En ole hetkeen kirjoittanut tänne blogiin mitään kunnollista. Oikeastaan en ole kirjoittanut yhtään mitään. Tammikuu, tuo kuukausista ankein, on onneksi liihottanut suht nopeasti ohi – enää runsas viikko ja ollaan jo helmikuun puolella. Näin talven pimeydessä ylitöiden väsyttämänä olen alkanut pohtia, onko elämässä ihan oikeasti järkeä.
Päivät katoavat samalla kaavalla: aamulla kukonlaulun aikaan ylös, vuorokauden parhaat (eli valoisat!) tunnit istun toimistossa, kotiin tullessa olen niin väsynyt etten saa mitään aikaiseksi. Välillä sentään raahaudun Elixiaan, mutta sielläkin meinaan nukahtaa tunnille. Viikonloppuisin nukun arkiöiden univelkoja pois, vaikka harvoin silloinkaan koisaan puolille päivin. Käyn Elixiassa jollain kivalla aamutunnilla, lauantai-iltana ehkä kotikotona saunomassa. Näen ystäviä, vietän aikaa avopuolisoni kanssa.
Ja yhtäkkiä viikonloppu on ohitse ja pitää taas kuluttaa iso osa päivästä töissä tai työmatkalla.
Remonttihommat eivät ole edenneet nimeksikään, koti näyttää edelleen siltä kuin hurrikaani olisi pyyhkäissyt yli. Tavaroita piilottelee muuttolaatikossa, ei niitä jaksa edes etsiä kun ei yhtään muista mikä voisi olla oikea sijainti. Eteisen seinässä maali näyttää teini-ikäisen akneposkelta, olohuoneen seinän tapettikerrokset ovat tiukassa kuin mitkä – näyttää vähän taideteokselta koko seinä, kun on rapsuteltu menneitä vuosikymmeniä irti. Sisustusinspiraatiota ja -ideoita olisi pää täynnä, mutta ei viitsi mitään alkaa toteuttaa ennen kuin on päästy pintojen kanssa eteenpäin. Siinä mielessä hyvä juttu, että ajatukset ehkä selkiintyvät paremmin kun on enemmän aikaa pähkäillä ja suunnitella kokonaisuutta.
Pimeitä iltoja piristämään löysin Kultajousen -70% alepöydästä kuvan punasävyiset tuikkuastiat. Olin ihastellut PartyLiten versioita ystävällä ja hetken jopa harkitsin sellaisten hankkimista itsekin, mutta sitten nämä tulivat vastaan. Köyhdyin neljänkympin sijasta kolme euroa, en valita. Eivät nämä ehkä yhtä luksusta ole, mutta ilahduttavat joka kerta ikkunalaudalla tuikkiessaan.
Bat For Lashes – Fur And Gold [2006]
4 kommenttia kirjoitukseen Punaisissa tunnelmissa
24.1.2012 18:27
Jotenkin hassua että ihan kohta on jo helmikuu, vitsit miten nopeesti viikot menee.
Ei muuta kun kittailua vaan siihen eteisen seinään ja täplätä pohjamaalilla ja kitata taas, jos tarve vaatii ja sitten kun on tyytyväinen pintamaali päälle. Yks helppo tapa kovin röpöselle pinnalle on Tikkurilan Presto R, telattava tasoite, ei ehkä oikeesti levity yhtä hyvin kuin kuvissa, mutta toimii.
Ja niihin tapetteihin suosittelen edelleen kastelua, reilusti vaan vettä pintaan (tietysti lattiaa kannattaa välillä kuivailla). Ja kun eka kerros on vettynyt, revitään se irti ja taas kastellaan toista kerrosta.
24.1.2012 21:37
Kuplaseinässä probleema on siinä et se kuplii vasta kun heittää ns. lopullisen maalin seinään, pohjamaalin kanssa siis kaikki on ihan ok. Kittaustakin kokeiltiin mutta kuplia tuli vielä enemmän ku ekalla kerralla. Pinta on suhteellisen tasainen, mutta joku siellä nyt reagoi toisen kanssa – ja tämä tosiaan vain yhdessä kohtaa, vaikka kolme pientä seinää on samalla setillä. o_O Ei varmaan auta muuta kuin hioa kohta tasaiseksi ja aloittaa alusta, jos tokalla kerralla menis vähän paremmin nappiin…
Tapetit oisin valellut vedellä heti, mutta kun päällimmäinen on sellaista vahapintaista ettei siitä mene kosteus läpi, vesi valuu vaan suoraan pintaa pitkin lattialle. :O Ja monesta kohtaa tietysti lähtee koko setti kerralla kun lastalla irrottaa. Mut mitä päällitapetin jälkeen jää niin todellakin otetaan veden avustuksella loput! Oon kunnostautunut seinän suhteen ja ollaan jo voiton puolella, enää ehkä metri lattiasta ja metri toisesta reunasta jäljellä. Huh! :)
28.1.2012 21:37
Kuulostaapa mielenkiintoselta :) Ja juu, noihin vahatapetteihin ei kyllä auta muu kun repiminen.
Käytiin just kavereilla tupareissa, ihan uudessa kodissa, tuli pieni himo ruveta rempaan omaakin kotia.
Mutta, kannattaako valokuvaukseen (opetteluun) hankkia jotain opusta vai vaan käytäntöä? Siitä canonin g-sarjasta on tulossa uus versio ja himottais nyt se, mutta mutta. Täytyy varmaan käydä rajalassa vähän kyselemässä, koska nyt tän kevään aikana aijon jonkun laitteen kotiuttaa (viimein, onhan tässä kamerakuumetta jo podettukin). Onko muuten siitä sun uudesta kamerasta ollu jo joku postaus?
31.1.2012 00:08
Nyt ollaan jo voiton puolella! Olohuoneen seinän suhteen siis, enää pieni alue raaputtamatta ja sitten pääsee hiomaan + maalaamaan. Sisustuskuume on muuten vaarallinen kuume..! ;) Mä nään suunnilleen jo untakin kaikesta ihanasta, mitä voisin koittaa sisustukseemme sovittaa.
Hyvä kun muistutit, mä en koskaan blogannut aiheesta. Onnistuin muutossa kadottamaan kyseisen kameran laturin ja löysin sen vasta nyt, joten aparaatti on viimeiset kolme kuukautta viettänyt työpöydän laatikossa. Voisinkin lähiaikoina koittaa ehtiä tehdä kamerapostauksen!
Canonin G-sarjaa voin kyllä suositella, etenkin jos uudessakin versiossa on kääntyvä näyttö. Se jos mikä on kätevää pokkarissa! Toinen vaihtoehto on tietysti Olympus Pen -sarjan kamerat, jollainen tämä munkin uusin kamera on. Ei ole kameraa koolla pilattu, mutta objektiivit ovat kuitenkin vaihdettavia. Jälki ei nyt aivan kunnon järkkärin tasolle yllä, mutta lähelle kyllä (ja riippuu tietty linssistä myös).