimiä ei edes harkittu, olivat niin varma että tyttö sieltä tulee.
79. En ole koskaan koskenut kastematoon, muistaakseni ekaluokalla tehdessämme onget ja mennessämme kalastamaan heitin koukun ilman mitään syöttiä veteen. Madothan näyttääkin jo ällön limaisilta!
80. Kuten myös sammakonkutu, jollaista tosin olen ala-asteella pitänyt kädessä. Kerran.
81. Etanat sen sijaan ovat aika söpöjä, vaikka en mä kyllä sellaiseenkaan koskea haluaisi.
82. Inhoan kaikenmoisia ötököitä ja kiljahdan useimmiten kohdatessani hämähäkin sisätiloissa. Kaikista pahimpia örkeistä ovat kuitenkin luteet, sattuneesta syystä. Ihan uskomatonta miten pieni hyönteinen on niin sitkeä ja lisääntyy niin vauhdilla.
83. Myrkytys onneksi näyttää tehonneen eikä lutikoita ole moneen viikkoon näkynyt. Nukutaan silti edelleen patjalla lattialla ja vaatekaapin sisältö on pitkin poikin kämppää, kun vielä pitäisi yksi varmistusmyrkytys tehdä.
84. En enää edes muista millaista on elää, kun voi yöt nukkua sängyssä ja vaatteet valitaan aamuisin kaapista.
84. Telkkariakin katsomme nykyään lattialla istuen, onneksi sieltä harvoin tulee mitään katsomisen arvoista. Pelkään ettei me koskaan ehditä ostaa erästä tyylikästä harmaata ja nahkaista vuodesohvaa, jota olen pariin otteeseen käynyt Vepsäläisellä ihastelemassa.
86. En voi sietää kesäkurpitsaa tai punajuurta, kumpaakin olen maistanut mutten koskaan tykännyt.
87. Lempiruokani jouluna on äitin tekemä perunalaatikko.
88. En ymmärrä miten päivän aikana ehtisi juomaan sen 2 l vettä, jota päivittäin suositellaan muiden nesteiden ohella juomaan. Eihän sitten ehtisi muuta tehdäkään kuin olla vesilasi/-pullo kourassa?
89. Olen hyvin kiintynyt iMaciini, joskaan en näiden puolentoista kuukauden jälkeen vieläkään osaa käyttää tätä sujuvasti.
90. Magic Mouse on ehkä suurin kompastuskiveni, jotenkin sen käyttö vain on niin hankalaa. Hipaisurullaus saa yleensä aikaan sen, että rullailen dokumentteja tai selaimen välilehtiä miten sattuu. Jossain hipaisut toimii erinomaisesti, toisissa ohjelmissa taas ruudulla sinkoilee tavaraa edestakaisin kun vähänkään hiireen koskee.
91. Ainoa ohjelma, jota Windowsista kaipaan on Winamp. Applen oma iTunes ei vaan ole yhtään niin mukava käyttää, ihan harmittaa kun ei Winampia saa muille alustoille.
92. Onneksi mulla on edelleen kannettava, en ihan täysin pääse erakoitumaan Windows-maailmasta. Läppärissä oleva Vista tosin on hanurista, Win7 olisi paljon parempi vaihtoehto.
93. Rakastan lakritsia, voisin mussuttaa sitä vaikka joka päivä. Uusin ihastukseni on Pandan valkosuklaiset omenalakupalat.
94. Ruuan kanssa juon mieluiten rasvatonta maitoa, Valion kiitos.
95. Olen aika tarkka sen suhteen, missä ostamani ruoka on valmistettu. Suosin lähes poikkeuksetta kotimaista, kun se on mahdollista.
96. Tarkastan joka kuukauden tiliotteesta kaikki pankkikortilla maksettujen ostosten kuitit.
97. Tykkään myös papereiden mapittamisesta ja aakkostamisesta sekä käytän Excel-taulukoita kaikkeen mahdolliseen tilastointiin.
98. Inhoan pölyä ja epäjärjestystä, minkä takia siivoankin kotona vähintään kerran viikossa.
99. En todellakaan ole saanut siisteysintoilijan geenejä perimässäni, sillä muut meidän perheessä ovat enemmän tai vähemmän sotkevia tapauksia.
100. Rakastan perheeni jäseniä ja perhe on mulle tärkeintä maailmassa. Kultsi on alusta saakka tullut hyvin toimeen perheeni kanssa ja lukeutuu nykyään jo vakiokalustoon.
Näyttää siltä, että ihan pian lehdet puhkeavat esiin! Kevät on aina yhtä ihana vuodenaika. ♥
Sally Shapiro – Disco Romance [2007]
5 kommenttia kirjoitukseen Viimeinen osa sadasta
11.5.2010 23:49
Mä aattelin kanssa aamukahvilla miten ihana kevät on. Tai vaikka se yleensä tulee liian myöhään ja ärsyttää takatalvet yms niin aina on jotenki sellanen mukava fiilis kun tietää, että koko kesä vielä edessä ja luonto herää :)
12.5.2010 08:41
Minäkään en ole koskaan koskenut kastematoon. Enkä ottanut kalaa itse pois koukusta. :D Kalastuksesta pienenä tykkäsin, mutta piti aina olla joku mukana tekemässä nuo puuhat eli toisin sanoen tykkäsin pidellä sitä vapaa.
Minulla on yllättävän yleinen nimi kokonaisuudessaan, vaikka pienenä en tiennyt yhtään saman nimistä edes pelkällä etunimellä. Henkilöllisyys on joskus mennyt sekaisin kahden eri tyypin kanssa. Nyt sukunimen vaihtuessa kesällä ei pitäisi löytyä yhtään saman nimistä. :)
12.5.2010 14:00
K-serkku
Exactly! Ja varsinkin ne hetket, kun huomaa ensimmäiset maasta puskevat kukat ja kun yhtäkkiä puut ovat täynnä pienenpieniä lehtiä – ne ovat jotain ihan parasta. :)
Tincali
Mä en itse asiassa ole tainnut kaloihinkaan koskea ennen kuin nyt tässä kämpässä asuessa, kun erään kerran päätin tehdä uunikalaa. Nams se oli kyllä hyvää, harmi kun mies ei oikeen tahdo kalaa syödä. Ja aiheesta tulikin mieleen kotitaloustunti muinoin yläasteella, kun raaka lihakimpale oli mun mielestä niin epäilyttävä et lopulta opettaja hermostui ja leikkasi lihan itse. :P Sen jälkeen olen onneksi oppinut käsittelemään raakaa lihaa, vaikkei se koskaan mitään mukaavaa ole.
Naamakirjan mukaan mulla on pelkästään Fb:ssa 10 täyskaimaa, tiedä sitten miten monta saman etu- ja sukunimistä kaiken kaikkiaan on. Hulluinta oli kun reippaasti alle 10 000 asukkaan kotikuntaan ilmestyi täyskaima naimisiinmenon seurauksena ja sattuipa olemaan vielä urheilija, jolloin multa alettiin kysellä miten kauan mä olenkaan urheillut. :D
13.5.2010 13:13
olihan noissa 100ssa jutussa jotain pieniä juttuja, joita ei välttämättä tiennyt/muistanut, mutta mitään kovin suuria yllätyksiä sieltä ei kuitenkaan paljastunut! :D kai me ollaan vaan tunnettu niin pitkään..!
17.5.2010 22:57
Niin mä vähän arvelinkin, että lähimmät ihmiset kyllä tuntevat mut sen verran hyvin. Enkä muutenkaan taida olla kovin tapojani/mielipiteitäni piilottelevaa tyyppiä. :)