AvainsanaTeeaddiktio

Kaikessa tässä loppuvuoden hässäkässä olen tyystin unohtanut blogin jouluperinteen, jouluisen toivelistani! Sen verran pitkään olen tätä ehtinyt jo harrastaa (katso vaikka: 2017, 2016, 2015, 2014, 2013, 2012, 2011, 2010 ja 2009), etten raaski tänäkään vuonna jättää tekemättä. Sinänsä en oleta mitään sen kummoisempia joulupaketteja saavani ja jos joku nyt tahtoo jotenkin lahjoa, niin aineettomat lahjat lastenhoitoavusta johonkin hierontaan, jalkahoitoon tai vastaavaan olisivat erittäin pidettyjä lahjoja. Mutta jos puhutaan ihan konkreettisista lahjoista, olisin varsin muikeana esimerkiksi näistä:

Ykköstoiveeni taitaa olla herkut. :P Syyskuussa aloitettu 100 päivän karkkilakko ennen joulua (perinne sekin) on sinänsä saanut tottumaan elämään ilman karkkia, mutta suklaasta (ja lakritsista, ahh) kyllä haaveilen. Omaan jouluuni kuuluu karkkien osalta olennaisesti kaksi asiaa: Vihreät kuulat sekä konvehdit, joista suosikkini on Maraboun tumma versio Aladdin-rasiasta. Toinen mitä todellakin kaipaisin keittiöön on tee, sillä irtoteevarastoni on tällä hetkellä suorastaan olematon. Enimmäkseen juon vihreää ja mustaa teetä, maustetta saa myös olla. Esimerkiksi Théhuoneen sivuilta bongaamani Thé Champagne Black kuulostaa just mun makuun passelilta: samppanjarypälein maustettu musta teesekoitus mansikan paloilla, jasmiininkukkasilla ja ruiskaunokin terälehdillä.

Viikkokalenteri vuodelle 2019 on jo löytynyt, mutta seinäkalenteri uupuu vielä. Tämä vuosi meillä mentiin jollain perus mainoskalenterilla, joka toki ajoi asiansa mutta olisihan joku oikeasti kaunis seinäkalenteri aivan eri maata. Satokausikalenteri meillä jonain vuonna olikin ja nyt kun pitkästä aikaa kurkkasin miltä se nykyään näyttää, niin vautsi miten upea se ainakin vuonna 2019 on! Toisen, tyylillisesti aika erilaisen mutta yhtä kaikki kauniin version tarjoaa Polka. Seinäkalentereissa arvostan sitä, että merkattuna on nimipäivät, pyhät ym. ja että päivien kohdalle mahtuu kirjoittamaan kunnolla – siinä mielessä ne mainoskalenteritkin ihan menettelevät.

Astiakaappiin kaipaisin selkeyttä, kun nyt siellä on turhan monta erilaista kuppia ja kulhoa. Toivoisin siis astioita, jotka tekisivät astiakaapista yhtenäisemmän. Marimekolta meillä on eniten korvallisia (ja pari korvatontakin) Oiva-mukeja kolmella eri kuosilla, niitä voisin mieluusti ottaa muutaman jossain ihan uudessa kuosissa. Kuvan Svaale-kuosi on ihana, samoin esim. monet Siirtolapuutarhat – ja näitä voisi hyvin löytyä myös second handina. Uutena tulokkaana olen jo tovin haaveillut Puolikas-lautasista, erityisesti tuosta vaaleanpunaisesta.

Myös Iittalan tuotantoa ottaisin mielelläni keittiöön lisää. Valkoisia syviä Sarjaton-lautasia meillä on neljä, niitä tarvittaisiin ainakin toinen samanlainen satsi lisää. Myös yhdelle maljakolle olisi paikkansa, kirkasta Kastehelmi-maljakkoa olen monesti katsonut miettien miten sitä voisi hyödyntää ja mitä kaikkia kukkia siihen laittaisin, mikäli sellaisen joskus saisin.

Viimeinen toive olisi ehkä hivenen hankala kenenkään toteuttaa, kun en itsekään ole varma mitä tahdon: siisti talvitakki. Mulla on edelleen vanha Firetrapin villakangastakkini ja tyylillisesti tykkään siitä kyllä, mutta se on inan nafti ja riippuen alle puettavien kerrosten määrästä kaipaisin rinnalle jotain hieman väljemmän mallista takkia. Jostain fb-ryhmästä bongasin idean karvatakista ja olenkin sellaista koittanut nyt metsästää, kuitenkaan sitä oikeaa vielä löytämättä. On kyllä hankalaa päättää edes väriä, perusmustaa vai jotain herkullista keltaista, metsänvihreää tai ehkä jopa ruosteenpunaista..? Noh, luotan siihen että sopiva yksilö löytää tiensä luokseni jos on löytääkseen.

Tällaisia toiveita täällä tänä jouluna, varsin maltillisia kerrankin. Tai no, jätin nyt listaamatta kaikki utopistiset uusi keittiö, piharemontti jne. toiveet. :D Mitäpä siellä ruudun toisella puolen, mitä te toivotte joululahjaksi?

(Kuvat: Théhuone, Foodie.fi, Polka, Satokausikalenteri, Marimekko, Iittala, Urban Outfitters.)

Oikein ihanaa joulua! Joulunpyhistä on 2/3 takana ja täällä ainakin alkaa olla varsin ähkyinen olotila suklaan ynnä muiden herkkujen vetelemisestä… Mä todellakin tarvitsen taukoa kaikesta mässäilystä ihan silleen kunnolla, huominen vielä ja sitten se on stop. Pakko olla. Miten sitä voikin olla aina niin hölmö, että mättää herkkuja naamariin 24/7 vaikka vähempikin varmasti riittäisi? Uhh.

Meidän joulu on pitkästä aikaa ollut vähän normaalista poikkeava, sillä emme tänä vuonna viettäneet sitä mun kotikotona – lähinnä koska siellä on nurkat täynnä meidän muuttolaatikoita, eh heh. Sen sijaan kokoonnuimme tätini perheen luona Raisiossa, edellisestä kerrasta olikin ehtinyt vierähtää jo lähemmäs vuosikymmen. Se oli aikana, jolloin porukan nuorin oli pian 30 täyttävä siskoni. :D Nyt pikkuväkeä oli neljä, joista vanhin eskarilainen ja nuorin meidän 3-kuinen kuopus + bonuksena siskon mahassa vielä matkaava, kevään korvalla saapuva tulokas. Menoa ja meininkiä siis riitti!

Lasten iloksi myös punanuttuinen ukko lahjasäkkeineen eksyi paikalle heti alkuillasta. Meidän pimu oli alkuun kauhusta kankeana, mutta hetken isin sylistä katseltuaan uskaltautui mukaan jakamaan paketteja. Sitten jo hehkutettiin pukille kaikenlaista, erityisesti täysin random kommentti “mulla on isot silmät!” kirvoitti koko porukalta naurut. :’) Ihmisten keskittyessä lahjahommiin Kuisma-kissa tutkaili takapihan terassilla olevia nyssäköitä josko löytyisi jotain syötävää; kaiffari on tässä vuosien varrella vetänyt napaansa kaikkea mahdollista joulutortuista punajuuriin… Joulupukin jatkettua matkaansa jaoimme loput lahjat, minkä jälkeen aloikin armoton rapina ja kiljahtelu, kun paketteja availtiin. Muksut olivat innoissaan lahjoista, tosin ainakin meidän likalla meinasi mielenkiinto loppua välillä kesken, kun olisi vaan halunnut ruveta leikkimään ekoista paketeista tulleilla leluilla. Hauskaa oli seurata, miten taaperot kiikuttivat pakettiensa sisältöjä vuorotellen toisilleen nähtäväksi.

Lahjojen jälkeen oli aika siirtyä ruokapöydän suuntaan. Olimme kasanneet nyyttärimeiningillä niin kinkkua, laatikoita, useamman sorttista kalaa, erilaisia lisukkeita kuin sieni- ja vihersalaattiakin. Omassa keittiössämme valmistui viime vuoden tapaan inkivääristä linssi-bataattilaatikkoa ja porkkalaa sekä uutena kokeiluna marinoitu punasipuli, jossa makeuttajana on vaahterasiirappi. Muuten kaikki onnistui mainiosti, mutta porkkala oli ehkä vähän liian “savuista”, vaikka ihan ohjeen mukaan sen tein – seuraavalla kerralla täytyy koittaa muistaa vähentää savuaromin määrää esim. puolella teelusikallisella. Pääruokaa jonkun aikaa sulateltuamme oli vuorossa jälkkärit: juustoa, keksejä ja hilloja sekä tapaninpäivänä syntyneen serkkupojan synttärikakku. Ei muuten ollut illalla nälkä!

Aattoilta sujui kaikkinensa oikein mukavasti ja oli varsin piristävä poikkeus viime vuosien jälkeen. Yksi parhaista jutuista oli ettei aattona tarvinnut käyttää iltapäivän tunteja siivoamiseen, se kun on kuulunut jouluperinteisiimme turhan monena vuonna. Ensi jouluna onkin sitten vihdoin se mitä olen pitkään odottanut: saamme, voimme ja ennen kaikkea haluamme olla joulun kotona. Tällekin joululle saatiin sen verran sähläystä aikaan, että vannoin ettei ensi vuonna liikuta koko jouluna yhtään mihinkään.

Joulupäivänä sain viettää hetken itsekseni, joten napsin pikaisesti kuvat huushollimme joululahjoista. Otetaan siis ne vielä tähän perään, niin eivät jää koneen syövereihin unohduksiin.

Esikoinen sai mielestäni ihan sopivan kasan paketteja, niitä ei ollut överipaljon mutta silleen sopivasti, että kohta 3-vuotias jaksoi hyvin avata ne kaikki. Värityskirjoja tuli useampi, mutta ne ovatkin meillä ihan kulutustavaraa – tänään hän ehti jo värittää yhdestä varmaan puolet… Uutena juttuna oli tussit, aiemmin tyttö on värittänyt vain puuväreillä. Syksyllä vähän ennen pikkuveljen saapumista hankittu vauvanukke sai vihdoin muutakin vaatetta alkuperäisen kylpytakin lisäksi, ihan passelisti näköjään Baby Bornin vaatteet istuvat tuolle “merkittömälle” pikkunukelle. Itse olin kääräissyt pimulle pakettiin Mauri Kunnas -juttuja, pahvisen salkun sisällä oli tarttuvia pehmokirjaimia. Linjaa jatkoi mamman ostama setti Koiramäki-hahmoja, vielä kun löytäisi jostain Koiramäen talon sopivaan hintaan. Lontoon kummitädiltä tyttö sai Nextin kivat yöpuvut, enää ei tarvitse käyttää paita ja leggarit -komboa yöasuna. Äitiä ihastutti kovasti pinkit possulapaset, en ollut tuollaisiin ennen törmännyt. Paljon toivottu vauvatee sai aikaan riemunkiljahdukset, ja jouluaiheista muistipeliä on pelattu jo useampi erä.

Kuopuksen eteen kertyi yllättävän iso läjä paketteja, joiden avaamisessa mamma ja isosisko avustivat. Vauva sai myös lisäystä pyjamaosastoon, valkoiset pingviinit pääsevät heti käyttöön ja meiltä siirtyvät sitten odottamaan tulevaa serkkua. Hammasharja (kummisedälle esitetty toive) sekä villasukat ovat nekin saman tien käyttökamaa. Brion auto odottanee hetken aktiivikäyttöaikaa ja keraamista robottikoristetta aion varjella seuraavat vuodet tarkasti, jotta poika saa sen sitten joskus mukaan omaan kotiinsa. Mauri Kunnas oli edustettuna myös vauvan lahjoissa, mä olin ostanut Herra Hakkarainen -unirätin sekä suloisen pehmokirjan ja lisäksi yhdestä paketista paljastui autoäänillä varustettu kirja.

Meitä aikuisia lahjottiin pitkälti syötävällä: kouvolalaista betonisuklaata, lempparikonvehteja, kirpeitä Amerikan tuliaiskarkkeja, kotitekoista piparigranolaa, vähän lisää suklaata… Keittiöön saimme myös liiduilla merkattavat lasinkoristeet, Finlaysonin jouluisia servettejä, mulle varsin teekelpoisen (kooltaan siis) mukin lapsuudesta tutulla Polle-aiheella ja teekaappikin päivittyi parilla jouluteellä.

Tunturiväen teehetki / Metkatuote
Mustan teen pirtsakka sekoitus maustettuna terveellisillä gojimarjoilla, kermalla ja vaniljalla herkullisesti höystettynä.

Luomu Joulutee / Mokkapuu
Maku on kerrassaan marjaisen herkullinen ja glögimäinen sekä sopivasti lämmittävä. Mitä mainioin joulunajan herkkujen kanssa nautittuna tai ihan yksistään vaikka iltajuomana, tämä tee kun ei sisällä piristävää kofeiinia.

Kultakaramelli musta tee ja Kultamanteli hedelmätee / Kotigastronomi
Katseen vangitsevat uudet “kultahippuja” sisältävät luxus teet, jotka loistavat kullankimalletta myös valmiina juomana.

Uusi tuttavuus oli koko perheellemme suunnattu Iltasatuja kapinallisille tytöille, mielenkiinnolla otan kyllä tämän ilta-aikojen lukemistoon. Sivistystä lapselle sopivassa muodossa, aika huikeeta. Lisäksi saimme parit lahjakortit (isäni oli muistanut mua Biodellyn lahjakortilla, kelpaa!) sekä kynttilöitä ja Moshon saippuasetin. Paljon kaikkea kivaa tulevaan kotiimme, jeijee. Ja hei katsokaa mitä M toi pari päivää ennen joulua:

Mustista pilleistä tekemänsä himmelin! Ihan mahtava, sopii meille just eikä melkein. Olen koko syksyn miettinyt, mitä voisin ripustaa ruokapöydän paikkeilla katossa olevaan koukkuun, ja tuo himmeli on aivan täydellinen siihen. Nyt vain toivon, että saan sen ehjänä muutettua, koska sille löytyy aivan varmasti passeli paikka myös uudessa kodissamme. Huomenna olisi vielä perinteiset sukutreffit äidin puolen suvun kanssa, sen jälkeen alkaakin tämä joulu olla paketissa. Olen kyllä niin kiitollinen, että mulla on ympärilläni tällainen kattaus rakkaita tyyppejä – se on kuitenkin se mikä joulun tekee. ♥

Varoitus: tämä teksti sisältää todennäköisesti liian monta ihana-sanaa, mutta aivan syystä. Ihanaa!

Viikon verran päiviä sujahti ohi nopeammin kuin ehdin kissaa sanoa, mutta nyt olisi jälleen sopiva hetki ottaa yksi vinkki lisää sarjassa uusia turkulaisia tuttavuuksia! Tai no, nyt lähdetään hieman Turun rajojen ulkopuolelle, nimittäin vartin ajomatkan päässä sijaitsevaan Lietoon. Vanhan pankin tiloissa Liedon Ilmarisissa majapaikkaansa pitää sisustus- ja lankakauppa Kotilaituri, jonka olen kyllä tiennyt nimeltä jo pidempään mutta jossa en ollut jostain syystä käynyt ennen kuin päädyin sinne viettämään marraskuista iltaa Varpublogien porukassa. Visiitti osui sopivasti miehen aamuvuoroviikolle, joten lapset jäivät isin kanssa kotiin ja mä sain nauttia muutaman tunnin omaa aikaa – miten luksusta!

Ei tarvinnut montaa hetkeä katsella ympärilleen, kun jo alkoi lähestulkoon harmittaa etten ollut saanut aikaiseksi vierailla Kotilaiturissa aiemmin. Siis ai-van ihana paikka! Omistaja-Kati on osannut valita kaupan täyteen kaikkea mun silmää miellyttävää sisustustavaraa ja huolisin sieltä omaan kotiini, noh, suunnilleen kaiken. Kotilaiturin valikoima koostuu omistajansa mukaan rouheasta ja skandinaavisesta tyylistä sekä ripauksesta maaläheistä henkeä, ei siis mikään ihme että olin niin fiiliksissä.

Kotilaituri on erinomainen esimerkki tanskalaislähtöisestä hyggeilystä, ja Kati järjestääkin liikkeessään aika ajoin hyggeiltoja. Ensimmäiseksi sisään astuessa silmät osuvat melko varmasti hyggehenkiseen pöytään, johon on koottu eväitä erityisesti näin talven pimeyden keskellä hyggeilyyn. Olen tainnut asua jossain pimennossa, kun tuo Meik Wikingin Hygge – Hyvän elämän kirja oli mulle ihan uusi juttu… Toivottavasti ehtisin jossain kohtaa ottaa sen lukulistalleni, ja parasta sen lukeminen olisi tietysti Skandinaviskin jonkun suloisen tuoksukynttilän levittäessä tuoksuaan ympärille.

Uusi tuttavuus oli myös ruotsalainen dbkd, jonka keraamiset tuotteet sopivat monenlaiseen sisustustyyliin. Erityisen hurmaava on tuo NIB-maljakko, joka on parhaimmillaan jonkun yksittäisen simppelin oksan kanssa. Kuulimme tämän joulun trendivärin olevan maanläheinen ruskea, mikä näkyikin varsin hyvin Kotilaiturin joulukoristevalikoimassa. Kultaiset ja ruskeat hunajakennokoristeet ovat paperisia, dbkd:n sydämet ja kuuset keraamisia. Joulupöydän yhteydessä oli toki vähän vihreääkin: pienet söpöt huonekuuset näyttävät tosi kivoilta noin paperipusseissa. Myös kaktus (tai joku muu isohko kasvi) riisikorissa on ehdottoman toteutuskelpoinen idea sitten uuteen kotiin.

Mihin tahansa Kotilaiturissa katseensa kohdisti, oli siellä jokin uusi ihastuttava asetelma tai esine vastassa. Värimaailma, tuotteiden yksinkertaisuus, pienet yksityiskohdat sekä luonnon mukaan tuominen oksien yms. muodossa olivat ihanan inspiroivaa visuaalista ilotulitusta. Miten hyvältä oikeasti voi näyttää ihan tavalliset valkoiset kynttilät? No ihan hitsin hyvältä, kun ne on aseteltu ryppääksi ja laitettu kaveriksi käpyjä. Ja nuo lyhdyt, sinänsä niin tavalliset mutta kuitenkin sävynsä puolesta mielenkiintoisen erilaiset. Ah, en malta odottaa muuttoa omakotitaloon!

Kotilaituri on tosiaan paitsi sisustus- myös lankakauppa. Langat ovat saaneet kokonaan oman huoneensa, jossa hyllyt notkuvat kymmenistä ja taas kymmenistä eri värisistä lankakeristä. Valikoima näyttää niin houkuttelevalta, että saa jopa tällaisen käsityötumpelon harkitsemaan puikkoihin tarttumista. Lankapuolen keskellä on pöytä, jolle Kati oli kattanut meille pientä naposteltavaa ja mukeissa höyrysi kuuma glögi. Jutustelimme niitä näitä kaikesta mahdollisesta, oli mukavaa vain olla eikä kiirehtiä mihinkään tai minkään takia. Glögin jälkeen maistelimme tutustuimme Teministerietin teehen maistiaisten muodossa, erityisesti mieleen jäi #150 White Elderflower Champagne, shampanjatee. Ei puuttunut kuin se, että olisi vaihtanut kengät villasukkiin.

Illan aikana tajusin yhden must have -jutun uuteen kotiin: muotoilija Petri Seurin valmistamat kube-valaisimet. Olen niitä ihastellut siitä asti, kun joskus ekan kerran niihin törmäsin ja nyt ne on kyllä hankittava, koska pitäähän paikallista muotoilua tukea. Täytyy vain pohdiskella ensin millaisen version (tai versiot) sijoittaisin ja mihin sekä minkä sävyisenä. Kotilaiturin postikorttivalikoima oli sekin varsin herkullinen, taiteilijoina mm. Annika Välimäki ja Henna Adel. Katilla sattui olemaan myynnissä vielä pari kappaletta Annikan kalenteria, jota pääsin kuin pääsinkin hypistelemään livenä.

Liiketilan kauniin vihreästä seinästä ehdimme myös illan aikana puhua; sävy on Tikkurilan Nefriitti (N494) ja se tuntuu sopivan yhteen vähän kaiken kanssa. Uuteen kotiin haluaisin kovasti maalata jonkun seinän vihreällä, olin miettinyt kauniin tummanvihreää Vuonoa (M442) mutta se on tainnut nyt saada kilpailijan Nefriitistä. Riippunee tietysti siitä, mihin lopulta päätän väriä sutia.

Sitten se suurin ihastumiseni, Ernst, länsinaapurissa suositun sisustussuunnittelijan Ernst Kirchsteigerin oma sisustusmallisto. Tykästyin kovasti erikokoisiin ja -muotoisiin lasivaaseihin, joista pienimmät toimivat mainiosti myös tuikkukuppeina. Päädyinkin ostamaan meille kaikista isoimman pallovaasin jouluasetelmaa varten, siitä on taatusti iloa monessa muussakin tilanteessa. Voin jo nyt kuvitella jonkun ihanan värisen tulppaanikimpun tuossa ruokapöytäämme koristamaan… Lasin ja yksinkertaisen nahkanauhan yhdistelmä on niiiiin mun mieleen, että olisi todellakin tehnyt mieli ostaa vaasi poikineen. Myös mattapintaiset ruukut ovat älyttömän kauniita, samoin Ernstin tekstiilit. Tiedänpähän nyt minkä merkin valikoimaan suuntaan katseeni, kun sisustuspuuska oikein iskee uuteen kotiin muutettuamme.

Illan päätteeksi hypistelimme tuotteita vähän lisää ja suurin osa taisikin lähteä kotiin kassan kautta. Katsokaa nyt noita Teministerietin teepaketteja, oi miten ihania! Hetken pähkäiltyäni ostin mukaan sekä aiemmin mainittua shampanjateetä lahjaksi että meille paketin #160 White Mulberry -teetä, oikein hyvänmakuista sekin. Paljon kaikkea kaunista jäi vielä ostoslistalle, mutta parempi hoitaa muutto ja taloksi asettautuminen ensin niin näkee millaiseksi uusi koti alkaa muodostua. Ainakaan ei ole epäselvää, mistä saan silmääni miellyttäviä sisustusjuttuja – Kotilaiturista. Menkää tekin ja ihastukaa, tämän viikon ehtii ennen kaupan joulutaukoa (loppiaiseen asti). Kiitos Katille sekä kanssa-Varpusille kivasta ja ennen kaikkea inspiroivasta illasta!

Kotilaituri, Pahkalaukkaantie 1, Ilmarinen. Avoinna ti-ke ja pe 10-17, to 10-20 ja la 10-15. Jouluviikolla 51 avoinna ma-la 10-18.

Kun nyt jo joulukuuta eletään, on viimeistään aika tyrkätä eetteriin blogin ainoa jouluperinne eli vuosittainen joulun toivelistani. En todellakaan oleta tällaista settiä saavani – tärkeintä on toki rauha maassa ja läheiset ihmiset ympärillä – mutta mä olen kyllä aina keksinyt muutaman vähän materialistisemmankin toiveen jouluksi. Tänä vuonna listalla on useita asioita liittyen kotiin, taisi tätä kootessa takaraivossa kolkutella uusi koti ja reilun kuukauden päässä siintävä muutto… Ja sen tiedän, että ainakin toivomus nro 1 uuteen kotiin tulee tavalla tai toisella. :) Mitäs siellä ruutujen toisella puolella toivotaan joululahjaksi? Vai toivotaanko mitään? Mun edellisten vuosien listat voi halutessaan kurkata helposti tästä: 2016, 2015, 2014, 2013, 2012, 2011, 2010 ja 2009.

#1

Tämän joulun ihan ykköstoiveeni on kuivausrumpu! Olen niin korviani myöten täynnä tekstiileistä irtoavaa pölyä, jota on a) ihan tolkuttomasti ja b) aivan kaikkialla. Tiedostan kyllä, että näissä pienissä neliöissä se oikein korostuu eikä kodin pölyyntymisongelma varmastikaan ole yhtä paha vajaa 100 neliötä isommassa huushollissa, mutta olen silti päättänyt että kuivausrumpu on saatava. Olen ollut todella tyytyväinen jokunen vuosi sitten hankittuun Samsungin pesukoneeseen, joten rumpua olen kuikuillut samalta merkiltä. Vielä pitäisi selvittää onko jotain huomioitavaa siinä, että ne saa päällekkäin torniksi…

#2

Olen toisinaan alkanut vähän jo pelätä sitä hetkeä, kun vanha teenkeittimeni sanoo poks – siispä toivelistallani on uusi teenkeitin. Vaikkei nykyisen keittimen toimintatavassa ole sinänsä mitään vikaa, seuraavaksi hailkailen hieman hifimmpää versiota, jossa saisi säädettyä lämpötilaa ja haudutusaikaa sekä löytyisi myös pidä lämpimänä -toiminto.

#3

Vanha Olympuksen kamerani teki tenän viime jouluna, joten kamerakalusto päivittyi alkuvuodesta OM-D E-M1 -runkoon niin sanotusti pakon edessä ja samalla sain myös vihdoin hankittua vuosia haaveilemani M.Zuiko Digital ED 12‑40mm 1:2.8 PRO -objektiivin. Kieltämättä tuntuukin, että olen tänä vuonna ollut valokuvaamisesta innostuneempi kuin pitkään aikaan! Mulla on oikein kelpo setti nyt käytössä, mutta tokihan linssivalikoimaa tekisi mieli kasvattaa lisää… Esimerkiksi 17mm 1:1.8 tai 30mm 1:3.5 Macro ovat sellaisia objektiiveja, joiden perään haikailen säännöllisesti.

#4

Koska uusi koti ja muutto, on listalla luonnollisesti myös sisustukseen liittyvä toive. Vitran tyylikäs Uten.Silo 2 on ollut mielessä useamman vuoden, nyt voisi olla erittäin sopiva aika sille. Meillä on nyt väliaikaiskodissa ollut Ikean itse valituista osista kasattu säilytyssysteemi eteisen seinässä ja se on osoittautunut oikein käteväksi. Uten.Silo olisi paitsi näppärä, myös älyttömän hieno!

#5

COSilta vuosia sitten ostamani musta neuletakki on hajoamassa atomeiksi (kriisi!), joten uusi neuletakki olisi enemmän kuin tarpeen. Kaikista mieluiten ottaisin täsmälleen samanlaisen, mutta valitettavasti sitä tai edes samantyyppistä ei COSin valikoimassa enää ole, joten on pakko kääntää katse muualle. Erityisesti kotimaisten merkkien valikoima kiinnostaa, ja mallikin voisi olla hieman pidempi. Vieton musta taskullinen merinoneuletakki vaikuttaa sopivan mutkattomalta vaatteelta ja spesiaalimpi leikkaus tuo mukavan lisän vaatteeseen. Toinen mielenkiintoinen vaihtoehto on Alpan 100% alpakan villaa oleva Twilight harmaana, joskin myös metsänvihreä voisi olla kiva. Tai ehkä sittenkin lyhyempi Silent, joka olisi lähimpänä vanhaa neuletakkiani.

#6

Kunnon lämpimiä villahuiveja mulla on kyllä pari kappaletta, mutta sellainen ohuempi ja ns. siistimpi huivi uupuu. Olen nyt loppuvuodesta haaveillut kaikesta metsänvihreästä ja ainakin kuvassa tuo & Other Storiesin 100% villaa oleva huivi näyttää varsin täydelliseltä. Vähän rennompi vaaleanharmaa versio löytyisi Store of Hopelta, siinä on puolet kashmiria ja tuntuma on varmasti ihanan pehmoinen. Tosin multahan puuttuu siistimpi takkikin, kun vanha ihana villakangastakkini on turhan jämpti päällä…

(Kuvat: Gigantti, Hobby Hall, Olympus, Finnish Design Shop, Alpa, Vietto, & Other Stories, Store of Hope.)

Vuosi sitten syksyllä teimme ruskaretken Lappiin ja sillä reissulla tuli sattumalta vastaan irtoteetä, jonka kyljessä luki Mandragora. Ihastuin sodankyläläisestä kahvilasta ostamiini teelaatuihin kovasti, joten ei ollut epäselvää mistä halusin hankkia teet joulupaketteihin – ja niin lähti tilaus Mandragoran verkkokauppaan. Samaan tilaukseen klikkailin toki myös itselleni maisteltavaksi useampaa erilaista teetä, jotka tulikin juotua ennätysnopeasti ihan vaan koska olivat niin hyviä.

Loppukesästä erään kerran hiihtäessäni Forumin läpi silmiini osui tuttu kyltti. Mitä ihmettä, Mandragora! Turussa!? Oli vähän hoppu, mutta en mitenkään malttanut olla pyörähtämättä pikaisesti vasta-avatussa liikkeessä. Olin varsin into piukeana tajutessani, että nyt saisin täydennettyä teevarastojani lempilaaduillani helposti vaikka joka viikko. Vähintään yhtä paljon hihkuin myös kun kuulin blogiporukkamme saaneen kutsun tulla tutustumaan Mandragoran uuteen Turun liikkeeseen.

Mandragoran liiketila on hauskasti ikään kuin keskellä Forumia ja sisään pääsee kahdesta suunnasta. Toisen sisäänkäynnin luona vastaan tulee teeosasto ja sen mustat hyllyt, joilla nököttää kauniit rivit eri värisiä teepaketteja. Etualalla on pöydällinen lasipurkkeja kätkien sisälleen eri laatuja irtoteetä ja niitä voi nuuhkaista, kun yrittää keksiä mitä laatua tällä kertaa ottaisi. Lasipurkeista teetä saa siis ostettua haluamansa määrän, aivan kuin irtokarkkeja ruokakaupassa. Näin joulun alla Mandragoralla on myös sesongin mukainen hylly jouluteetä, valikoimaa näkyy sarjan viimeisessä kuvassa. Pari makua ehdin testata jo viime jouluna, nyt maistettavaksi valikoitui Leijuva lumihiutale -valkoinen tee.

Varsinaisten teelehtien lisäksi Mandragorasta löytyy paljon erilaisia tarvikkeita teen keittämiseen, juomiseen ja luonnollisesti hifistelyynkin liittyen. Itsehän valmistan irtoteeni lähemmäs 10 vuotta takaperin joululahjaksi saamallani keittimellä, jonka päivittäminen on kyllä ollut mielessä mutta vielä en ole saanut aikaiseksi, kun se kuitenkin toimii edelleen mainiosti. Kätevä kapistus, mutta toisinaan tekisi mieli ehkä vähän hifistellä veden oikealla lämpötilalla ja haudutusajalla… Simppeli lasinen teekannu voisi olla kiva, niin pääsisi kokeilemaan myös erilaisia teekukkasia. Kiitos vaan inspiraatiosta, Hiekkaleikkejä-blogin Jenni. ;)

Rupattelun lomassa kukin sai maisteltavaksi teetä tai kahvia valintansa mukaan. Kahvipuolesta en osaa sanoa mitään, mutta me teenjuojat valitsimme Teapigsiltä juomamme. Yrttihaudukkeista en innostu, joten toiveissa oli joku passeli musta tai vihreä tee. Mukiini päätyi lopulta popcornteetä, joka kuulosti varsin mielenkiintoiselta ja ehkä vähän kummalliseltakin. Ainesosina on vihreä tee ja paahdettu riisi; yhdessä niiden maku oli aika jännä, vähän sellainen inan kärähtänyt poppari. Teepussin sisältö näytti kieltämättä hauskalta!

Teapigsin läheisen hyllyn on vallannut kotimainen Arctic Warriors, jonka tuotteet pohjautuvat Lapin luonnon superfoodien voimaan. Puteleiden ulkonäkö herätti huomion positiivisella tavalla, mielestäni tummasävyisissä pakkauksissa on oikein onnistunut graafinen suunnittelu. En tällä kertaa tutustunut brändin tuotevalikoimaan sen enempää, mutta esimerkiksi MAHTI väinönputki-yrttieliksiiri voisi hyvinkin olla testilistallani tulevaisuudessa.

Sitten se herkkupuoli, oi ja voi! Vitriinistä voi ostaa yhden tai vaikka viisi tryffeliä, jotka kuulostavat – ja näyttävät – toinen toistaan herkullisemmilta. Suklaata valikoimassa on sen seitsemää sorttia, mm. itävaltalainen Zotter sekä latvialainen NelleUlla. Ja sitten vielä oma suosikkini Lakrids by Johan Bülow, jonka kuorrutetut lakritsit ovat aivan hullun hyviä. Lakridsilta olisi ollut joulukalenterikin, joka varmasti olisi tuonut paljon iloa synkkään joulukuuhun, mutta niin paljoa en lähtenyt jokavuotisesta joulunaluskarkkilakostani joustamaan.

Toisen sisäänkäynnin luona on pitkät rivit kahvipuolen juttuja, mutta niistä en valitettavasti osaa kertoa mitään sen enempää. Aiheesta tietää ainakin kuvassa vilahtava Urbaani Isä -blogin Marko, että sinne siis lueskelemaan mikäli kahvihommat kiinnostaa.

Kuumien juomien ohella herkuttelimme piirakoilla sekä shampanjatryffeleillä. Nuo tryffelit olivat siitä hauskoja, että pinnalla olevaa kimalletta oli illan päätteeksi niin sormissa kuin poskissakin. Maku oli jännä, ei kuitenkaan huonolla tavalla. Vähän olisi houkuttanut ostaa vitriinistä kotiin muutamaakin eri sorttista palluraa, mutta sain hillittyä itseni kun nuo taitavat aika karkiksi olla laskettavissa… Tänä vuonna olen antanut itselleni luvan ottaa karkin tai pari spesiaalitilanteissa, koska olisihan se nyt suorastaan huutava vääryys jos tällaisissa tapahtumissa pitäisi skipata maistiaiset kokonaan. :D

Mandragorassa oli ainakin tuolloin marraskuun alkupuolella useampaa erilaista joulukalenteria valikoimassa, ei toki mitään ihan perustavaraa mitä kaikkialla. Olen monesti harmitellut miksei markkinoilla ole joulukalenteria, jonka luukuista tulisi laadukasta irtoteetä ja Mandragora-vierailulla keksin tehdä sellaisen itse. Itselleni en sitä kuitenkaan tehnyt, vaan kiikutin tänään prototyypin joululahjan muodossa tädilleni ja hänen miehelleen, jotka ovat kumpikin intohimoisia teen ystäviä. Tekovaiheet kyllä taltioin, joten juttua DIY-irtoteejoulukalenterista tulossa blogiin lähiaikoina. Sitä odotellessa suosittelen käymään Mandragoran liikkeessä ihmettelemässä ja vaikkapa tekemässä hankintoja joulua varten!

Mandragora Turku, Forum Kauppakäytävä, Kauppiaskatu 4. Avoinna ma-pe 10-18, la 11-15, joulun alla myös su 12-16.