Sulosointuja häissä

Kun sala-avioitumisen jälkeen aloimme miettiä myöhemmin järjestettäviä kekkereitä, ajattelimme lähinnä säästösyistä (pienellä budjetilla ei luonnollisesti voi satsata kaikkeen) hoitaa musiikkipuolen ilman livebändiä. Kiitos työkaverini K:n, asia menikin aivan toisin ja meillä oli bändi ennen kuin edes tarkkaa juhlapäivää oli päätetty. Kaikki lähti siitä, kun kerroin töissä häistämme tulevan vähän silleen vasemmalla kädellä järkätyt ja K totesi siihen, että sitten mulla saattais olla teille bändi. :D Ja niin Von Clausewitz tuli osaksi meidän hääjuhlaamme.

Bändi ei ollut aiemmin soittanut häissä, muissa juhlissa kylläkin. Ehtoja esiintymiselle oli kaksi: he eivät soita ns. hääbändinä taustamusiikkia ja humppaa ei tule. Kuulosti siis oikein mainiolta! Biisilista oli rock-painotteinen ja sisälsi kunnon kasan sekä kotimaisia että ulkomaisia biisejä. Laitoimme jonkunmoisen listan mieluisista kappaleista, joista pojat sitten kasasivat sopivan setin. Ainoa humppa oli häävalssi, jonka bändi lupasi meitä varten opetella – tosin Viikate sopi hyvin mukaan näin valssimuodossakin. Kumpikaan meistä ei ole mikään parkettien partaveitsi, mutta äijeli onneksi suostui toteuttamaan haaveeni Mintun ja Vernerin häävalssista. ♥

Köynnökset tulevat kaukaa
kruunuksi yllesi käy
Hiusmeresi upean, väriltään ruskean
laineilla muita ei näy

Silmies vihreä huokaus
kutsuivat seikkailuun
Valssi on ikuinen, elämän pituinen
korkealta soitettu

Ja päällä tähkäin ja päiden luo kuutamo tuo valoaan
se soittaa kannelta kauneimman ja pois katoaa
Niin päällä kristallijäiden me tanssimme, tanssimme vaan
ja tanssimme kunnes valo valkein
meidät erottaa

Viikate: Mintun ja Vernerin häävalssi

Koska humppaa ei ollut ensimmäistä kappaletta enempää, olimme sopineet että lähimmät ihmiset liittyvät seuraamme valssaamaan kertosäkeen jälkeen. Jälkikäteen ajatellen olisi ehkä pitänyt sanoa muutamalle muullekin, olisihan tanssilattialla ollut tilaa ja kun toista valssia ei tosiaan tullut. Häätanssi ei mennyt meidän osalta ihan niin hyvin kuin harjoituskerta aiemmin päivällä, mutta fiilis oli kuitenkin katossa. Biisi kuulosti aivan mielettömältä bändin vetämänä!

Itseäni vähän jännitti miten vieraat innostuvat tanssimaan, mutta keikka oli loistava ja lavan edessä taisi olla porukkaa suunnilleen koko ajan. Salissa alkoi siinä vaiheessa olla sen verran kuuma, että välillä piti käydä pihalla viilentymässä ja ikkunakin oli pakko avata – hassua sinänsä, kun kuitenkin oli ollut niitä lämmitysongelmia aikaisemmin. Von Clausewitz taisi lopulta vetää noin puolentoista tunnin keikan, toki välissä oli pieni tauko. Setti sisälsi kaikenlaisia biisejä, joista epäilemättä jokainen löysi jonkun suosikin. Sulhanen, joka ei yleensä oikein keikoista perusta, hehkutti bändiä koko loppuillan ja kemujen jälkeenkin vielä. Eikä bändi kuulemma saanut mitään traumoja hääkeikasta, joten tämä vaikutti olleen kaikin puolin varsin onnistunut kohdalle osuminen. :)

Keikan jälkeen musiikki soitettiin tietokoneelta. Olimme (edellisenä iltana…) kotona koonneet Spotify-listan, mikä tosin osoittautui hieman flopiksi sillä en tiennyt, että Spotify etsii kappaleita myös paikalliselta koneelta ja siitä syystä soittolista oli jokseenkin puutteellinen. Mulla on vissiin jotenkin outo musiikkimaku, kun ei biisejä löydy Spotifysta – tai ehkä sittenkin vanhanaikainen, kun listalta löytyi ties mitä ysärihittejä. Musiikki kuitenkin soi loppuillastakin, joten se lienee pääasia!

(Kuvat: JS Disain)

Jenni Vartiainen – Terra [2013]