Insinööri-ihmiset merellä

Palataanpa jälleen ajassa taaksepäin pari viikkoa. Eräänä torstai-iltana soluttauduin aloittavien ja aloittavan mielisten tekniikan opiskelijoiden sekaan Silja Europalle – kysehän oli tietystikin jokasyksyisestä tapahtumasta nimeltä ASTin. Olin toki kuullut risteilystä jo silloin kun itse opiskelin, mutta en kuitenkaan insinööriopiskelijuudestani huolimatta ollut koskaan tapahtumaan osallistunut. Nyt oli sen aika – parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Viime kevään GOOMilla hyväksi havaittu risteilyporukka – Feline, Sintsu ja allekirjoittanut – jälleen koossa, Noora tosin tältä reissulta valitettavasti puuttui. Huomaa hyttiläisten yhtenäinen hattutyyli! (Ja taisi olla mukien sisältökin tässä kohtaa vielä samanlainen.)

Hylkäsin hatun aika pian naulakkoon ja vaihdoin Dressing Mimiasta ostetun hiuskoristeen päätä koristamaan. Kuvaa ottaessa mulla oli näköjään vielä irtoripsetkin naamassa, ne oli kuitenkin pakko ottaa muutaman tunnin jälkeen pois kun silmät tuntuivat kuivuvan päähän. Tekoripset + laivan ilmastointi ei ole kovin hyvä yhdistelmä.

Joskus yöllä poikettiin kannella vähän haukkaamassa happea. Pimeää ja tuulista, taisi olla himpun verran vilpoistakin. Joku random insinööritypy tarjoutui ottamaan meistä yhteiskuvan, niitä kuvia sitten löytyikin muistikortilta yllä olevan lisäksi useamman ruudun verran (tässä oli parhaat hiukset!).

Viiden pintaan kaaduimme väsyneinä petiin, vaikka meitä kovasti yritettiin saada vielä johonkin hillumaan. Vedeltiin unta palloon melkein puolillepäivin, kunnes suurin väsymys oli selätetty ja hytin ikkunasta (jee taas ikkunallinen hytti!) näkyvä aurinkokin paistoi houkuttelevasti. Nälkä kurisi vatsassa odottavasti, joten suunta oli suoraan keularavintolan salaattibaariin. Vajaalla kymmenellä eurolla sai lapata lautasen täyteen fetaa, kanaa, aurinkokuivattua tomaattia, paprikaa, krutonkeja, siemeniä, uusia jänniä makuelämyksiä… Nälkäisenä kokosin annokseni muistuttamaan lähinnä salaattivuorta, mutta kyllä mä kaiken jaksoin ahtaa napaani.

Iltapäivällä kävimme tekemässä ulkoilukierroksen kannella. Oli muuten aikamoinen tuuli! Aurinko paistoi niin mukavasti, että suojaisissa kohdissa kantta istui porukkaa ilman paitaa arskaa ottamassa. Ja perän kansibaarissa oli tietysti täysi meno päällä, vaikkei tainnut baari edes olla auki (vai olikohan, en nyt muista kun en itse juotavia kaivannut).

Asuvalinta laivalle oli helppoakin helpompaa, itse tuunattu haalarimekko pääsi oikeutetusti päälle. Merkkien ompeleminen tosin jäi lähtöä edeltävään iltaan, vaikka GOOMista nyt on jo reippaasti yli puoli vuotta aikaa eh heh. Enkä edes saanut kaikkia merkkejä kiinni, sillä pistin neulalla toiseen olennaiseen sormeen (peukalo ja etusormi ovat ne olennaiset siis) sen verran kipeästi että jäi loput merkit ompelematta. Tarkemmat tiedot asukokonaisuudestani löytyy Flickristä, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan.

Kaksi äksää.

Perjantain loppupäivä sujui meidän hyttimme osalta suhteellisen rauhallisissa merkeissä, kunhan hengailtiin ja tehtiin Tax Free -ostoksia ja sen sellaista. Laiva saapui takaisin Turkuun seitsemän jälkeen illalla, aikamoista menoa oli ihmisillä vielä siinäkin kohtaa. Epäilemättä moni jatkoi juhlintaa baarissa tms., me sen sijaan heitettiin Sintsu kotiin ja sen jälkeen suunnattiin Felinen kanssa yöksi maalle kotikotiin. Kaiken kaikkiaan muksakka reissu ja positiivinen eka ASTin-kokemus, kiitosta vaan kanssaristeilijöille!