Kävin viime viikolla pitkästä aikaa Sansun luona, karautin fillarilla suoraan töistä – sopivasti ruokapöytään, hehe. Mirolla oli edellisenä päivänä ollut nimipäiväkekkerit, joten jälkiruuaksi nautimme teetä ja kakkua ynnä muuta herkkua. Kinuskikakku oli Elosen versio, hyvää oli vaikken kaikkien kinuskiasioiden ylin ystävä olekaan (lapsuudentrauma tuo kinuski mulle).

Nimpparikakku
A cup of tea

Mikäs sen mukavampaa kuin pälistä kaikesta mahdollisesta taivaan ja maan välillä, siinä ohessa sitten osallistua 4-vuotiaan leikkeihin mukaan. Olin tuon illan aikana mm. kissa, jalkapallotähti, junassa, veneessä… Kaikkea sitä lapsi keksiikin lyhyen ajan sisällä. Ilta tosin tuntui menevän aivan hujauksessa, lähdin lopulta kotiin vasta puoli yhdeksän pintaan kun Miron oli aika mennä nukkumaan.

Dinotarrat

Miro oli saanut nimpparilahjaksi ihan mahtavia dinosaurustarroja! Pehmoisia ne olivat, mutta eivät niin puff kuin muistelen omassa lapsuudessani pehmotarrojen olleen. Vai onkohan aika vaan kullannut muistot..? Tuollaisia voisi kyllä käydä ostamassa itsellekin ja liimata niitä esim. synttärikortteja piristämään.

Seuraavaksi olisi viikkosiivouksen vuoro, pakko tehdä tänään kun olen viikonlopun poissa. Viime viikolla kulta oli ihana ja siivosi koko huushollin, kun mulla oli kiirettä vähän jokaisena päivänä. Pyykiäkin pitäisi pestä mutta viitsiiköhän edes laittaa koneellista pyörimään, kun ei tuolla parvekkeella sateen ropistessa lasien ulkopuolella mikään kuitenkaan kuivu. Jokohan huomenna vilahtaisi vaihteeksi vähän aurinkoakin?